SOʼUTPÜNAA juyakat 670 süpülapünaa wakalia, shia laülaaka Asiria saaʼu wainma mma. Saashin Museo Británico, «oʼttüsü tü mma suluwataakalü aaʼu wopumüin sünainjee Chipre chamüinreʼeya wüinpümüin sünainjee Irán. Antüsü tü mma suluwataakalü aaʼu chamüinreʼeya Egipto». Tü pueulo anakat maʼin chaa Asiria shia Nínive sümaa miyoʼuin shia. Aʼwaataashii na chajanakana Nínive saaʼu tü piichi miyoʼuyuu nakumajalakat, tü apain namaʼanakat otta tü paü miyoʼuyuu süpülajatkat karaloʼuta. Ousütünüsü sünain süchikanainruʼu Nínive waneirua pütchi maʼaka saaʼin tüü: «Taya chi laülaakai saaʼu mma süpüshuaʼa», shia tü pütchi nashajiralakat waneinnua aluwataalii maʼaka naaʼin Asurbanipal. Soʼu kaʼikat tia, nnojotsü jaralüin eein süpüla akanajüin Asiria otta Nínive.

Soʼunnaa tü kaʼi suluwataakalü aaʼu Asiria saaʼu wainma mma, nüküjain Sofonías chi nünüikimaajachikai Maleiwa tü naaʼinrajatkat Jeʼwaa süka Asiria. Anuu nünüiki: «Najaʼttireerü Asiria. Yüütüüijeerü Nínive nutuma; josoleejeeria nutuma maʼaka saaʼin wanee isashiipaʼa». Anuu nünüikiya Nahúm wane nünüikimaajachi Maleiwa: «Jülüʼüja tü pülaatakat, jülüʼüja tü oorokot. [...] Maluʼuleesia tü pueulokot, yüütüüleesia otta nnojorüleesia kasain eein suluʼu. [...] Apantajaweechi püpüleerua chi eekai niʼrüin pia otta meechi nia: ‹Aluʼuwatsia sajaʼttinnaka Nínive›» (Sof. 2:13; Nah. 2:9, 10; 3:7). Saapapa wayuu süchiki tü alatajatkat sümüin Asiria, eesüjaʼa jülüjale naaʼin tüü: «¿Eejeeiche chi eekai akanajüin Asiria?». Eesüjaʼa süpüla nnojoluin nanoujain sünain tia.

Ekeraajüsia tü aküjünakat süchiki Asiria. Soʼutpünaa juyakat 600 süpülapünaa wakalia, akanajuusü Asiria natuma na babiloniokana otta na medokana. Mapa, apütünüsü sümüiwaʼa tü pueulokot Nínive otta nnojotsü jaralüin sotuin aaʼin shia. Saashin wanee karaloʼuta sukumajala Museo de Arte Metropolitano chakat Nueva York, süküjain «mmapüin Nínive mapa otta atüjaana aaʼu eein shia sutuma tü süküjakat tü Bibliakat süchiki». Saashin Biblical Archaeology Society Online Archive, soʼutpünaa juyakat 1800 nnojotsü jaralüin atüjaain saaʼu shiimainrejeʼe eejatüin tia pueulokot. Shiasaʼa soʼu 1845, Austen Henry Layard, wanee arqueólogo, oʼttüshi nia sünain apotoo jee nüsütaka anain tü pueulokot Nínive. Sutuma tü ousütünakalü anain, atüjaana aaʼu shiain Nínive wanee pueulo miyoʼu maʼin.

Akatchinraasü maʼin wanoula sutuma shikeraajeerüin tü sümakat tü Bibliakat süchiki tü alateetkat namüin na sülaülashiikana mma maaʼulu maʼaka shikeraajüin tü aküjünakat süchiki Nínive (Dan. 2:44; Alat. Map. 19:15, 19-21).