1. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü sümakat Eclesiastés 3:1, 7?

EESHII na kamalainkana maʼin amüin aashajawaa, eepejeʼe na manüleʼukana. Saashin tü pütchi ashajünakat suʼttiajee ekirajaayakat tüü, «eesü kaʼi süpüla koʼutaa otta kaʼi süpüla aashajawaa» (paashajeʼera Eclesiastés 3:1, 7). Eepejeʼe wamüle nachiki na wawalayuukana: «Anashiije koʼutule naya», «anashiije naashajaale».

2. ¿Jarai chi anakai süpüla aküjaa wamüin joujain anashiin süpüla waashajaain jee joujainjanain waya koʼutuin?

² Nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla kanüikinjanain waya (Éx. 4:10, 11; Alat. Map. 4:11). Nüküjain wamüin Jeʼwaa sükajee tü Wiwüliakat tü waaʼinrajatkat süpüla anainjatüin sukuwaʼipa wanüiki. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü achiki nakuwaʼipa waneinnua wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat. Wayaawateerü sünainjee tü naaʼinrakat joujain anashiin süpüla waashajaain jee joujainjanain waya koʼutuin. Otta wekirajaajeerü anain jamüin nünüiki Jeʼwaa süchiki tü wamakat namüin na waneinnua. Wekirajaa palajana sünain joujain anashiin süpüla waashajaain.

3. Sünainjee tü sümakat Roma 10:14, ¿jouja anashiika süpüla waashajaain?

³ Aküjainjana waya waneepia pütchi nüchiki Jeʼwaa otta süchiki nukuwaʼipa sünain aluwatawaa (Mat. 24:14; paashajeʼera Roma 10:14, TNM). * Washatüin nukuwaʼipa Jesuu waaʼinrapa tia. Wanee kasa nüntaka apüla Jesuu, shia süpüla nüküjain sümüin wayuu tü shiimainkat nüchiki chi Nüshikai (Juan 18:37). Soto waaʼin aneein wanüiki sümüin wayuu waneepia. Kojutuinjatü wayuu wamüin jee kamaneeinjana waya sümüin waküjapa pütchi nüchiki Jeʼwaa.  «Mojusü tia», nnojoishii müinjanain waya süchiki tü nanoujakalü anain, kachipünaainjatü waaʼin nakuwaʼipa (1 Ped. 3:15). Müle shia watuma, nnojoleena yootuin neʼe waya namaa na wayuukana, eejeerü tü natüjakat sünainjee tü wamakat namüin otta eesü süpüla watanalüin naaʼin.

4. ¿Kaseerü naaʼinraka wanee wayuu nüchiaanüle saashin Proverbios 9:9?

⁴ Eeshi chi wawala choʼujaakai amüin achiaanaa natuma na laülaashiikana. Nachiaainjaipejeʼe nia anashiipa shia otta nnojoishii naya yootuinjanain nümaa suʼupala wayuu, suulia joo japüijain nia natuma. Kojutuinjachi nia namüin nachiaapa nia. Naküjainjatpejeʼe nümüin tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla nunoutuin tü mojukat nutuma (paashajeʼera Proverbios 9:9). ¿Jamüshii meimmoluinjanaka waya otta waashajaainjanaka anashiipa shia? Wekirajaa süchiki nakuwaʼipa piamashii wayuu. Wekirajaa palajana nüchiki wanee wayuu nnojoikai achiaain nüchonnii otta süchikijee, wekirajaa süchiki wanee wayuu achiaaka wanee aluwataai aneekünakai nutuma Maleiwa.

5. ¿Joujachi koʼutuin neʼe Elí?

⁵ Aishii maʼin nüpüla Elí na nüchonniikana, piamashii naya nümüin. Elí nia chi laülaashikai napüleerua na sacerdootekana. Nnojoipejeʼe kojutuin Jeʼwaa namüin na nüchonniikana. Sacerdooteshii naya suluʼu tü aʼwaajüleekat, nnojotpejeʼe anain tü naaʼinrakat otta mojutusat namüin tü nasülajakat na israeliitakana nümüin Jeʼwaa. Eetaayaai neʼe japülin naaʼin saaʼu namaʼüjiraain nakuwaʼipa namaa na jieyuu aʼyataakana soʼuluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa (1 Sam. 2:12-17, 22). Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, oʼutunajachi aaʼin chi wayuu eekai müin aainjala, nuuʼulaapejeʼe neʼe Elí naaʼinrüin tia na nüchonniikana. Nnojoishii naya nuuʼuleʼerüin suulia aʼyatawaa suluʼu tü aʼwaajüleekat (Deut. 21:18-21). ¿Jamüsüche naaʼin Jeʼwaa sutuma tü naaʼinrakalü Elí? Anuu nünüiki: «¿Jamüshii nayakaʼa kojutuleein pümüin na püchooinkana toulialeʼeya tayakai?». Shiasaʼa mapa, outushii piamaleʼeya naya mojulaashiikana (1 Sam. 2:29, 34).

6. ¿Kasa tü nnojoluinjatkat washatüin sünainjee nukuwaʼipa Elí?

⁶ Nnojotsü waaʼinrajatüin tü naaʼinrakalü Elí. Jamüsüjaʼa watüjaale saaʼu kaainjalain wanee wapüshi jee niale wanee waʼaleewain, aashajaainjana waya nümaa otta waküjainjatü nümüin nnojoluin anain nümüin Jeʼwaa tü naaʼinrakat. Wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla nükaalinjünüinjachin natuma na laülaashiikana (Sant. 5:14). Nnojotsü washatüinjatüin nukuwaʼipa Elí, nnojoishii nayainjanain alanaʼaleein ojutü wamüin na wapüshikana jee na waʼaleewainkana nuulialeʼeya Jeʼwaa. Nnojoleerü amülain neʼe tü waaʼinrakat wachiaale wayuu, müshiijeseʼe meimmoluinjanain waya waaʼinrapa tia. Wekirajaa süchiki Abigaíl, wanee israeliita naataka akuwaʼipa nuulia Elí.

7. ¿Jamüsü nnojotka koʼutuin Abigaíl?

 ⁷ Nabal nünülia chi suʼwayuusekai Abigaíl, washirü wayuukai chia otta miyoʼu mma nümaʼana. Wanaa sümaa nuunjulaain David namaa na wayuu nümaajanakana nüpüleerua Saúl, kottushii naya namaa na wayuu arüleejakana nümüʼlüin Nabal. Otta naaʼinmajüin tü nümüʼlüinkat Nabal noulia na kaʼruwaraliikana. ¿Kojutusüche nümüin Nabal tü naaʼinrakat David? Nnojorüleejaʼa. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nuluwataain David waneinnua wayuu süpüla nojulijain wüin sümaa eküülü naaʼu Nabal, aashichijaashi neʼe Nabal namüin otta airuʼutsü nünüiki namüin (1 Sam. 25:5-8, 10-12, 14). «Anashii woʼunaale naaʼin napüshuaʼa na wayuu nümaakana», müshi David saalinjee tü naaʼinrakat Nabal namüin (1 Sam. 25:13, 22). Saapapa Abigaíl süchiki tia, sütüjaa aaʼu nnojoluinjatüin shia koʼutuin. Müsüjeseʼe suʼunuin nüpanapa David jee napanapa na 400 wayuu nümaajanakana. Outajüshii maʼin jamü naya wayuukana, kaʼapülajüshii naya otta jashichijashii maʼin naya. Mayaapejeʼe müin tia, aashajaasü Abigaíl nümaa David.

8. ¿Kasa washatüinjatka sünainjee sukuwaʼipa Abigaíl?

⁸ Nnojotsü mmoluin Abigaíl seema achiawaa David, kojutupejeʼe nia sümüin. «Moto paaʼin taainjala», müsü Abigaíl nümüin David mayaainjeʼe nnojoluin shiain kasirüin tü alatakat. Süküjain nümüin David wayuuin anashi nia otta lotuin sukuwaʼipa tü naaʼinrakat. Shiʼitaain saaʼin Abigaíl sünain nükaalinjeerüin shia Jeʼwaa (1 Sam. 25:24, 26, 28, 33, 34). Washatüinjatü sukuwaʼipa Abigaíl. Nnojoliinjana mmoluin waya seema achiawaa wanee wayuu suulia kaainjalajüin nia (Sal. 141:5). Kojutuinjatü wayuu wamüin waashajaapa sümaa, lotuinjatpejeʼe wanüiki sümüin. Wachiaain wanee wayuu süka alin nia wapüla (Prov. 27:17).

9, 10. ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na laülaashiikana nachiaainjachipa wanee wawala?

⁹ Nnojoliinjana mmoluin na laülaashiikana seema achiawaa wanee wawala suulia kaainjalajüin nia (Gal. 6:1). Nnojotsü yaletüin naaʼin na laülaashiikana  otta natüjaa aaʼu eejeerüin wanee kaʼi nachiaaneetkalü oʼu. Mayaainjeʼe natüjaain saaʼu tia, nachiaain na wawalayuu kaainjalakana (2 Tim. 4:2; Tito 1:9). Nachiaapa wanee wawala, nnojoishii naya aashichijaain nümüin otta anasü nanüiki nümüin. Aishii maʼin na wawalayuukana napüla na laülaashiikana, müshiijeseʼe nakaalinjeein naya (Prov. 13:24). Naaʼinrapejeʼe tia na laülaashiikana süpüla kojutuinjachin Jeʼwaa atumawaa, süpüla saaʼinnüin tü nuluwataakalü anain otta süpüla naaʼinmajüin na anoujashiikana (Aluw. 20:28).

¹⁰ Ekirajaainnapa waya süchiki joujain anashin süpüla waashajaain. Eepejeʼe koʼutuinjanale waya. ¿Jamüsü eeka süpüla kapüleein wamüin koʼutuin waya?

11. (1) ¿Kasa nuʼwanaajireʼeraka aka Santiago tü wakuwaʼipakat kapüleere wamüin wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa? (2) ¿Jamüsü pansaaka tü nümakat?

¹¹ Eesü kapüleere wamüin wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa. Nuʼwanaajireʼerüin tia Santiago sükajee wanee juleena. Pansaasü tü nümakat süka kapüleein wamüin wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa. Anuu nünüiki: «Chi wayuu eekai nnojolin kaainjalain süka nünüiki, wayuu anashi maʼi nia. Laülaa aaʼinchi nia saaʼu süpüshuaʼaya tü naaʼinrakat sükajee tia» (Sant. 3:2, 3). Tü naashajaakalü achiki Santiago shia tü juleena eʼitaanakat sünain amaa. Jamüshijaʼa wanee wayuu eekai amoʼuin, naaʼüttüin nujuleenain chi naʼamainkai süpüla nuʼunirüin nia eepünaainjachire nia otta süpüla nüshaʼwaleʼerüin nia. Akaajasaʼa nnojorüle ichein najapü sünain nujuleenain chi amakai, eeshi süpüla wototuin otta eeshi süpüla neewaain chi naajuchikai. Mataajaʼa neʼe tü alatakat nnojorüle wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa, eesü süpüla eein wainma kasa mojusü suluʼujee tia. Wekirajaa sünain tü waaʼinrajatkat süpüla wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa otta joujainjanain waya koʼutuin.

12. ¿Joujainjatü wachecherüin waaʼin suulia waküjain wanee kasa otta joujainjana waya koʼutuin?

 ¹² ¿Kaseerü waaʼinraka eere wanee wawala atüjaakai saaʼu wanee kasa nnojotka süpüla natüjaain saaʼu na waneinnua? Jamüshijaʼa weʼraajüle wanee wawala kepiakai suluʼu wanee mma eere süpülajünüin tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, ¿wasakiijeeiche nia sünain kasain naaʼinrüin na wawalayuukana chayaa süpüla ayatüinya naʼyataain nümüin Jeʼwaa? Nnojotsiaajeʼe waaʼinrüin tia shiiʼiree mojeein nakuwaʼipa watuma, shiajaʼa neʼe süka alin naya wapüla jee watüjaweein saaʼu kasain alatüin namüin süpüla wachuntuin naaʼu. Wachecherüinjatpejeʼe waaʼin suulia wasakiijain nia, koʼutuinjana neʼe waya. Wasakiijakuʼu wamüle wanee wawala süpüla nüküjain wamüin wanee kasa nnojotka süpüla nüküjain, maalinsaijaʼa nia wapüla jee maalinsaliijaʼa wapüla na wawalayuu nüpansaajakana amüin nünüiki sünain nnojoluinjatüin nüküjain süchiki tia. Nnojo waaʼinrüin wanee kasa mülialeejeetka atuma naaʼin na wawalayuu apülajünakana oulia naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Na wawalayuu kepiakana eere süpülajünüin naʼyataain nnojotsü naküjainjatüin jamüin sukuwaʼipa aküjaa pütchi chayaa otta jamüin sukuwaʼipa naʼyataain nümüin Jeʼwaa.

13. (1) Saashin Proverbios 11:13, ¿kasa nnojoluinjatka naaʼinrüin na laülaashiikana? (2) ¿Jamüsü nnojoluinjatka naaʼinrüin tia?

¹³ Oonooinjana na laülaashiikana sümaa tü sümakat Proverbios 11:13 (paashajeʼera). Naaʼinrüin tia wanaa sümaa nnojoluin naküjain wanee kasa nnojotka natüjaainjatüin saaʼu na waneinnua. Eesüjaʼa kapüleere nümüin wanee laülaashi nnojoluinjatüin nüküjain tia sümüin nuʼwayuuse. Aijiraashi maʼin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse yootiraale naya süchiki tü alatakat namüin jee tü shapaakalü atuma naaʼin. Nnojotpejeʼe naküjakuʼu namüinjatüin na laülaashiikana tü kasa naküjakat na wawalayuukana namüin, tü nnojotkat natüjaainjatüin aaʼu na waneinnua. Naküjale süchiki tia, mojeerü pütchi nachiki otta nnojoleerü jaralin aküjain wanee kasa namüin. Na wawalayuu aʼyataakana suluʼu tü outkajaaleekat nnojoliinjana perulaayuulin (1 Tim. 3:8, TNM). Nnojotsü naküjainjatüin süchiki wanee kasa nnojoluinjatka natüjaain aaʼu na waneinnua. Aire nüpüla nuʼwayuuse wanee laülaashi, nnojotsü nüküjainjatüin sümüin wanee kasa nnojotka sütüjaainjatüin aaʼu.

14. ¿Kasa saaʼinrajatka nuʼwayuuse wanee laülaashi süpüla nnojoluin mojuin pütchi nüchiki?

¹⁴ Aneerü pütchi nüchiki wanee laülaashi sükaalinjale nia tü nuʼwayuusekat. Nnojorüle süpüleeruain naaʼin süpüla nüküjain sümüin süchiki wanee kasa nnojotka sütüjaainjatüin aaʼu. Müle sukuwaʼipa, kojutushii sümüin na wawalayuu aküjakana nümüin süchiki wanee kasa otta sükaalinjain nia sünain tü niʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Talatapejeʼe Jeʼwaa sümaa süka anajiraain na wawalayuukana jee paaʼinwajiraain naya sünainjee tü saaʼinrakat (Roma 14:19).

15. (1) ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa nachiki na apünüinshiikana wayuu antakana nümaʼanamüin Job? (2) ¿Jamüsü makaʼa nünüiki?

¹⁵ Wekirajaale sünain tü sümakat tü karaloʼutakat Job, wayaawateerü aaʼu joujain anashiin süpüla waashajaain otta jamüinjatüin wanüiki. Süchikijee müliain naaʼin Job sutuma tü alatakat nümüin, antüshii pienchishii wayuu nümaʼanamüin süpüla namülialüin naaʼin jee nanoutuin tü jülüjakat naaʼin. Kamaʼa naya koʼutuin nuulia. Eetaayaai jülüjain naaʼin jamüinjatüin nanüiki süpüla namülialüinjatüin naaʼin Job. Niasaʼa Elifaz, Bildad nümaa Zofar naliratüin neʼe Job. Mayaapejeʼe pansaain nanüiki sünain waneirua kasa, aküjashii alawaa nüchiki Job otta nüchiki Jeʼwaa. Wainma kasa mojusü naküjaka nüchiki Job (Job 32:1-3). ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa sünainjee tia? Jashichishi Jeʼwaa namüin otta wayuu malajüsü neʼe naashin. Nüküjain Jeʼwaa namüin nachuntajanain nümüin Job süpüla nuchuntuinjachin naaʼu (Job 42:7-9).

16. ¿Kasa wayaawataka aaʼu sünainjee nukuwaʼipa Elifaz, Bildad nümaa Zofar?

 ¹⁶ Sünainjee nukuwaʼipa Elifaz, Bildad nümaa Zofar wayaawata aaʼu waneirua kasa. Tü palajatkat shia nnojoliinjanain «wayuu kaainjarai», wamüin nüchiki wanee wawala (Mat. 7:1-5). Anasü waapajüle tü nümakat süpüla wayaawatüin saaʼu tü alatakat nümüin suulia mojuin wanüiki nüchiki (1 Ped. 3:8). Tü piamakat shia watüjaainjatüin saaʼu shiimainre tü waküjainjatkat nümüin wanee wawala otta anainjatüin wanüiki nümüin (Éf. 4:25). Tü chiiruaajatkat shia jülüjain naaʼin Jeʼwaa tü wamakat namüin na wawalayuukana.

17. ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Elihú?

¹⁷ Elihú nünülia chi wane wayuu antakai nümaʼanamüin Job namaa na apünüinshiikana wayuu. Wayuukai chia, nuuʼuliwoʼu Abraham. Nnojoishi asoutuin Elihú, naapajüin neʼe tü namakat na waneinnua. Wayaawata aaʼu tia sünainjee tü nümakat mapa nümüin Job, nümülialüin naaʼin otta nüchiaain nia süpüla nunoutuin tü jülüjakat naaʼin (Job 33:1, 6, 17) Tü naaʼinmaakat Elihú shia kojutuinjachin Jeʼwaa atumawaa, nnojotsü nücheküin achiki kojutuinjachin nia atumawaa (Job 32:21, 22; 37:23, 24). Tü watüjakat sünainjee nukuwaʼipa Elihú shia jülüjainjatüin waaʼin joujain anashiin süpüla waashajaain otta joujainjanain waya koʼutuin (Sant. 1:19). Tü wanee kasa watüjakat, shia kojutuinjachin Jeʼwaa atumawaa sünainjee tü wamakat wachiaapa wanee wayuu.

18. ¿Kasa waaʼinrajatka kojutule wamüin kanülin waya nutuma Jeʼwaa?

¹⁸ Kojutusü wamüin kanülin waya nutuma Jeʼwaa, waaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki joujain anashiin süpüla waashajaain otta joujainjanain waya koʼutuin. Anuu tü nüshajakat chi aluwataaikai Salomón: «Tü pütchi aküjünakat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia, müsü aka saaʼin wanee mansaana aainjuushi süka ooro otta akanoʼujunaka süka pülaata süpüla anachoin shia» (Prov. 25:11). Waapajüle tü namakat wamüin na waneinnua otta jülüjale waaʼin tü wanüikinjatkat süpülapünaa waashajaain, meerü wanüiki maʼaka saaʼin tü mansaana aainjuushikat süka ooro, kapüleerü naaʼin na waneinnua otta aneerü naaʼin sutuma. Jaʼitasü kamalain wamüin aashajawaa jee wayuule manüleʼusalii waya, watütüleʼereerü naaʼin na waneinnua sükajee wanüiki otta talateerü naaʼin Jeʼwaa wamaa (Prov. 23:15; Éf. 4:29). Waaʼinrüle tia, kojutusü wamüin kanülin waya nutuma Maleiwa.