SAINKÜIN tü mmakat süpüshuaʼa, achuntünüsü namüin na shikiipüʼükana waneeirua iküleesia, maʼwayuuseinjanain naya, celibato sünülia tia natuma. Aainjünüsü tia suluʼu tü Iküleesiakat Katoolika Romana, tü iküleesiakat Ortodoxa, Budista jee waneeirua. Naashin wainma wayuu, shia namaʼüjiraaka anainjee nakuwaʼipa na shikiipüʼükana kojuyasü iküleesiairua maaʼutpünaa.

Sutuma tia, anashii wasakirüle sünain tüü: «¿Aküjünüsüche suluʼu tü Wiwüliakat süchiki tü kanüliakat celibato?». Süpüla watüjaainjatüin saaʼu tia, anashii wekirajaale sünain jamakuwaʼipalüin shia sümaiwa, jamüin süpüla eeinjatüin shia sainküin mmakat otta jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tia.

Saashin tü karalouktakat Encyclopædia Britannica, tü kanüliakat celibato «shia maʼwayuuseinjachin wanee wayuu, nnojoluinjatüin jaralüin nüinkaain amaa, sünainpünaasü shia tü nukuwaʼipakat wanee shikiipüʼü iküleesia jee niale wanee nikirajüin». Soʼu 2006, aküjünüsü wanee pütchi namüin na aʼyataakana sünain akumajaa sukuwaʼipa tü aainjünakat suluʼu tü iküleesiakat katoolika, nia aküjaka tia pütchikat chi papa Benedicto XVI münakai. Naashin niakai, kakaliairü maʼin aikkaleʼennüin sukuwaʼipa tü kanüliakat celibato, süchikijeejatü nakalioʼu na 12 nikirajüin Jesuu.

Nnojoliipejeʼe sünainpünaain tü kanüliakat celibato na nikirajüinkana Jesuu namaiwajanakana. Jamüshijaʼa chi aluwataaushikai Pablo, naapirüin na anoujashiikana suulia nemeejünüin natuma waneeinnua wayuu sükajee «wane alawaa ekirajünakat sütüma yolujaa» otta ekirajaka «sünain mojuin kaʼwayuusee» (1 Timoteo 4:1-3).

Süchikijee juyakat 100, oʼttüsü sünain saainjünüin tü kanüliakat celibato suluʼu tü iküleesiakalüirua. Mapa, tia iküleesiakalüirua shiasü tü kanüliakat Katoolika Romana. Saashin tü karalouktakat Celibacy and Religious Traditions, «aainjünüsü tia wanaapünaa sümaa süpülajünüin suulia wayuu tü ainkawaakat chaa suluʼu tü mmakat Roma».

 Kakalia mapa süchikijee tia, wanaa sümaa noutkajaʼawaliin na shikiipüʼükana tü iküleesiakat katoolika, naküjüin mojuin kaʼwayuusere wanee kapüchiina. Akaʼaya neʼe nanüiki na Padres de la Iglesia münakana. Naashin nayakana, yarütteerü nukuwaʼipa chi aʼyataakai suluʼu tü iküleesiakat müleka nüinkaale sümaa wanee wayuu jee nnojoleerü anain nukuwaʼipa süpüla aaʼinraa tü niʼyataainkat. Mayaapejeʼe müin tia, süküjüin tü karalouktakat Encyclopædia Britannica sünain eejanain kapüchiina kaʼwayuusekana soʼutpünaa juyakat 900 sünainmüin 999.

Sünain tü outkajawaa kanüliakat Concilio de Letrán soʼujatka 1123 otta 1139 aainjünaka chaa Roma, aküjünüsü maʼwayuuseinjanain na kapüchiinakana otta ayatayülia müin sukuwaʼipa tia maaʼulu suluʼu tü Iküleesiakat Katoolika. Sükajee tia, ayatüsü kojutüin shia atumawaa jee ayatüsü eein tü suwashirüinkat sümaʼana. Nnojotsüje müin tia kaʼwayuusere na kapüchiinakana, süka jamüin, napütapuʼuin süpüshi suwashirüin tü iküleesiakat namüin nachonnii.

Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tü kanüliakat celibato. Suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü nünüiki Jesuu nachiki na wayuu maʼwayuusekana maʼaka naaʼin niakai, shiiʼiree kooʼomüin natuma naʼyataain sümüin Nuluwataaya Maleiwa (Mateo 19:12). Jee müshia Pablo, aashajaashi süchiki nakuwaʼipa na anoujashii maʼwayuusekana maʼaka naaʼin niakai süpüla naküjüin maʼin tü pütchi anasükat (1 Corinto 7:37, 38; 1 Corinto 9:23, TNM).

Nnojoliipejeʼe nuluwataain Jesuu otta Pablo maʼwayuuseinjanain na anoujashiikana. Naashin Jesuu, eeshii nikirajüin nnojoliikana kapülain namüin maʼwayuusein naya otta eeshii na «süpülajanakanajaʼaya nütüma Maleiwa». Wanaa sümaa nüküjüin Pablo nachiki na «maʼwayuusesaliikana», müshi nia: «Tamüshii neʼe jia: Nnojotsüyaaje nümajalain tamüin chi Senyotkai» (Mateo 19:11; 1 Corinto 7:25).

Jee müsia, süküjüin tü Wiwüliakat, kojuyain na nikirajüinkana Jesuu kaʼwayuusekana maʼaka naaʼin Pedro (Mateo 8:14; Marcos 1:29-31; 1 Corinto 9:5). Akaʼaya Pablo, nüküjüin waneesüinjatüin neʼe nuʼwayuuse «chi laülaashikai suluʼu tü outkajaaleekat» sutuma jouluin tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa chaa Roma. Jee nüküjüin kojutüinjatüin nünüiki chi laülaashikai «sütüma nüchonnii» (1 Timoteo 3:2, 4).

Naya anoujashiikana, nnojotsü naʼalijirüin nakuwaʼipa suulia naʼwayuuse. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat: «Chi aʼwayuuseekai, anakaja müleka nnojoire niyouktüin ainkawaa sümaa tü nuʼwayuusekat». Saashin tü Wiwüliakat, ainkaainjachi chi toolokoi sümaa nuʼwayuuse (1 Corinto 7:3-5). Wayaawatüitpa aaʼu nnojoluin nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü kanüliakat celibato jee nnojotsü nüpülajüin noulia na aʼyataashiikana nümüin kaʼwayuuseinjanain naya.

Nnojorüleje choʼujaain maʼwayuusein wanee anoujashi, ¿jamüsü eeka süpüla anain maʼwayuusere nia naashin Jesuu nümaa Pablo? Shia süka eein süpüla nüküjüin maʼin tü pütchi anasükat. Chi eekai maʼwayuusein, eesü süpüla kooʼomüin nutuma niʼyataain nümüin Maleiwa süka nnojoluin jülüjain naaʼin wainma kasa sünainpünaaka kaʼwayuusee (1 Corinto 7:32-35).

Jülüjataa paaʼin nukuwaʼipa David. Chapuʼushi nia aʼyataain chaa México, walaapuʼusü maʼin niʼyataain. Nuuʼulaaka tia aʼyatawaakat süpüleerua nukolojooin suluʼu wanee pueulochon chaa Costa Rica süpüla nikirajüin wayuu süchiki tü Wiwüliakat. ¿Anasüche nümüin David maʼwayuusein nia? «Jamüsüsaʼa shia. Mayaapejeʼe kapüleein tamüin tekiralaain sünain nakuwaʼipa na wayuu chejeʼewaliikana suluʼujee tia mmakat, ekiralaamaatüshi taya süka maʼwayuusein taya».

Akaʼaya neʼe Claudia, wanee wawala pürekutsoot rekulaat maʼwayuusekat otta oʼunüitka eere choʼujaain aküjülii pütchi, müsü sünüiki: «Talatüsü taya sünain tü taʼyataainkat nümüin Maleiwa. Sutuma teʼrüin naaʼinmajüin taya Maleiwa, kooʼomüinsü tanoula nünain otta arütkaasü maʼin taya nünainmüin».

Tü maʼwayuuseekat nnojotsü sütaʼülüinjatüin wakuwaʼipa. Anuu sooʼomüin sünüiki Claudia: «Jaʼitairü maʼwayuusein wanee wayuu, talateerü shia shiʼyataale süka süpüshuaʼa saaʼin nümüin Jeʼwaa, chi Maleiwakai» (Salmo 119:1, 2).