YALAJATTAA Sara shaʼwatüin shipialuʼu sümaa shiirakaain sümüin tü kasairua eekat sümaʼana paülüʼü. Chejeʼewat shia Oriente Medio, anachonsü maʼin tü soʼukolüirua, yuuisü maʼin. Nnojotsü watüjaain saaʼu mojule saaʼin Sara, malaaka joo süpütüinjatüin shipia. Wainma tü kasa anasü alatakat shipialuʼu. * Anasü maʼin sukuwaʼipa otta nukuwaʼipa Abraham.

Ur sünülia tü pueulo eejanale kepiain naya. Eejana kuʼyamalii otta eejatü oikkaalee. Eesüjaʼa süpüla wainmain kasa nümaʼana Abraham sümaa Sara. Nnojotpejeʼe shiain talatüin atuma saaʼin Sara tü kasa sümaʼanajatkat shipialuʼu. Kakaliain naya nepialuʼu, eesia tü talatakalü atuma naaʼin jee müsia tü mojukalü atuma naaʼin. Jülüjasü naaʼin kojuyatuain noʼuraajüin nümüin Jeʼwaa nepialuʼu. Wainma tü kasa susukajaajeetkalü atuma shipia.

Nnojotpejeʼe isain saaʼin Sara süchiirua tü kasa süpütajatkat. Mayaapejeʼe 60 suuyase, oʼunüsü shia suluʼumüin wanee mma nnojotka shiʼraajüin. Wainmainjatü tü kasa eejiraakalü amaa shia jee nnojoluinjatü aleʼejüin shia süchikuaʼa suumainpaʼamüin. ¿Kasa alataka sümüin süpüla müinjatüin sukuwaʼipa? ¿Kasa eeka süpüla washatüin sünain sunoula?

Eesüjaʼa süpüla joʼuuin Sara chaa Ur. Maaʼulu yaa, nnojotsü kasain apütaain chaa suluʼu tia mmakat. Aluʼusaʼa sümaiwa, antapuʼusü anua suluʼupünaa tü süchikat Éufrates, kachisesü maʼin, wattajeejatü sülüʼüjüin, yalawalajaʼa neʼe antüin suluʼu tia mmakat. Watta saalii wayuu suluʼupünaa tü kaayekat, chentaawapüisü. Wainma maʼin tü anuakalüirua chaa eere tü süshaʼwajüleekat, kottiraapüisü tü süchisekat; watta saalii tü kasa oikkaanakat suluʼu tü metkaalükat. Nnojotsü maaʼinyatuuin tü mma kepiakalü aluʼu Sara, yalajana kepiain na wayuu kasakana sünain. Eesüjaʼa eejatüle wayuu eeka shiʼraajüin suluʼu tia mmakat, eʼraajünüsü joo shiyayaa, jaratkaʼa motuinjatüin aaʼin wanee jierü eekai anasüchoin.

Eʼraajünüsü Sara sünain kanoulashaatain shia, aküjünüsü tia suluʼu tü Wiwüliakat. Nnojoipejeʼe niain sunoujain anain chi kashikai, chi namaleiwaseyaashikai na wayuu chejeʼewaliikana Ur. Eejatü wanee niyaakua suluʼu tia mmakat. Chi sunoujakai anain Sara nia Jeʼwaa, chi Maleiwa shiimainshikai. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat jamakuwaʼipalüin sunoujaka Sara, shiainjaʼa süküjüin nuʼwaajapünaain maleiwayaasü chi süshikai. Mapa kasaatsü Sara nümaa Abraham, poloo juya nülüʼüjüin süpüleerua. Chia wayuukai eʼraajünüshi nia sünain süshin nia tü wayuu kanoulasükalüirua (Génesis 17:17; Roma 4:11). * Anashaatasü nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara, kojutüjiraashii naya, aashajaajiraashii naya waneepia otta paaʼinwashii naya sünain tü kasa eejiraakalü amaa naya. Paaʼinwashii maʼin naya sünain alin Jeʼwaa napüla, shia jaʼyaka maʼin saaʼu nakuwaʼipa tia.

Aishaatashi maʼin Abraham süpüla Sara, chajana naya kepiain chaa Ur. Mapa, ainküsü saaʼin Sara sütüjaapa  saaʼu maralüin shia (Génesis 11:30). Nnojotsü talatüin saaʼin wanee wayuu jierü müleka machonle shia, sukuwaʼipa wayuu sümaiwajatü tia. Ayatüsü waneepiain shia nümaa Maleiwa jee nümaa chi suʼwayuusekai mayaapejeʼe sülatüin sümüin tia. Lot chi nüsiipükai Abraham, müshi aka wanee nachon namüin süka ouktüin chi nüshikai. Suʼwanajaa sümaka nakuwaʼipa mapa.

Soʼu kaʼikat tia, antüshi Abraham eemüin Sara sümaa talatüin naaʼin. Malaaka joo niiʼiyataain chi Maleiwakai nümüin nükajee wanee aapiee sünain nüküjüin wanee pütchi anaka maʼin. Süsakirüin Sara chi suʼwayuusekai sümaa maa: «¿Jamüsü nünüiki pümüin? Püküja maala tamüin». Eesüjaʼa süpüla nukottirüin Abraham suluʼu nikii tü nünüikinjatkat sümüin Sara. Anuujeseʼe nünüiki: «Puʼuna suluʼujee tü puumainkat otta namaʼanajee na kasakana pünain. Puʼuna suluʼumüin tü mma teeʼiyateetkat pümüin» (Aluwataaushikana 7:2, 3). Jimatapa naaʼin, jülüjataasü naaʼin tü nümakat Jeʼwaa namüin. Napütüinjatü süpüshuaʼa tü kasa namaʼanakat jee kepiainjana naya sainküinpünaa tü mmakat. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin Abraham tü sünüikinjatkat Sara. ¿Wanaaweetche saaʼin Sara nümaa Abraham sünain tü nuluwataakalü anain naya Jeʼwaa?

Tü kasa alatakat sümüin Sara eesüjaʼa shiale wanee kasa kapüleeka. Eesüjaʼa müle pünüiki: «Tayakai sümaa tü taʼwayuusekat, nnojotsü nuchuntüin wamüin Maleiwa wanee kasa müin aka tia». Maaʼulu yaa, tü keeʼireekat naaʼin na wayuukana wainmain korolo namaʼana jee naaʼinrüin tü suchuntaakat naaʼin süpüla anainjatüin nakuwaʼipa watta kaʼi. Aluʼuinjaʼa tü nuchuntakat Jeʼwaa wamüin, shia palajanainjatüin watuma tü wanoulakat, shia waaʼinrüinjatka palajana tü kasa talatüinjatkalü atuma naaʼin Jeʼwaa (Mateo 6:33, TNM). Sutuma watüjaaitpain saaʼu tü kasa saainjakat Sara, eeshii süpüla wamüin: «Jama tayakai, ¿kasa palajanainjatka tatuma suluʼu takuwaʼipa?».

«¿Kasache choʼujaaka maʼin süpüla talüʼüjüin?», eesüjaʼa maa müle saaʼin Sara wanaa sümaa yapajüin shia süpüla oʼunaa. Mojushiijeerü müleka sülüʼüjeere wanee kasa küpüleeka alüʼüjaa saaʼu püliikü jee shiale wanee kameeya; kapüleejeerü namüin tia süka waraittüinjanain naya. Wainmain tü kasa eekat sümaʼana, eesüjaʼa suikküle shia jee süsülajüle shia. Oʼunajatü shia suluʼujee wanee mma anasü, eesü metkaara, eesü türiiku ,cebada, asalaa, kalapaasü, meruuna, uuwa jee müsia waneeirua kasa.

Kapüleejeetpejeʼe sümüin Sara suʼunüinjatüin shipialuʼujee. Anajüsü tü miichi chapuʼukat Ur naashin na arqueologokana, mülejeʼe shipia Sara, süpütajatü wanee kasa eekai anain. Soʼutku tia miichikalüirua, alatüsü suulia 12 kuatta suluʼu, eesü wüin suluʼu. Jaʼitakajeʼe neʼe tü miichi eekai joʼuuchein, sementa saajuna jee süsepü. Otta müsia tü soʼukalüirua, katürankajiasü. ¿Jameetche saaʼin kepiapa shia suluʼu wanee miichi aainjuushi süka loona? Eejüinjatü saaʼin suulia kaʼruwarannuu, wasashi, leopardo, jeesü otta erü simoluuna. Joutpuʼusü tia mürütkalüirua sümaiwa paala.

 ¿Süpütajana Sara na kasayuukana sünain? Eesüjaʼa süpüla kapüleein sümüin Sara tü nüküjakat Jeʼwaa namüin sünain nojuʼitajanain noumainpaʼajee otta napütüinjanain na kasayuukana nanain. Wayuu kamaneesü maʼin shia, eesüjaʼa süpüla wainmain suwalayuu, suchoʼinuu jee suʼlaülayuu, kiʼrasü shia namaa. Eeshiijaʼa süpüla nnojoluin naya shiʼrüin piantua. Mayaapejeʼe müin shia, ayatüsia shia yapajüin süpüla tü oʼunaakat.

Yapasü Sara süpüla tü kaʼi noʼunajanakalü oʼu. Oʼunajachi Taré namaa, nia chi laülaakai naʼakajee napüshuaʼa. Eetaashi maʼaka 200 juya nia (Génesis 11:31). Eesüjaʼa süpüla kupaain maʼin Sara sünain aaʼinmajaa chi laülaakai; oʼunajachi Lot namaʼaya. Napüshuaʼa nayakana jaa müshii nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa nojuʼitüinjanain suluʼujee noumain na caldeokana (Aluwataaushikana 7:4).

Oʼunaajaʼa namüin wayuukana, chaʼwalii naya suluʼumüin wanee mma Harán sünülia, eesü maʼaka 960 kiloometüro oʼunüshii yalejee Ur. sotpünaapünaashii naya waneepia tü süchikat Éufrates. Nantapa suluʼumüin tia mmakat, kakaliashii naya makatüin suluʼu, eesüjaʼa shiale sutuma ayuulin maʼin Taré. Yalainajaʼa naya makatüin sünainmüinreʼeya ouktüin Taré, ouktüshi nia wanaa sümaa 205 nuuyase. Süpülapünaa nujuʼitüin Abraham suluʼujee tia mmakat, nüküjüin Jeʼwaa nümüin süchikuaʼa sünain nujuʼitüinjachin yalejee, shia nuʼunajatka aluʼu tü mma niiʼiyatüinjatkat Jeʼwaa nümüin. Soʼu tia nüküjüin Jeʼwaa nümüin wanee kasa anashaatasü, anuu shia: «Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua» (Génesis 12:2-4). Wanaa sümaa nujuʼitüin Abraham Haránjee, eetaasü maʼaka 75 nuuyase ooʼulaka Sara 65 suuyase. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa süpüla wainmainjatüin nuuʼuliwoʼu Abraham? ¿Nüneeküinjatche eera wanee wayuu nuʼwayuuseinjatka? Soʼu kaʼikalüirua tia, nnojotsü mojuin wainmale nuʼwayuuse wanee wayuu, eesüjaʼa süntajaale suluʼu shikii Sara kawalaʼateerüin shia nutuma Abraham.

Oʼunüshiijaʼa naya yalejee suluʼujee tü mmakat Harán. Watta naalii na wayuu oʼunakana nümaa Abraham. Saashin tü Wiwüliakat, akooʼomüinraasü tü nawashirüinkat jee na wayuu nachepchiakana (Génesis 12:4, 5). Abraham sümaa Sara aküjüshii naya pütchi namüin wayuu aapaweekana sümaa tü nanoujakalü anain. Saashin wanee karaloukta nashajalaka na judíokana, na wayuu nümaakana Abraham eeshiijaʼa wayuule naya suluʼujeejana wanee mma naatajatü. Naya wayuukana naʼwaajüin Jeʼwaa wanaa nümaa Abraham otta Sara. Mülejeʼe sukuwaʼipa tia, shiimainjaʼa mmata kanoulashaatain Sara, müsüjeseʼe nanoujain na wayuukana tü sümakat nüchiki Maleiwa jee müsia tü kasa anasü saʼatapajakat. Anasü washatüle sukuwaʼipa Sara maaʼulu yaa süka paliʼirüin wayuu kanoulaka nünain Maleiwa jee na aʼatapajakana tü kasa anasü eejeetkat. Pütüjapa wanee kasa anasü suluʼujee tü Wiwüliakat, ¿püküjüinche shia namüin na wayuukana?

Süchikijee nalatüin tü süchikat Éufrates, oʼunüshii naya suluʼumüin tü mma naapajatkat Jeʼwaa namüin. Eesüjaʼa süpüla sülatüin tia 14 nisán soʼu 1943 süpülapünaa wakalia (Éxodo 12:40, 41). Eesüjaʼa ponule maʼin saaʼin Sara mmakat tia, eirakawaain müsü sutuma anachoin maʼin shia shiʼrüin. Eeʼiyataashi Jeʼwaa nümüin Abraham chapa nia eere tü wunuʼu miyoʼuyuu chakat Moré, süʼütpaʼa Siquem. Anuu nünüiki Jeʼwaa nümüin: «Süpüshua mmakat tüü, shiimüin sünain taapeerüin shia namüin na puuʼuliwoʼukana». Wanaa sümaa «na puuʼuliwoʼukana» nümüin Jeʼwaa nümüin Abraham, eesüjaʼa süpüla süntajaain suluʼu nikii tü apain chajatkat Edén jee tü nüküjakat Jeʼwaa nüchiki wanee wayuu ajaʼlajeʼerüinjachika Satanaa. Nüküjatüjülia paala Jeʼwaa nümüin Abraham anainjatüin süpüshuaʼa wayuu sünainjee tü nuuʼuliwoʼukat (Génesis 3:15; 12:2, 3, 6, 7).

Eʼrapejeʼe naya namüliala sutuma waneeirua kasa alataka. Eejatü wanee jamü aisü maʼin antaka Canaánmüin, müshijeseʼe nuʼunüin Abraham sümaa nüpüshi Egiptomüin. Niyaawatapejeʼe saaʼu Abraham eein süpüla jamüin nukuwaʼipa chaa Egipto, nümaka sümüin Sara: «Kaatei, mmotsü taaʼin sooʼopünaa wane kasa. Eesü süpüla kamalain pia namüin na wayuu Egiptojeʼewaliikana süka anasüchoin maʼi pia. ‹Nuʼwayuuse› meena tamüin neʼrapa pia. Noʼuta aaʼinchijaʼa taya. Otta piakat, nnojoleerü noʼutüin aaʼin. Anakaja jooluʼu müleka punujulajüle tachiki noulia sünain taʼwayuusein pia. ‹Pawalaawashii waya›, püma neʼe namüin. Je saaʼujee mülieenain naya piiʼiree, namüliajeechi taya pünainjee» (Génesis 12:10-13). ¿Jamüsüche maka nünüiki Abraham sümüin Sara?

Nnojotsü shiain sutuma mmoleʼein Abraham otta nnojoishi nia alaain maʼaka naküjüin shia waneeinnua  wayuu. Shiimain sünain nuwalain Abraham Sara naaʼujee chi nüshikai, anapejeʼe tü naainjakat Abraham suulia jamajüin nia atumawaa. Nütüjaa aaʼu Abraham sümaa Sara shiain choʼujaashaatain shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa, tia shia wainmainjatüin nuuʼuliwoʼu Abraham. Müsüjeseʼe choʼujaain katüinjatüin noʼu Abraham. Naashin na arqueologokana, eeshii wayuu washinnuu chejeʼewaliikana Egipto ataʼüliraka na jieyuukana jee noʼutira aaʼinchii na naʼwayuusekana. Anasü tü naainjakat Abraham jee tü saainjakat Sara süka saainjain tü nümakat chi suʼwayuusekai sümüin.

Ayatüsüjaʼa alatüin tü kasa mmotkalü aaʼu paala Abraham. Eeshii waneeinnua aluwataalii eʼrakana anasüchoin maʼin Sara, eerejeʼe sütaralüirüin. Naküjamaatüin tia nümüin chi Faraónkai, nuluwataainjeseʼe naya süpüla nasaajüin shia nipialuʼumüin. Kapüleesü süpüla watüjaain saaʼu shapaale maʼin naaʼin Abraham jee mmorüle maʼin Sara. Eeshiijaʼa süpüla kamaneein naya wayuukana sümüin Sara, müsü aka saaʼin wanee wayuu eekai kojutüin natuma. Eesüjaʼa nimeʼejüle saaʼin Faraón jee niiʼiyatüle tü nuwashirüinkat sümüin süpüla joo nuchuntüin shia mapa nümüin Abraham (Génesis 12:14-16).

Suluʼupünaa wanee wentaana, eesüjaʼa sünanajaa sümüle Sara sümüin tü mmapaʼakat chaa Egipto. ¿Jamüsüche saaʼin Sara sutuma suluʼuin shia süchikuaʼa wanee miichi anashaatasü jee wattain saaliin eküülü? ¿Makateesüche saaʼin sutuma wattain maʼin saaliin korolo jee anashaatain shia suulialeʼeya chaiwaʼaya shia chaa Ur? Talatüshije maʼin Satanaa müleka niale süneeküin Sara Faraón süpüla suʼwayuuseinjachin nia nuulia Abraham. Nnojotpejeʼe saainjain tia Sara, ayatüsia shia nümaa Abraham, kojutüsü sümüin kasaalüin shia nümaa otta waneepiasü shia nümaa Jeʼwaa. Mojutsat atumawaa tü kasaalüükat maaʼulu yaa, tü naaʼinrajatkat na kasaatshiikana shia waneepiainjanain naya namaa na wayuu kasaatkana amaa naya maʼaka nutuma Abraham sümaa Sara. Anashaatasü maʼin waneepiale waya namaa na kasakana wanain jee na waʼaleewainkana, ¿aashimüin?

Naaʼinmajüin Jeʼwaa Sara suulia jamajüin shia atumawaa, nuluwataain kasa mojusü nümüin Faraón jee na kasakana nünain. Nütüjaa aaʼu mapa Faraón nuʼwayuusein Abraham Sara, nuluwataainjeseʼe shia mapa nümaʼanamüin. Nüjütaka Faraón Abraham suluʼujee nuumain namaʼaleʼeya na nüpüshikana (Génesis 12:17-20). Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Abraham süntapa Sara nümaʼanamüin. Nüküjatüjülia Abraham sümüin Sara sünain anasüchoin maʼin shia. Nnojotpejeʼe alin shia nüpüla saaʼujee neʼe tia, aisü shia nüpüla süka saaʼinrüin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa (1 Pedro 3:1-5). Eesü süpüla wountüin tia müleka shiale waainjain tüü: palajanainjatü watuma tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa suulialeʼeya kamaʼanaa wainma korolo, waküjüinjatü namüin na wayuukana tü kasa watüjakat nüchiki Jeʼwaa jee müsia wuleinjatü wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa. Waaʼinrüle shia, washateerü sukuwaʼipa sunoula Sara.