1, 2. ¿Jamüsü nakuwaʼipa na judíokana kettaapa niʼrüin Zacarías tü akaratshi kasa niiʼiyatakat Jeʼwaa nümüin?

WAINMA kasa jülüjaka naaʼin Zacarías süchikijee niʼrüin tü akaratshikat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin. Atütülaakajasaʼa naaʼin sutuma nüküjain Jeʼwaa nümüin süsalainjanain nutuma na kaʼruwaraliikana. Ayatapajaʼa eein na aʼluwajakana otta na aaʼinrakana kasa mojusü. Akaʼaya na judíokana, nnojotsü kettaain natuma tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa. ¿Jamüshii nooʼulaamaataka suulia akumajaa tü aʼwaajüleekat? ¿Aleʼejüshiiche neʼe Jerusalénmüin süpüla anainjatüin nakuwaʼipa?

² Nütüjaa aaʼu Zacarías kanoulain na judío aleʼejakana Jerusalénmüin. Saashin tü Wiwüliakat, niʼitaain Maleiwa suluʼu naaʼin naya wayuukana napütüinjatüin nepia otta tü kasa namaʼanajatkat chaa Babilonia (Esd. 1:2, 3, 5). Napütüin wanee mma neʼraajaka maʼin süpüleerua oʼunaa suluʼumüin wanee nnojotka neʼraajüin napüshuaʼa. Süka kojutuin namüin akumajaa tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa, oʼunüshii  naya 1.600 kiloometüro suluʼupünaa mma katuʼushisü otta eere jouluin tü mojulaasükalüirua.

3, 4. ¿Kasa eejiraaka amaa na israeliitakana nantapa Jerusalénmüin?

³ Wattashaatasü Jerusalén sünainjee Babilonia. «¿Jetsükajasaʼa tü mma eeʼewaliinjanale waya?», makajasaʼa naaʼin na judíokana wopuluʼupünaa. Naapüin süchiki anapuʼuin maʼin tia pueulokot sümaiwa. Jee natüjaa aaʼu na laülaayuukana anashaatain maʼin tü aʼwaajülee Maleiwa chajatkat chayaa (Esd. 3:12). Chajachire pia namaa na judíokana wanaa sümaa tia, ¿jamüsüjeʼe paaʼin piʼraiwaʼaya Jerusalén? Eesüjaʼa mojule paaʼin sutuma piʼrüin neʼe süchikanainruʼu tü pueulokot sümaa mojuulin maʼin shia. Eesüjaʼa jülüjale paaʼin anaʼleein süsepü Babilonia süka piantuain shia. Eekajasaʼa tü süsepükat Jerusalén, ajaʼttüsü jotooijüin, mapuettoʼusesat shia otta nnojotsü torre sünain. Nnojotpejeʼe mojuin naaʼin na judíokana saaliijee tia, süka jamüin, neʼrüin naaʼinmajüin naya Jeʼwaa wopuluʼu otta nükaaliinjain naya. Tü naaʼinrakat nantaiwaʼaya shia nakumajüin wanee aʼajülee mürüt eejatüle tü aʼwaajüleekat paala. Aʼajapuʼushii naya mürüt kaʼiwai nümüin Jeʼwaa (Esd. 3:1, 2). Talatüshii maʼin naya otta jaʼyasü naaʼu nnojoleerüin kasain amojujeʼerüin naaʼin.

⁴ Nakumajüinjatü na israeliitakana tü aʼwaajüleekat Maleiwa, tü pueuloirua chajatkat noumainpaʼa otta nepia. Akaʼaya naya, apünajüinjana tü shikajatkat nachonnii jee naʼwayuuse (Esd. 2:70). Wainma kasa naaʼinrajatka na israeliitakana. Nayasaʼa na naʼünüükana, nooʼuleʼereein naya suulia aaʼinraa tü naʼyataainkat. Müliashii naya natuma soʼu 15 juya. Mojuka naaʼin na israeliitakana mapa saaliijee müin naya atumawaa (Esd. 4:1-4). Kapüleʼereesia namüin nüshaʼwaleʼerapa tü aʼyatawaakat chaa Jerusalén chi aluwataaikai saaʼu Persia. Alatüsü tia soʼu juyakat 522. Nnojoluinjatia akumajünüin tü pueulokot Jerusalén süchikuaʼa naaʼinruʼu na israeliitakana (Esd. 4:21-24).

5. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nütütüleʼerüin naaʼin na israeliitakana?

⁵ Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa choʼujaain natütüleʼennüin aaʼin na israeliitakana. Müsüjeseʼe eein wanee kasa niʼraka Zacarías nutuma Jeʼwaa süpüla natüjaainjatüin saaʼu alin naya nüpüla jee kojutuin nümüin tü naaʼinrakat sünain aʼyatawaa nümüin. Naapüin Jeʼwaa nünüiki namüin na israeliitakana sünain naaʼinmajeenain naya noʼttüle nachikuaʼa sünain akumajaa tü aʼwaajüleekat. Anuujeseʼe nünüiki namüin süchiki tü aʼwaajülee nakumajüinjatkat: «Ekeraajeerü shia joonoole sümaa nünüiki Jeʼwaa, chi Jümaleiwasekai» (Zac. 6:15, TNM).

6. (1) ¿Kasa niʼraka Zacarías sünain tü mekiisatkat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21). (2) ¿Jamüsü naatawaika sünoʼu tü amakalüirua?

⁶ Saʼakajee tü mekiisat kasa niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa, shia katsüinka maʼin atuma wanoula tü chiiruaajatkat (paashajeʼera Zacarías 6:1-3). Jülüjataa paaʼin tü niʼrakat Zacarías. Niʼrüin pienchisü kareeta ajaraittünaka sutuma amaa, awataasü maʼin pasanainjee sünain piamasü uuchi cobre. Yapasü süpüla atkawaa. Süka naatawalin sünoʼu tü amakalüirua, mapüleesü atüjawaa saaʼu jaraliin suluʼuin tü kareetakalüirua. Nüsakitka Zacarías sünain maa: «Senyotkalee, ¿kasashiisaʼa joo wayu naya?» (Zac. 6:4). Süka sünainpünaain wakuwaʼipa tia tü niʼrakat  Zacarías, watüjawee aaʼuya kasain wayu shia.

7, 8. (1) ¿Kasa kayaawaseka tü piamasükat uuchi niʼraka Zacarías? (2) ¿Jamüsüche saainjuushika süka cobre tia uuchikalüirua?

⁷ Tü uuchikalüirua shiyaawasesü aluwataayairua sutuma tü Wiwüliakat. Tü uuchiirua niʼrakat Zacarías, meematüsü aka saaʼin tü niʼrakat Daniel nutuma Jeʼwaa. Soʼutku tia uuchikalüirua shiyaawasesü laülaain Jeʼwaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa süpüla kaʼika süpüshuaʼa. Jee tü wane shiyaawasesü Nuluwataaya chi Mesíaskai, tü aneekünakalü apüla Jesuu (Dan. 2:35, 45). Süchikijee nüikaleʼennüin Jesuu sünain aluwatawaa nutuma Jeʼwaa soʼu 1914, pejeewasü tia uuchikalüirua otta süpülajatü shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa yaa Mmapaʼa.

⁸ ¿Jamüsüche saainjuushika süka cobre tia uuchikalüirua? Kojutusü tü cobrekat maʼaka kojutuin tü oorokot. Nuluwataainka Jeʼwaa na israeliitakana sünain nakumajüinjatüin tü jurasükeetkat otta tü aʼwaajüleekat süka cobre (Éx. 27:1-3; 1 Rey. 7:13-16). Makaʼa saainjuushin süka cobre tü piamasü uuchi niʼrakat Zacarías shia süka anashaatain maʼin tü Nuluwataayakat Jeʼwaa sümaa tü Nuluwataayakat chi Mesíaskai. Tia aluwataayakalüirua shia tü anainjatkalü atuma nakuwaʼipa na wayuukana.

9. ¿Jaralii na suluʼukana tü kareetakalüirua? ¿Kasa aluwataanaka anain naya?

⁹ ¿Jaraliika joo na suluʼukana tü kareetakalüirua? Naya na aapiee nümaʼanajeenakana Maleiwa suluʼu katataʼawalin naya (paashajeʼera Zacarías 6:5-8). Ojuʼitüshii naya nümaʼanajee chi Laülaakai saaʼu kasaka süpüshuaʼa sünain aaʼinraa wanee kasa aluwataanaka anain naya. Aluwataanüshii naya suluʼumüin waneeirua mma süpüla jülüjain naaʼin nupueulose Jeʼwaa jee süpüla naaʼinmajüin shia suulia Babilonia, tü pueulo chakat palaamüin sukua. Sutuma tü niʼrakat Zacarías, watüjaa aaʼu nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa süchepchiain Babilonia tü nupueulosekat. Atütülaakajasaʼa naaʼin na akumajakana tü aʼwaajüleekat Maleiwa nükalioʼu Zacarías. Natüjaa aaʼu nnojoleerüin sümalajaain naʼyataain natuma na naʼünüükana.

10. ¿Kasa watüjaaka aaʼu sutuma tü kareetairua niʼrakat Zacarías otta na wayuu sulujunakana?

¹⁰ Ayatüshii nuluwataain Jeʼwaa maaʼulu na aapieekana süpüla naaʼinmajüin otta nütütüleʼerüin naaʼin na wayuu aʼyataakana nümüin (Mal. 3:6; Heb. 1:7, 14). Soʼujee 1919, ojuʼitüsü nupueulose Maleiwa suulia süchepchia Babilonia tü Miyoʼusükat. Jee ayatüsü shia akooʼomüinraain soʼujeʼereʼeya tia mayaapejeʼe müliain maʼin atumawaa na wawalayuukana (Alat. Map. 18:4). Nnojoishii waya mmoluin seema Babilonia, süka jamüin, nnojoleenain waya süchepchiain wachikuaʼa, naaʼinmajüin waya Jeʼwaa nakajee na aapieekana (Sal. 34:7). Ayateerü talatüin waaʼin sünain aʼwaajaa Jeʼwaa. Sutuma jülüjain waaʼin tü niʼrakat Zacarías, anasü waaʼin  otta watüjaa aaʼu naaʼinmajüin waya Jeʼwaa sükajee tü piamasükat uuchi.

11. ¿Jamüshii nnojoluinjanaka waya mmoluin neema na ashutuinjanakana saaʼu nupueulose Maleiwa?

¹¹ Alüʼütshii maʼin na poliitikokana süpüla nasakajiraain shikiira nupueulose Jeʼwaa (Ezeq. 38:2, 10-12; Dan. 11:40, 44, 45; Alat. Map. 19:19). Naashin Ezequiel, meerü süsirumajaakai aaʼin Tü Mmapaʼakat natuma süka watteenain maʼin naalii. Akaʼaya naya, saaʼuinjana amaa otta ashuteena saaʼu nupueulose Maleiwa (Ezeq. 38:15, 16). * ¿Mmoluinjanache waya seema tia? Nnojottaa. Eejeena na nusurulaatsekana Jeʼwaa wamaa. Suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat, aaʼinmajüneena waya natuma na aapiee nümaʼanajeejanakana Maleiwa. Otta müsia, ajaʼtteena natuma na aapieekana na ayoutakana nuluwataaya Jeʼwaa (2 Tes. 1:7, 8). Anashaateerü maʼin tia. ¿Jaraika shikiipüʼüinjachin nusurulaatse Jeʼwaa?

12, 13. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa Zacarías? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niain Jesukürisüto chi «Osotushi» münakai?

¹² Niaʼala neʼe Zacarías eʼraka nümüiwaʼa tü mekiisatkat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin. Shiasaʼa süchikijee tia, naaʼinraka wanee kasa atütüleʼeraka naaʼin na wayuu akumajakana tü aʼwaajüleekat Maleiwa (paashajeʼera Zacarías 6:9-12). Nuluwataain nia Jeʼwaa süpüla naashajaainjachin namaa apünüinshii wayuu antakana Babiloniajee.  Heldai, Tobiya otta Jedayá nanülia. Achuntajachi Zacarías namüin pülaata sümaa ooro süpüla nukumajüin wanee kotse (Zac. 6:11). ¿Jaraiche kamüinjachika tia kotsekat? ¿Nümüinjatche Zorobabel, chi nuuʼuliwoʼukai Judá? ¿Nümüinjatche niakai süka nülüin nia David? Nnojo, nnojotsü nümüinjatüin. Nuluwataain Jeʼwaa Zacarías süpüla niʼitaainjatüin tia kotsekat nünain Josué, chi Laülaakai napüleerua na sacerdootekana. Ponokojasaʼa naaʼin tia na eʼrakana tü naaʼinrakat Zacarías.

¹³ Nnojoipejeʼe aluwataainjachin Josué. Nnojoishi süpüla nuluwataainjachin süka nnojoluin nuuʼuliwoʼuin nia David. Aapünüsü tia kotsekat nümüin süpüla sütüjaanüin aaʼu eejeechin süpüla kaʼika süpüshuaʼa wanee wayuu aluwataainjachikai sümaa sacerdootein nia, «Osotushi» münüshi chia wayuukai. Chia nia Jesukürisüto saashin tü Wiwüliakat (Isa. 11:1; Mat. 2:23, TNM; noota).

14. ¿Kasa naaʼinraka Jesuu süka nuluwataaichipain sümaa sacerdootein nia?

¹⁴ Aluwataai sümaa sacerdootein Jesuu otta nia shikiipüʼüjanakai nusurulaatse Jeʼwaa. Aʼyataashi maʼin nia süpüla anainjatüin tü nupueulosekat Maleiwa mayaainjeʼe saʼakain shia wayuu mojulaasü (Jer. 23:5, 6). Alüʼütshi maʼin Jesuu süpüla najaʼlajeʼerüin na manoujainkana nünain Maleiwa. Sükajee tia, niiʼiyateerü sünain kojutuin maʼin nümüin niain Jeʼwaa laülaain saaʼu kasaka süpüshuaʼa. Akaʼaya nia, nükaaliinjeena na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa (Alat. Map. 17:12-14; 19:11, 14, 15). Eepejeʼe wanee kasa naaʼinrajatka Jesuu süpülapünaa tia.

15, 16. (1) ¿Jarai aikaleʼerakai sukuwaʼipa tü anoujaa shiimainsükat sümaa nunoutuin sukuwaʼipa nupueulose Maleiwa? ¿Jamüsü sukuwaʼipa tia nutuma? (2) ¿Jameerü sukuwaʼipa tü mmapaʼakat kettaapa tü miit juya nuluwataainjachikalü oʼu Jesuu?

¹⁵ Nnojoishi aneekünüin neʼe Jesuu süpüla nuluwataain jee süpüla sacerdootein nia, aluwataanüshi nia süpüla nukumajüin tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa (paashajeʼera Zacarías 6:13). Oʼttüshi Jesuu sünain aaʼinraa tia soʼu 1919 wanaa sümaa taashin nutuma tü nupueulosekat Maleiwa suulia Babilonia tü Miyoʼusükat. Soʼu tia, nüikaleʼerüin Jesuu süchikuaʼa sukuwaʼipa tü anoujaa shiimainsükat otta nüneeküin chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin. Aʼyataashi maʼin chi achepchieekai sünain oʼuniraa sukuwaʼipa tü shiʼyataainkat nupueulose Maleiwa (Mat. 24:45, TNM). Aʼyataashi maʼin Jesuu sünain anoutaa sukuwaʼipa nupueulose Maleiwa  jee süpüla nuʼwaajünüin Maleiwa maʼaka nücheküin shia (Mal. 3:1-3).

¹⁶ Aluwataainjachi Jesuu soʼu miit juya namaa na 144.000 wayuu aneekünaka nutuma Maleiwa süpüla naluwataain jee sacerdootein naya. Soʼutpünaa tia, nakaaliinjeena na waneepiakana nümaa Maleiwa süpüla lotuinjatüin nakuwaʼipa. Kettaapa tia natuma, nnojoleerü eein wayuu eekai nnojoluin suʼwaajüin Maleiwa yaa Mmapaʼa. Shieerü neʼe eeka tü aʼwaajaa shiimainsükat.

17. (1) ¿Kasa nüküjaka Jeʼwaa namüin na judíokana? (2) ¿Kasa naaʼinraka na judíokana sutuma tü nümakat Jeʼwaa namüin?

¹⁷ ¿Kasa naaʼinraka na judíokana sutuma tü nümakat Zacarías namüin? Nüküjain Jeʼwaa namüin nükaaliinjainjanain naya sümaa naaʼinmajüinjanain naya süpüla kettaain natuma tü aʼwaajüleekat. Eesüjaʼa nnojorüle natüjaain saaʼu jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla kettaain natuma tia aʼyatawaakat süka palitchoin naya. Atütülaapejeʼe naaʼin sutuma tü nümakat Zacarías namüin. Akaaliinjünüinjana naya nutuma Heldai, Tobiya otta Jedayá jee nüküjain Maleiwa namüin wattainjanain naalii na wayuu akaaliinjüinjanakana naya (paashajeʼera Zacarías 6:15). Natüjaa aaʼu na judíokana nakaaliinjünüinjanain nutuma Jeʼwaa. Müshiijeseʼe noʼttüin nachikuaʼa sünain akumajaa tü aʼwaajüleekat mayaapejeʼe süpülajünüin tia noulia nutuma chi aluwataakai saaʼu Persia. Nüsünneʼerapajaʼa Jeʼwaa tü makalü aka saaʼin wanee uuchi miyoʼu namüin na judíokana. Kettaasü tü aʼwaajüleekat soʼu juyaka 515 süpülapünaa wakalia (Esd. 6:22; Zac. 4:6, 7). Tü nümakat Jeʼwaa namüin na judíokana ayatüsü ekeraajüin maaʼulu.

18. ¿Jamüsü shikeraajia maaʼulu tü sümakat Zacarías 6:15?

¹⁸ Watta maʼin naalii na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa maaʼulu. Asülajüshii naya süka naaʼin namüiwaʼa süpüshi tü kasa kojutusü eekat namaʼana maʼaka saaʼin nanneetse, naʼyataain jee ayuʼtshii naya kaʼi süpüla naʼyataain suluʼu tü aʼwaajülee Maleiwa eekat maaʼulu (Prov. 3:9). Kojutusü nümüin Jeʼwaa tü waaʼinrakat süpüla waʼyataain nümüin sümaa waneepiain waya nümaa. Soto waaʼin tü naaʼinrakat Heldai, Tobiya otta Jedayá, asülajüshii naya pülaata sümaa ooro süpüla naainjüin Zacarías wanee kotse. Sükajee tia, sotusü aaʼinyüü waneepia tü nasülajakat süpüla eeinjatüin tü aʼwaajaa shiimainsükat (Zac. 6:14). Akaʼaya tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, nnojoleerü motuin naaʼin jee nnojoleerü motuin naaʼin tü naalinkat wapüla (Heb. 6:10).

19. ¿Kasa paaʼinrajatka sutuma pütüjaaitpain saaʼu jamaluʼuluin tü niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa?

¹⁹ Süpüshuaʼa tü kasa nountakat naaʼinrüin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu, shia sutuma nükaaliinjain naya Jeʼwaa otta niain Jesuu nekiipüʼüjanain. Suluʼushii waya maaʼulu wanee organización anashaatasü, eere anain waya otta süpülajatü kaʼika süpüshuaʼa. Ekeraajeerü nutuma Jeʼwaa tü keeʼireekat naaʼin süpüleerua tü aʼwaajaa shiimainsükat. Müsüjeseʼe kojutuinjatüin wamüin tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa maaʼulu otta oonooinjana waya sümaa nünüiki. Waaʼinrüle tia, naaʼinmajeena waya Jesuu, chi Aluwataakai waaʼu sümaa Sacerdootein nia otta jülüjeena waya naaʼin na aapiee suluʼukana tü kareetakalüirua. Ayataʼaya pia sünain tü aʼwaajaa shiimainsükat, naaʼinmajeechika pia Jeʼwaa maaʼutpünaa yaa jee süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.