Ir al contenido

Ir al índice

Jimaʼai jee majayüt, ¿kachiiruasüche jaaʼin tü jiʼyataainjatkat nümüin Jeʼwaa?

Jimaʼai jee majayüt, ¿kachiiruasüche jaaʼin tü jiʼyataainjatkat nümüin Jeʼwaa?

«Piʼitaa najapuluʼu Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa paaʼinrüinjatkat, müle shia putuma, ekeraajeerü tü kasa paaʼinrüinjatkat» (PROV. 16:3).

JAYEECHI: 135, 144

1-3. (1) ¿Kasa kapüleeka maaʼulu nümüin wanee jimaʼai jee majayüt? ¿Kasa meemataka aaʼin tü alatakat namüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Kasa naaʼinrajatka wanee jimaʼai jee wanee majayüt süpüla anainjatüin tü naneekakat?

JÜLÜJATAA paaʼin puʼunajachin suluʼumüin wane pueulo wattasü sünain wanee miʼiraa anashaatasü maʼin. Shiasaʼa püntapa eemüin tü süshaʼwajüleekat wuusü, moʼooshi neʼe pia sutuma wattain saalii wayuu püpüla otta wattain saalii wuusü. Pütüjaapejeʼe saaʼu jalamüinjachin pia, müshijeseʼe lotuin pia eemüin tü wuusü puʼunuinjatkalü aluʼu otta nnojoishi pia oʼotowaain müin suluʼu wanee wuusü naatajatü.

2 Tü wakuwaʼipakat müsü aka saaʼin oʼunaa suluʼumüin wanee mma wattasü otta na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana müshii aka naaʼin na wayuu chakana eere tü süshaʼwajüleekat wuusü. Eeshii moʼoole neʼe naya sutuma wainmain tü kasa naneeküinjatkat süpüla naaʼinrüin. Atüjeenapajaʼa naya aneekaa tü anakat süpüla naaʼinrüin müleka natüjaale saaʼu tü keeʼireekat naaʼin.

3 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain tü anakat süpüla naaʼinrüin wanee jimaʼai jee wanee majayüt süpüla anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa. Naaʼinrüin tia wanaa sümaa jülüjain naaʼin tü nümakat Jeʼwaa süchiki wanee kasa süpülapünaa naneeküin tü naaʼinrajatkat. Makaʼa saaʼin naneeküinjatpa tü nekirajaainjatkalü anain, tü naʼyataainjatkat otta kaʼwayuuseinjanale jee kachoinjanale naya. Otta müsia tia sünainpünaasü naʼyataainjanain maʼin süchiirua tü nasaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Na jimaʼalii otta na majayünnüü aʼyataakana maʼin süchiirua anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa, neʼitaainjatü maʼin naaʼin sünain watteerüin saalii kasa anasü neʼraka otta aneerüin maʼin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa (paashajeʼera Proverbios 16:3).

¿JAMÜSÜ PIʼITAAINJATKA PÜPÜLEERUA TÜ PÜSAʼWATEEKALÜ AMÜIN?

4. ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü?

4 Anashaatasü müleka piʼitaale püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. ¿Jamüsü anaka maʼin tia? Wekirajaajeerü anain apünüinsü kasa anaka atuma shia. Tü palajatkat sümaa tü piamakat, sükaaliinjeechi pia süpüla aleewain maʼin pia nümaa Jeʼwaa. Jee müsia sükajee tü apünüinkat, pütüjaajeerü aaʼu anain piʼitaale püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin maiwaʼaya pia jimaʼalin.

5. ¿Jarat tü palajatkat kasa piʼitaainjatka atuma püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin?

5 Saaʼu alin pia nüpüla Jeʼwaa otta kojutuin pümüin tü naaʼinrakat püpüleerua, piʼitaainjatü püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin. Tüü, shia tü palajatkat kasa paaʼinraka atuma tia. Anuu nünüiki noʼutku na ashajakana tü karaloʼutakat Salmos: «Anashaatasü aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa [...]. Jeʼwaakalee talatüsü taaʼin putuma, saaʼu tü kasa paaʼinrakat; aʼwaatüshi taya sümaa talatüin taaʼin saaʼu tü kasa pukumajakat» (Sal. 92:1, 4). Soto paaʼin süpüshuaʼa tü kasa naapüitkat Jeʼwaa pümüin. Katüsü poʼu nutuma, piʼraajüin nia otta pütüjaa aaʼu tü shiimainkat, naapüin pümüin tü Wiwüliakat, naʼakashi pia na wawalayuukana otta paʼatapajüin katüinjatüin poʼu waneepia nutuma suluʼu tü Paʼaraiisükat. Shiale kachiiruain maʼin paaʼin tü piʼyataainjatkat nümüin Jeʼwaa, piiʼiyateerü sünain kojutuin tia pümüin otta aleeweechi maʼin pia nümaa.

6. (1) ¿Jameerü pukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa piʼitaale püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin? (2) ¿Kasa eeka süpüla piʼitaain püpüleerua süpüla püsaʼwatüin shia?

6 Tü wane kasa piʼitaainjatkalü atuma püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin shia süka niʼrüin Jeʼwaa tü kasa anasü paaʼinrakat. Akaʼaya pia, aleeweechi maʼin pia nümaa saaʼujee tia. Anuu nünüiki chi aluwataaushikai Pablo: «Süka naaʼinrüin chi Maleiwakai tü kasa anasükat waneepia sümüin wayuu, tatüjaa aaʼuchi nia sünain nnojoleerüin motüin naaʼin tü kasa anasü jaaʼinrakat jiiʼiyatakat aka nümüin tü naaliikat jüpüla» (Heb. 6:10). Jaʼitairü jeʼrain nuuyase wanee wayuu, eesü süpüla niʼitaain nüpüleerua tü nüsaʼwateekalü amüin. Jamüsüjaʼa Christine wanaa sümaa polooin suuyase, shiʼitaain süpüleerua saashajeʼerawalüinjatüin nachiki na wawalayuu waneepiakana nümaa Jeʼwaa. Soʼu 12 nuuyase Toby, niʼitaain nüpüleerua naashajeʼerüinjatüin süpüshuaʼa tü Wiwüliakat süpülapünaa woutiisain nia. Woutiisashi Maxim soʼu 11 nuuyase jee müsia Noemi tü nushunuuchonkat, polooin suuyase soʼu woutiisain naya. Neʼitaain napüleerua naʼyataainjanain suluʼu Weteet. Shiasaʼa neʼitaaka sünain süsepü nepia tü karaloʼuta aluwataanakat süpüla aʼyatawaa suluʼu Weteet. Naaʼinrüin tia suulia motuin naaʼin tü nasaʼwateekalü amüin. ¿Jama piakai? ¿Eesüche süpüla piʼitaain püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin otta piʼyataain süchiirua? (Paashajeʼera Filipos 1:10, 11TNM).

7, 8. (1) ¿Jamüsü mapüleejeetka pümüin aneeka tü paaʼinrajatkat pütüjaale saaʼu tü püsaʼwateekalü amüin? (2) ¿Jamüsü nnojotka shikirajaain wanee majayüt suluʼu eʼikülee miyoʼu?

7 ¿Jarat tü apünüinkat kasa piʼitaainjatka atuma püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin? Wainma kasa püneeküinjatka süpüla paaʼinrüin süka jimaʼalin pia. Püneeküinjatü tü pikirajaainjatkalü anain, tü piʼyataainjatkalü anain jee waneirua kasa. Tia müsü aka saaʼin püntüle eere süpaajiraain wanee wopu, pütüjaale saaʼu jalamüinjachin pia, mapüleejeerü pümüin aneeka tü wopu puʼunuinjatkalü aluʼu. Akaajaʼa püneeküinjatpa wanee kasa paaʼinrajatka, mapüleejeerü pümüin aaʼinraa tia pütüjaale saaʼu tü püsaʼwateekalü amüin. Anuu sünüiki Proverbios 21:5: «Chi wayuu jülüjakai aaʼin palajana tü kasa naainjüinjatkat, aneerü sukuwaʼipa nutuma». Pukumajüle sukuwaʼipa tü paaʼinrajatkat maiwaʼaya pia jimaʼalin sümaa piʼitaain püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin, eʼramaateechi pia kasa anasü sünainjee. Majatü sukuwaʼipa Damaris süneeküinjatpa wanee kasa saaʼinrajatka majayülüiwaʼaya shia.

8 Anashaatasü sünootain Damaris sajaʼttirapa tü koleejiaakat otta aapünüsü wanee beca sümüin süpüla shikirajaain suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu süpüla abogaadoin shia. Nnojotpejeʼe shia ekeroluin suluʼu tü eʼiküleekat miyoʼu, süneeküin aʼyatawaa suluʼu wanee wanko. ¿Jamüsü süneekaka tia? Anuu sünüiki: «Teʼitaatüjülia tapüleerua pürekutsoolüinjatüin taya. Jee süpüla tasaʼwatüin tia, aʼyataainjatü neʼe taya maʼaka jeʼra kaʼi süpüla semaanaka. Tekirajaayürüle süpüla abogaadoin taya, wainmasüje nneerü takanajaka, nnojotpejeʼe süpüla taʼyataain maʼaka jeʼra kaʼi süpüla semaanaka». Alatüirü 20 juya sünain pürekutsoolüin Damaris. «Alejattaʼaleejaʼa taaʼin taneekataaka pürekutsoolüin taya majayülüiwaʼaya taya», ¿müsüche sünüiki Damairis? Nnojorüleejaʼa. Anuu sünüiki: «Wainma abogado teʼraajakana suluʼu tü wankokat otta shiaje taʼyataaka anain tü naʼyataakalü anain tekirajaayürüle süpüla abogaadoin taya. Nnojotpejeʼe talatüin naaʼin sümaa tü naʼyataainkat. Akalajasaʼa taneeküin pürekutsoolüin taya, talatüsü maʼin taaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa soʼujeʼereʼeya pürekutsoolüin taya».

9. ¿Jamüsü watütüleʼerüinjatka naaʼin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana?

9 Watta maʼin naalii jimaʼalii jee majayünnüü sainküin mmakat süpüshuaʼa, aʼyataakana maʼin nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin. Otta choʼujaasü anain pütchi namüin saaʼu tia naaʼinrakat. Nachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla aleewain naya nümaa Jeʼwaa otta süpüla nasaʼwatüin tü naʼyataweekalü amüin nümüin. Talatüshii naya jimaʼaliikana jee majayünnüükana otta nooʼulaain niain Jeʼwaa oʼunirüin nakuwaʼipa wanaa sümaa naneeküinjatüin wanee kasa. Maʼaka saaʼin tü nekirajaainjatkalü anain, tü naʼyataainjatkat otta tü nakuwaʼipainjatkat sümaa napüshi. Müshi chi aluwataaikai Salomón: «Piʼitaa maʼin paaʼin nünain Jeʼwaa [...]. Jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü kasa paaʼinrakat, paaʼinrüle tia, loteerü pukuwaʼipa nutuma» (Prov. 3:5, 6). Kojutushii maʼin nümüin Jeʼwaa na jimaʼalii aʼyataakana nümüin. Aishii maʼin naya nüpüla, müshiijeseʼe naaʼinmajüin naya, nuʼunirüin nakuwaʼipa jee watta saalii kasa anasü neʼraka nutuma.

YAPA PUTUMA TÜ PÜNÜIKINJATKAT SÜPÜLA PIKIRAJÜIN NÜCHIKI JEʼWAA

10. (1) ¿Jamüsü kojutuinjatka maʼin pümüin tü aküjaakat pütchi? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pütüjain maʼin aküjaa süchiki tü punoujakalü anain?

10 Shiale jülüjain paaʼin anain pukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa, keeʼireejeerü paaʼin aküjaa pütchi sümüin wayuu. Naashin Jesuu, choʼujaashaatasü maʼin waküjain pütchi, anuujeseʼe nünüiki: «Süpülapünaa süntüin tü kaʼi sajaʼlajaainjatkat oʼu kasakat süpüshua, aküjüneerü tachiki tayakai» (Mar. 13:10). Sutuma tia, kojutuinjatü maʼin pümüin tü aküjaakat pütchi. ¿Eeirü jülüjain paaʼin pujuʼitüinjachin kojuyatua sünain aküjaa pütchi? ¿Eeirü jülüjain paaʼin pürekutsoolinjachin pia? ¿Kasa anaka süpüla paaʼinrüin nnojorüle talatüin maʼin paaʼin sünain aküjaa pütchi? ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pütüjain maʼin aküjaa süchiki tü punoujakalü anain? Eesü piamasü kasa anaka süpüla paaʼinrüin: yapa putuma tü pünüikinjatkat otta ayataʼaya püküjain sümüin wayuu süchiki tü pütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa. Paaʼinrüle tia, talateerü maʼin paaʼin sünain aküjaa pütchi.

¿Kasa paaʼinraka süpüla yapainjatüin putuma pünüiki süpüla pikirajüin nüchiki Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü pütchikat 11 otta 12).

11, 12. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana süpüla yapain natuma tü nanüikinjatkat sünain aküjaa pütchi? (2) ¿Kasa naaʼinraka wanee jimaʼai süpüla nüküjain pütchi namüin na nukonpainyeetsekana?

11 Palajana yapa putuma tü pünüikinjatkat niʼipajee wanee pukonpainyeetse eekai nüsakirüin pia sünain tü punoujakalü anain. Eesü pütchi suluʼu jw.org jee suluʼu waneirua karaloʼuta napülajatka na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana akaaliinjeechika pia süpüla pusoutüin shiʼipajee tü asakinnakalü anain pia. Jamüshijaʼa pümünüle amüin «¿Anoujashi pia sünain tü evolucionkot?», yapeerü putuma tü pünüikinjatkat pikirajaale sünain tü pütchikat «¿Anoujainjaiche taya sünain tü evolucionkot?», suluʼusü shia tü poyeetokot Susouktia 10 pütchi namüinjatü jimaʼalii otta majayünnüü (paashajeʼera 1 Pedro 3:15).

12 Püküja namüin na pukonpainyeetsekana eein süpüla nanaʼlaain tü paajinakat jw.org. Tia shia tü naaʼinrakat Luca soʼu nekirajünüin süchiki tü iküleesiakalüirua chaa koleejialuʼu. Niʼrüin nnojoluin pansaain sünüiki tü karaloʼuta ekirajünakalü aka naya nachiki na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Mayaapejeʼe mmoluin nia, aashajaashi nia sümaa tü ekirajütkat süpüla suuʼulaainjachin nüküjain jamüin alawaaka tü süküjakat tü karaloʼutakat wachiki. Nüküjaka namüin napüshuaʼa na nukonpainyeetsekana kasain nunoujain anain otta niiʼiyatüin namüin tü paajinakat jw.org. Shiasaʼa tü natareeainkat sutuma tü ekirajütkat, shia nanajüinjatüin tü videokot Eejiraa pia sümaa nnojolin pütkaain. Talatüshi maʼin Luca sutuma nüküjain pütchi nüchiki Jeʼwaa namüin na nukonpainyeetsekana.

13. ¿Jamüsü ayatüinjatka kachiiruain paaʼin tü püsaʼwateekalü amüin jaʼitairü kapüleein shia pümüin?

13 Ayataʼaya kachiiruain paaʼin püsaʼwatüin tü piʼitaakat püpüleerua sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jaʼitairü kapüleein shia pümüin (2 Tim. 4:2). Tia shia tü saaʼinrakat Katharina. Wanaa sümaa 17 suuyase shiʼitaain süpüleerua süküjainjatüin pütchi namüin napüshuaʼa na shiʼyanaajiraakana amaa. Eeka wanee mojukai anüiki sümüin kojuyatua, nnojotpejeʼe eimmolojooin shia sutuma tia. Ponusü naaʼin wanee sukonpainyeetse Katharina laülaain saaʼin. Hans nünülia chia sukonpainyeetsekai. Shiasaʼa sutuma tia, naashajeʼerawalin tü karaloʼutairua eekat wamaʼana, ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat otta woutiisashi nia mapa. Nnojotpejeʼe sütüjaain Katharina saaʼu tia süka sükolojootüjüliain chejee. Sülatapa 13 juya süchikijee tia, chajatü Katharina sümaa süpüshi suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat, niakaijasaʼa antüin Hans sünain ekirajaa sünain tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa. Talatashaatasü saaʼin tia wawalakat sutuma ayatüin kachiiruain saaʼin tü shiʼitaakat süpüleerua, süküjainjatüin pütchi namüin na shiʼyanaajiraakana amaa.

NNOJO MOTUIN PAAʼIN TÜ PÜSAʼWATEEKALÜ AMÜIN

14, 15. (1) ¿Kasa sotuinjatka paaʼin püpüleeruaanüle aaʼin? (2) ¿Kasa eeka süpüla paaʼinrüin püpüleeruaanüle aaʼin natuma na tepichijiraakana wanaa pümaa?

14 Pikirajaaitpa anain sünain ekirajaayakat tüü, kachiiruainjatüin paaʼin anain pukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa otta piʼitaainjatüin püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin. Eepejeʼe waneirua jimaʼalii jee majayünnüü wanaawakana ouyase pümaa, keejiakana amüin miʼiraa otta nounejaʼawalin pia sünain. Piiʼiyatüinjatü sükajee pukuwaʼipa sünain shiimain kachiiruain paaʼin tü püsaʼwateekalü amüin. Nnojo puuʼulaain suulia kachiiruain paaʼin tia sutuma tü namakat na waneinnua pümüin. Soto paaʼin tü wamakat suʼttiajee ekirajaayakat tüü süchiki tü süshaʼwajüleekat wuusü. Nnojoleechi pia oʼotooin suluʼu wanee wuusü sutuma piʼrüin neʼe talatüin naaʼin sünain emiʼijaa na suluʼukana, ¿aashimüin?

15 Wainma kasa eeka süpüla paaʼinrüin püpüleeruaanüle aaʼin natuma na tepichijiraakana wanaa pümaa. Jamüshijaʼa pia, nnojoluinjachi pia sünainpünaain wanee kasa eeka süpüla paaʼinrüin atuma kasa mojusü (Prov. 22:3). Jülüjeesü paaʼin piʼreechin pümüliala sünainjee aaʼinraa kasa mojusü (Gal. 6:7TNM). Anasü jülüjale paaʼin choʼujaain pükaaliinjünüin natuma na waneinnua. Nnojorüle yaletüin paaʼin, anashiijeerü pümüin, tü nümakat pümüin püshi, püi otta na wawalayuu laülaakana aaʼin sünain anoujaa (paashajeʼera 1 Pedro 5:5, 6).

16. ¿Jamüsü wayaawataka saaʼu choʼujaain nnojoluin yaletayaain waaʼin? Püküja tü alatakat nümüin Christoph.

16 Wekirajaa süchiki tü alatakat nümüin wanee jimaʼai Christoph nünülia. Nnojotsü yaletüin naaʼin otta anashiisü nümüin tü namakat na laülaashiikana nümüin. Süchikijee woutiisain nia, oʼunawaishi suluʼumüin wanee gimnasio sünain aainjaa ejercicio. Shiasaʼa chayaa, eejana waneinnua jimaʼalii aashajaakana nümaa süpüla naʼakainjachin nia sünain wanee shaitaa. Naashajaaka Christoph nümaa wanee laülaashi süchiki tia. Nüküjaka chi laülaashikai nümüin anain jülüjale naaʼin palajana jameerüin nukuwaʼipa sünainpünaale nia tia shaitaakat, süka jamüin, eein süpüla keejiain nümüin ayoujirawaa sutuma. Ayatapejeʼe neʼe Christoph namaa naya jimaʼaliikana. Mapa, niyaawata aaʼu Christoph sünainpünaain atkawaa tia nüshaitakat otta eeshi süpüla neewain sünainjee. Naashajaaka Christoph namaa waneinnua laülaashii süchiki tia alatakat jee achiaanüshi nia natuma sükajee tü sümakat Wiwüliakat. Anuujeseʼe nünüiki Christoph: «Nuluwataain Jeʼwaa kojuyashii laülaashii süpüla nachiaain taya. Mayaapejeʼe nnojoluin toonoomaatüin namaa, taainjain shia mapa». ¿Jama piakai? ¿Paapaa amaalü tü achiaanakalü anain pia?

17, 18. (1) ¿Kasa keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa napüleerua na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka maiwaʼaya pia jimaʼalin süpüla talatüinjatüin paaʼin miyoʼupa pia sutuma tü püneekakat? Püküja tü saaʼinrakat wanee wawala.

17 Anuu nünüiki Jeʼwaa: «Jimaʼai, talata paaʼin maiwaʼaya pia, paainja tü suchuntakat paaʼin, puʼuna süchiirua tü sümakat paaʼin otta puʼuna süchiirua tü kasa piʼrakat. Akatsaʼa pütüjaweein saaʼu süsaleechin pia tia nutuma chi Maleiwa shiimainshikai» (Ecl. 11:9). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa talatüinjatüin paaʼin. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaaitpa anain puunteerüin tia piʼitaale püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta jülüjale paaʼin tü nümakat süpülapünaa paaʼinrüin wanee kasa. Paaʼinrüle tia maiwaʼaya pia tepichin, piʼramaateerü tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nuʼunirüin pukuwaʼipa, naaʼinmajüin pia otta naaʼinrüin kasa anasü püpüleerua. Jülüja paaʼin süpüshuaʼa tü pütchi anasü eekat suluʼu tü Wiwüliakat otta poonoo sümaa pütchikat tüü: «Soto paaʼin jooluʼu chi Kakumalakai pia maiwaʼaya pia jimaʼalin» (Ecl. 12:1).

18 Nnojoishi jimaʼalin waneepia wanee wayuu, laülaamaatüshi nia. Wainma wayuu miyoʼuyuu makana anüiki mayaa: «Alejaitaʼaleejaʼa taya nnojotka anain tü teʼitaakat tapüleerua süpüla tasaʼwatüin jimaʼaiwaʼaya taya». Otta eeshii na makana anüiki sutuma nnojoluin kasain neʼitaain napüleerua süpüla nasaʼwatüin. Aluʼujasaʼa na jimaʼalii otta na majayünnüü eʼitaakana napüleerua tü nasaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, talateerü maʼin naaʼin miyoʼuyuupa naya. Müsü sukuwaʼipa Mirjana maaʼulu. Majayülüiwaʼaya shia, atüjapuʼusü maʼin shia ashaitaa. Suunejaanaka süpüla chainjatüin shia sünain wanee ashaitaa eere nantajanain wayuu suluʼujeejana kojuyasü mma. Shiapejeʼe süneeküin waneepiainjatüin shia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Alatüitpa 30 juya süchikijee tia otta ayatüsü shia waneepiain sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa wanaa nümaa chi suʼwayuusekai. Anuu sünüiki Mirjana süchiki tia: «Nnojotsü anain kachiiruale saaʼin wayuu shiʼnnaajünüin maʼin, kapülainre shia otta washirüle shia, motsomüin neʼe tia. Anainjaʼa kachiiruale saaʼin wayuu aʼyatawaa nümüin Maleiwa otta akaaliinjaa wayuu sünain eʼraajaa nia».

19. ¿Jamüsü anaka piʼitaale püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa maiwaʼaya pia jimaʼalin?

19 Aneesü maʼin wanüiki namüin na jimaʼalii otta na majayünnüü kachiiruakana aaʼin waneepia tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa mayaapejeʼe wainmain tü kasa eejiraakalü amaa naya. Jamüshiijaʼa naya, neʼitaain napüleerua tü nasaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, kojutushaanasü namüin tü aküjaakat pütchi otta nnojotsü motuin naaʼin tia süpüleerua tü kachiiruakat naaʼin na manoujainsaliikana. Jiakana jimaʼaliikana, nnojotsü amülain neʼe tia jaaʼinrakat. Akaʼaya jia, aishii jia napüla na wawalayuukana otta nakaaliinjeein jia. Jülüjale jaaʼin waneepia tü nümakat Jeʼwaa, aneerü maʼin jukuwaʼipa.