1, 2. ¿Jamüshi naʼaleewajaaka Jonatán nümaa David?

«TOOLOTOʼOLEEJA aaʼinchijaʼa», makajasa nünüiki Jonatán nüchiki David, malaaka joo nuʼutüin naaʼin Goliat, wanee wayuu miyoʼusenuu. Niʼikajaain David tü nikiikat Goliat nümüin Saúl chi nüshikai Jonatán (1 Sam. 17:57). Nütüjaa aaʼu Jonatán sünain eein chi Maleiwakai nümaa David, suluʼujeereʼeya tia, aleewashaatashi David nümaa Jonatán. Aashajaashii naya sünain paaʼinwajiraainjanain naya waneepia (1 Sam. 18:1-3). Ayatüsüjaʼa müin sukuwaʼipa natuma.

² Aʼaleewajaashi Jonatán nümaa David eerejeʼe niain nüneeküin Maleiwa David süpüla aluwatawaa nüchikumüin Saúl. Ayatüshia waneepiain Jonatán nümaa David mayaapejeʼe nnojoluinjachin niain aluwataain. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nüchajaain Saúl David süpüla nuʼutüinjatüin naaʼin, shapaasü naaʼin Jonatán naaʼu chi naʼaleewainkai. Oʼunüshi Jonatán sünain atütüleʼeraa naaʼin David, chajachi nia nüpüla anoouishii süʼütpaʼa wanee mma Hores münüsü. Oʼunüshi Jonatán chamüin süpüla nüküjüin nümüin David kaaliinjeechin nia nüpüla Jeʼwaa. Anuu nünüiki Jonatán  nümüin David: «Nnojo piyoʼujaain aaʼin, nnojoleechi nüntüin anain pia Saúl chi tashikai. Pieechi aluwataaka nüchikumüin saaʼu Israel ooʼulaka tayakai, tayeechi piʼipajanaka» (1 Sam. 23:16, 17, TNM).

3. (1) ¿Kasa alanaʼaleeka nümüin Jonatán? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiain kojutüin nümüin Jonatán waneepiain nia nümaa Maleiwa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 14).

³ Anasü waaʼin nümaa wanee wayuu eekai waneepiain wamaa. Jamüshijaʼa Jonatán, wayuu anashi süka waneepiain nia nümaa Maleiwa, shia alanaʼaleeka nümüin tia. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia? Shia süka nnojoluin nuchumujüin naaʼu David, waneepiashi nümaa, nükaaliinjain nia süpüla niʼitaainjatüin naaʼin nünain Jeʼwaa. Waneepiashii naya suluʼu nakaaliinjiraain piamaleʼeya ooʼulaka neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Ayatüsüjaʼa nekeraajüin tü pütchi napansaajakat sünain maa: «Nia Jeʼwaa eʼrajaka sukuwaʼipa tü pütchi tapansaajakat pümaa, ayatüinjatia eein tia akuwaʼipaakat nanain na wooʼuliwoʼukana süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» (1 Sam. 20:42, TNM).

4. (1) ¿Kasa talateetka atuma waaʼin? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu?

⁴ Waneepiainjana waya namaa na kasakana wanain, na waʼaleewainkana ooʼulaka na wawalayuukana (1 Tes. 2:10, 11). Niapejeʼe alanaʼaleeinjachika watuma Jeʼwaa suluʼu waneepiain waya nümaa, süka jamüin, niain kakumalain waya (Alat. Map. 4:11). Talateerü waaʼin waaʼinrüle tia jee aneerü wakuwaʼipa. Waneepiainjana waya nümaa Jeʼwaa jaʼitairü müin kapüleekai saaʼin wamüin. Wekirajaainjatü anain jooluʼu pienchisü kasa, nia washatüinjachika akuwaʼipa Jonatán süpüla wountüin waaʼinrüin tia. Palajana, kojutüinjana wamüin na laülaakana wapüleerua jaʼitairü nnojoluin anain wamüin kojutüin naya watuma. Tü wanee shia waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa suulialeʼeya wanee kasa. Tü wanee shia waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe mojutüin waya nümüin wanee wawala laülaakai wapüleerua. Tü pienchikat shia kapüleere wamüin ekeraajaa tü pütchi wapansaajakat paala sümüin wayuu.

5. ¿Jamüsü kapüleeka namüin na israeliitakana waneepiain naya nümaa Jeʼwaa suʼunnaa nuluwataain Saúl?

⁵ Chi wayuu nüneekakai paala Jeʼwaa süpüla aluwatawaa saaʼu Israel nia Saúl, wainmapejeʼe maʼin kasa mojusü naainjaka chia wayuukai. Sünainjee tia, wainma tü kasa eejiraakalü amaa Jonatán ooʼulaka na israeliitakana. Niyouktüin Jeʼwaa mapa Saúl süpüla aluwatawaa saaʼu Israel (1 Sam. 15:17-23). Nuuʼulaain Jeʼwaa Saúl sünain aluwatawaa soʼu kojuya juya. Shiajaʼa kapüleeka maʼin namüin na israeliitakana waneepiainjanain naya nümaa Jeʼwaa (1 Crón. 29:23).

6. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu waneepiain Jonatán nümaa Jeʼwaa?

⁶ Mayaapejeʼe nnojoluichipain noonooin Saúl sümaa nünüiki Jeʼwaa, ayatüshi waneepiain Jonatán nümaa Jeʼwaa. Makaʼa watüjaain saaʼu tia shia sutuma tü kasa naainjakat, ¿kasa wayuu tü naainjakat? (1 Sam. 13:13, 14). Soʼu wanee kaʼi, outkajaashii na filisteokana süpüla nashutüinjanain saaʼu Israel, 30.000 neʼejena naya surulaatkana. Na nasurulaatsekana na israeliitakana 600 neʼe, nnojotsü eejatüin namaʼana chajaruuta natkaayainjatka, nnojotsü jatü namaʼana, nia neʼe kamaʼanaka Saúl nümaa Jonatán. Tooloshootapajaʼa maʼin naaʼin Jonatán, nnojoishi nia mmoluyaain. Sotusü naaʼin nünüiki Samuel wanaa sümaa nümüin: «Saaʼujee tü nünüliakat, nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa  tü nupueulosekat» (1 Sam. 12:22, TNM). «Nnojotsü isain nüchiki Jeʼwaa oʼtteʼeraa wayuu, jaʼitainna wainmain jee palitchonle na nuʼtteʼerakana akajee naya», müshi Jonatán nümüin wanee nusurulaatse. Niʼitaashaatain naaʼin Jonatán nünain Jeʼwaa, müsüjeseʼe nushutüin saaʼu tü nüʼünüükalüirua, nuʼuta aaʼinrü 20 surulaat. Akutkujaasüjeseʼe tü mmakat nutuma Jeʼwaa, neimmolojookoloko na naʼünüükana sünain noʼuniraain neʼe naaʼin, shiimain kaaliin Jonatán nüpüla Jeʼwaa soʼu tia. Akanajüshii na israeliitakana soʼu kaʼikat tia (1 Sam. 13:5, 15, 22; 14:1, 2; 1 Sam. 14:6, TNM; 14, 15, 20).

7. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu noonooin Jonatán sümaa nünüiki Saúl?

⁷ Ayatüshia macheʼein Saúl nümüin Jeʼwaa. Aluʼuinjaʼa Jonatán oonooshi nia sümaa nünüiki Saúl müleka anale shia. Jamüshijaʼa nia, oʼunüshi nia nümaa chi nüshikai sünain atkawaa namaa na naʼünüükana süpüla naaʼinmajüin tü nupueulosekat Jeʼwaa (1 Sam. 31:1, 2).

8, 9. ¿Jamüshii kojutüinjanaka wamüin na laülaakana wapüleerua?

⁸ Müleka washateere nukuwaʼipa Jonatán sünain waneepiainjanain waya nümaa Maleiwa, oonooinjana waya sümaa nanüiki na laülaakana suluʼu woumain, oonooinjana waya namaa müleka anale tü naluwataakalü anain waya. Nuuʼulaain Jeʼwaa naluwataain waaʼu na sülaülashiikana mma, müshiijeseʼe kojutüinjanain naya wamüin (paashajeʼera Roma 13:1, 2). Kojutüinjana naya wamüin jaʼitairü nnojoluin lotuin nakuwaʼipa. Na wanee kojutüinjanakana wamüin naya  na wayuu niʼitaakana Jeʼwaa süpüla laülaain waaʼu wepialuʼu otta suluʼu tü outkajaaleekat (1 Cor. 11:3; Heb. 13:17).

⁹ Joʼu wekirajaai süchiki wanee wawala waneepiaka nümaa Jeʼwaa, Olga sünülia, yaajeʼewat shia Sudamérica. ^[1] Mojutpuʼusü shia nümüin chi suʼwayuusekai, eeshi manüiwaire nia suulia otta eesü yarüttüle nünüiki sümüin süka süküjülüin pütchi nüchiki Jeʼwaa. «Tasüteena na tepichikana puulia», müshinka nia sümüin. Mayaapejeʼe müin nukuwaʼipa chi suʼwayuusekai Olga sümüin, kojutüshi nia sümüin otta nnojotsü shia peʼipaain nümaa. Aʼlakajaasü shia niküin, süshijaain nüsheʼin ooʼulaka saaʼinmajüin na süchonniikana (Roma 12:17). Oʼunawaisü shia nümaa chi suʼwayuusekai sünain awaraijawaa saaʼu nüpüshi jee naʼaleewainyuu. Wanaa sümaa ouktüin chi saʼüikai, yapasü süpüshuaʼa tü kasakalüirua sutuma süpüla suʼunüin sünain alapajaa, wattasü tü mma suʼunüinjatkalü aluʼumüin. Chajachi aʼyalajünüin aaʼu müliashii suluʼu wanee iküleesia, saʼatapajüin Olga chi suʼwayuusekai anuuipaʼa. Kakalia mapa, kojutüsü shia nümüin chi suʼwayuusekai. Aʼwanajaasü nukuwaʼipa chia wayuukai süka nnojoluin saashichijaʼawalin Olga nümüin otta saaʼu shiiʼiyatüin nujutü nümüin. «Makatajayaa pia suulia tü outkajawaakat», maʼwaishi nia sümüin Olga maaʼulu otta niʼikajaʼawalin shia sünain tü outkajawaakat. Eeshi makatawaire nia sünain tü outkajawaakat (1 Ped. 3:1).

10. ¿Kasa akaaliinjaka Jonatán sünain tü nüneeküinjatkat?

¹⁰ Kapüleesü maʼin nümüin Jonatán nüneeküin jaralin waneepiainjachin amaa nia, niainjachire Saúl jee niainjachire David. Waneepieepajaʼa nia namaa piamaleʼeya. ¿Kasaka akaaliinjain nia sünain tü nüneeküinjatkat? Nütüjaa aaʼu Jonatán eein chi Maleiwakai nümaa David, nnojoipejeʼe eein nia nümaa Saúl. Suluʼujee tia, nia nüneekaka David süpüla waneepiainjachin nia nümaa. Palajana naapirüin Jonatán David süpüla nuunjulaainjachin, mapa, naashajaaka nümaa chi nüshikai süpüla nnojoluinjachin nuʼutüin naaʼin David (paashajeʼera 1 Samuel 19:1-6).

11, 12. ¿Kasa waaʼinrüinjatka shiimainre alin wapüla Jeʼwaa?

¹¹ Aire wapüla Jeʼwaa, waneepieena waya nümaa suulialeʼeya wapüshi. Joʼu wekirajaai süchiki wanee wawala chejeʼewat Australia, Alice sünülia. Süneeküin Maleiwa süpüla waneepiainjatüin shia nümaa. Wanaa sümaa shikirajaapuʼuin sünain tü Wiwüliakat, shikirajapuʼuin na süpüshikana sünain tü shikirajaakalü anain. Soʼu wanee kaʼi, süküjüin namüin sünain nnojoluinjatüin shia sünainpünaain tü miʼiraa aainjünakat 25 tisienpüroʼu otta taasia süküjüin namüin tü suuʼulaainjatkalü aaʼujee shia. Mojusü naaʼin saaliijee tia saaʼinrakat, mapa, jashichishii naya sümüin süka mapüsheein shia naashin. «Nnojo püntüin yaapünaa püchikuaʼa», müsü tü shiikat sümüin. Saashin Alice, aishaatasü maʼin tia sümüin süka alin süpüla na süpüshikana. Ayatapejeʼe süneeküin Jeʼwaa nümaa Jesuu süpüla waneepiain shia namaa. Woutiisasü shia sünain wanee outkajawaa miyoʼu (Mat. 10:37).

¹² Aire wapüla Jeʼwaa, waneepieena waya nümaa suulialeʼeya wanee kasayaakejeʼe. Kojutüleejeechia nia wamüin suulialeʼeya ashaittaa woola, suulialeʼeya wakoleejiase jee suulialeʼeya woumain. Eejachinka wanee wawala Henry nünülia, ashaittapuʼushi nia ajedrez chaa nukoleejiaseruʼu, akanajeeshaatashi maʼin nia. Ashaittawaishi nia weinshi saawanoʼu ooʼulaka rimiinkoʼu, eeyaai neʼe  nuʼunüin sünain tü outkajawaakat jee sünain aküjaa pütchi sutuma waneepiain nia sünain ashaittaa. Soʼu wanee kaʼi, ayaawajaashi nia saaʼu nukuwaʼipa, nuuʼulaaka suulia ashaittaa. Nia Jeʼwaa nüneekaka süpüla niainjachin waneepiain amaa nia (Mat. 6:33, TNM).

13. Waneepieere pia nümaa Maleiwa, ¿kasa paaʼinrüinjatka süpüla anajiraain püpüshi?

¹³ Kapüleesü wamüin waneepiainjanain waya namaa na wapüshikana napüshuaʼa. Joʼu wekirajaai nüchiki wanee wawala Ken nünülia. Naashin niakai, laülaacheʼechon tü niikat, awaraijaʼawaishi nia weinshi saaʼu ooʼulaka eesü makatawaire shia nipialuʼu. Mojujiraapajaʼa tü nuʼwayuusekat sümaa tü niikat. Naashin Ken, nnojoishii kasakainjanain naya nutuma. Süka waneepieein nia nümaa Jeʼwaa, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla paaʼinwajiraainjachin nia palajana sümaa tü nuʼwayuusekat maʼaka süküjüin tü Wiwüliakat. Mapa, nüküjüin sümüin tü nuʼwayuusekat jamüin kamaneeinjatka shia sümüin tü niikat. Nüküjaka joo sümüin tü niikat jamüin kojutüinjatka tü nuʼwayuusekat sümüin (paashajeʼera Génesis 2:24 otta 1 Corinto 13:4, 5).

14. ¿Kasa naainjaka Saúl nümüin Jonatán?

¹⁴ Wanee kasa waaʼinrajatka waneepieere waya nümaa Jeʼwaa, shia kojutüle wamüin wanee wawala laülaakai wapüleerua jaʼitashi mojutüyaale waya nümüin. Shiimain sünain nüneekalain Jeʼwaa Saúl süpüla aluwatawaa, eʼrapajaʼa Saúl wayumüin nümüin chi nüchonkai. Nnojotsü nütüjaain aaʼu Saúl jamüin aika maʼin David nüpüla Jonatán. Wanaa sümaa nusouktüin Jonatán naaʼu David, aashichijaashi Saúl nümüin, naapülijaka  chi nüchonkai suʼupala wainma wayuu. Ayatapejeʼe kojutüin Saúl nümüin Jonatán. Jee müsia waneepiashi nia nümaa Jeʼwaa ooʼulaka nümaa David chi nüneekakai Jeʼwaa süpüla aluwatawaa (1 Sam. 20:30-41).

15. ¿Kasa waaʼinrüinjatka mojutüle waya nümüin wanee wawala?

¹⁵ Kojutüshii napüshuaʼa na wawalayuukana namüin na laülaashiikana. Sutuma waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat, eesü kaʼi eere mojutüyaain waya namüin süka nnojoluin natüjaain saaʼu jamüin waainjaka wanee kasa (1 Sam. 1:13-17). Müle wakuwaʼipa natuma, ayata waya waneepiain nümaa Jeʼwaa.

16. ¿Kaseerü waainjaka shiimainre waneepiain waya nümaa Jeʼwaa?

¹⁶ Keeʼireesü naaʼin Saúl niainjachin aluwataain Jonatán nüchikumüin, nnojotsü keeʼireein naaʼin niainjachin aluwataain David (1 Sam. 20:31). Waneere wayuu Jonatán, eesüjeʼe tü naaʼinrakat süpüla nuluwataainjachin nuulia David. Nnojotpejeʼe naaʼinrüin tia süka alin Jeʼwaa nüpüla jee waneepiain nia nümaa jee nikeraajüin tü pütchi nüpansaajakat nümüin David. Saashin tü Wiwüliakat, na wayuu aikana apüla Jeʼwaa ooʼulaka na waneepiakana nümaa nekeraajüin tü nanüikikat jaʼitasü nnojoluin nountüin tü keeʼireekat naaʼin (Sal. 15:4). Jamüsüjaʼa saapünüle wamüin wanee aʼyatawaa, «anakajaʼa, taainjeerü» wamüle, ayatüinjatü waaʼinrüin shia jaʼitasü kapüleein shia wamüin. Akaataajaʼa mojujiraale nakuwaʼipa na kaʼwayuusekana, ayatüinjana naya waneepiain namaa naʼwayuuse, süka jamüin, alin Jeʼwaa napüla (paashajeʼera Malaquías 2:13-16).

17. ¿Kasa pütüjaka sünainjee ekirajaayakat tüü?

¹⁷ Washateere nukuwaʼipa Jonatán, waneepiainjana waya nümaa Jeʼwaa jaʼitairü kapüleein shia wamüin. Waneepia waya namaa na wawalayuukana jaʼitasü mojupünaain waaʼin natuma. Waaʼinrüle tia, talateechi Jeʼwaa wamaa otta talateerü waaʼin (Prov. 27:11). Nnojo mmoluin pia, naaʼinmajeechi pia Jeʼwaa waneepia. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain nachiki waneeinnua wayuu eejanakana soʼu katüin noʼu David. Eeshii na waneepiakana nümaa Jeʼwaa, eetaalashii joo na nnojoliikana waneepiainya. Eesü tü kasa watüjeetkat sünainjee nakuwaʼipa naya wayuukana.