Sutuma sukuwaʼipa tü kasa katakalü oʼu yaa mmapaʼa, ayaawatüna aaʼu akumajuushin shia. Tü kasa katakalü oʼu yaa mmapaʼa akumajuushi shia süka wainma kasa joʼuuchechoin maʼin, nnojotsü jaʼyain, célula münüsü. Wainma kasa shiʼyataaka anain tia célulakat süpüla katüinjatüin soʼu tü kasakalüirua otta kachoinjatüin shiairua, jaʼitairü sümüin kasa eekai joʼuuchechoin maʼin. Jamüsüjaʼa tü soolojiakat pan, akumajuushi shia süka waneesüchechoin neʼe célula. Mayaainjeʼe müin tia, nnojotsü ayaawatünüin maʼin aaʼu tü sukuwaʼipakat. Süleʼeruʼu tia célulakat, eesü tü ADN münakat, tia shia tü aʼyateʼerakat shia süpüla saainjünüinjatüin kasa. Otta suluʼu tü célulakat eesü waneirua kasa akumajaka tü kasa antakat süleʼeruʼumüin jee sujuʼitira sümüsia mapa. Choʼujaasü tia süpüla katüinjatüin soʼu tü célula oolojookalü atuma pan. Nnojotpa kasain shiküinjatüin tia célulakat jimatüsü shia, müsü sutunkakai saaʼin. Shiasaʼa saainjünüinjatpa pan süka, müsü süchijiraakai saaʼin süchikuaʼa.

Kakaliainna na científicokana ekirajaain süchiirua sukuwaʼipa tü célula oolojookalü atuma pan süpüla nayaawatüin saaʼu tü célula eekat sünain wayuu, isayütpejeʼe napüleerua süpüla natüjaain maʼin saaʼu tia. Anuu nünüiki Ross King, wanee profesor ekirajakai suluʼu Universidad Tecnológica Chalmers chaka Suecia: «Choʼujaashii wainmashaata biólogo süpüla shiyaawatünüinjatüin maʼin aaʼu tü saainjakat wanee célula süpüla katüinjatüin soʼu kasa sutuma, maʼaka saaʼin tü célula oolojookalü atuma pan».

 Ponusü maʼin waaʼin süka wainmain kasa eeka sutuma wanee célula, maʼaka saaʼin tü eekat sutuma tü célula oolojookalü atuma pan. ¿Akumajaasüche sümüiwaʼa tü célulakat? ¿Eetaapa chi Kakumalakai shia?

Tü kataakalü oʼuu sünainjeesü neʼe wanee kasa kataka oʼu. Tü ADN münakat akumajuushi süka wanee kasa kanüliaka nucleótidos. Sünain waneesüchon célula eeka sünain wayuu eesü 3.200 miyoone nucleótidos. Pachaʼawasü sümaa pachikuatüin sukuwaʼipa süpüla eeinjatüin proteína otta enzima sutuma tü célulakat.

Naashin na científicokana, süpüla sukumajaainjatüin sümüiwaʼa waneesia ADN choʼujaasü kottiraainjatüin wattashaata saalii nucleótidos kojuyatua. Kapüleesü maʼin süpüla sülatüin tia namakat.

Isasü nachiki na científicokana nakumajüinjatüin wanee kasa katüinjatka oʼu sünainjee wanee kasa nnojotka katüin oʼu.

Analeesia maʼin sukuwaʼipa wayuu suulia tü wane kasairua katakalü oʼu. Nayaʼala neʼe na wayuukana atüjaka akumajaa kasa sümaa nayaawatüin saaʼu kasain anain apüla shia, eeshii süpüla yootuin naya, mojuin naaʼin jee talatüin naaʼin. Anasü naaʼin süka nayaawatüin saaʼu seʼejü wanee kasa, seejuu, naapüin kasa, neʼrüin sünoʼu kasa otta eein süpüla neʼrüin wüittuulin mmakat. Otta müsia nakumajüin sukuwaʼipa tü kasa naaʼinrajatkat mapeena otta tü naaʼinrajatkat süpüla talatüin naaʼin. Shia neʼe wayuu aaʼinraka tia.

Saaʼin pümüin, ¿eejaʼalaa müsüche tia sümüiwaʼa sünain wayuu süpüla katüinjatüin neʼe noʼu sümaa kachoinjanain naya? ¿Eetaapa chi Kakumalakai naya süpüla talatüinjatüin naaʼin?