1, 2. ¿Kasa naashajaaka achiki Jeʼwaa? ¿Jamüsü wanainpünaaka tia?

¿PIKAAJÜIN tü higo münakat? Nekaajüin maʼin shia na israeliitakana. (Nah. 3:12; Luc. 13:6-9) Wainma shia sainküinpünaa tü mmakat. Jemetüsü maʼin otta payalasü maʼin süpüla saaʼin wayuu.

² Na wayuukana müshii aka saaʼin higo naashin Jeʼwaa. Shia naashajaaka achiki tü suluʼukat saaʼin wayuu. Tü nümakat Jeʼwaa, wapülajatü wayakana otta na wapüshikana. Nnojoishi aashajaain Jeʼwaa süchiki payalain tü higokot. Shia naashajaaka achiki tü waaʼinkat. Wayaawata saaʼu tü nikirajeekalü anain waya.

3. ¿Kasa kayaawaseka tü higo naashajaakalü achiki Jeremías?

³ Wekirajaa sünain tü nümakat Maleiwa nümüin Jeremías. Soʼu juyaka 617 süpülapünaa wakalia nnojotsü pansaain nanoula na judíokana. Nüküjüin Maleiwa nümüin Jeremías tü alatajatkat otta naashajaa achikit sukuwaʼipa piamasü higo, wanee anapüisü otta wanee mojujasü (paashajeʼera Jeremías 24:1-3). Tü higo mojujasükat, niyaawasesü chi aluwataaikai Sedequías sümaa waneeirua wayuu makalü aka nukuwaʼipa. Eʼrüinjana namüliala nutuma Nabucodonosor otta tü nusurulaatsekalüirua. Tü higo anapüijasükat, niyaawasesü Ezequiel, Daniel, na apünüinshiikana naʼaleewain otta waneeinnua judío püreesakana chaa Babilonia. Eeshii na judío aleʼejüinjanakana nachikuaʼa süpüla nakumajüinjatüin Jerusalén sümaa tü aʼwaajüleekat Maleiwa (Jer. 24:8-10; 25:11, 12; 29:10).

4. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin tü nümakat Maleiwa süchiki tü higo anapüijasükat?

⁴ «Keeʼireejeerü jaaʼin tatuma jiʼraajüin taya sünain  tayain [chi kanüliakai] Jeʼwaa otta jieena tapueuloseka», müshi Jeʼwaa süchiki tü higo anapüijasükat, na israeliitakana (Jer. 24:7, NM). Sütütüleʼerüin waaʼin pütchikat tüü otta shia shikiisüka ekirajaayakat tüü. Keeʼireesü naaʼin Maleiwa weʼraajüin nia otta saʼakain waya nupueulose. Süpüla wainküin tia, wekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat sümaa woonooin sümaa tü sümakat. Wooʼulaainjatü suulia waainjala, waapüinjatü waaʼin nümüin Maleiwa süpüla woutiisain waya maʼaka nüküjüin shia Jesuu: «Juwoutisaajeena naya saaʼu nünülia chi Tashikai, saaʼu tanülia tayakai chi Nüchonkai, je saaʼu nünülia chi Naaʼinkai Maleiwa» (Mat. 28:19, 20; Aluw. 3:19). Eeshii na kettaainnapakana atuma tia otta eeshii na aʼyataakana süchiirua tia sümaa noutkajaain.

5. ¿Jaralii naashajaaka achiki Jeremías?

⁵ Wayakana wapüshuaʼa choʼujaasü wayaawatüin saaʼu tü jülüjakat waaʼin otta tü wakuwaʼipakat. Jaʼitainna woutiisain jee nnojoliin woutiisain waya. Waainjüinjatü tia sünainjee tü nümakat Jeremías süchiki tü waaʼinkat. Mayaapejeʼe eein tü kapiitulo aashajaakat süchiki waneeirua mma shia naashajaaka maʼin achiki tü alatakat chayaa Judá soʼutpünaa naluwataaya jaʼraishii aluwataalii (Jer. 1:15, 16). Naya naashajaaka maʼin amüin na wayuu aapakana naaʼin nümüin Jeʼwaa maʼaka naaʼin na tooloyuukana, na jieyuukana otta na tepichikana. Pansaatüjülia nanüiki nümüin Maleiwa sünain nupueuloseinjanain naya (Éx. 19:3-8). Natüjaa aaʼu tia na israeliita eejanakana nükalioʼu Jeremías müshiijeseʼe namüin: «Anaa waya antüin pünainmüin Jeʼwaa süka piain chi Wamaleiwasekai» (Jer. 3:22, NM). Saaʼin pümüin, ¿kasache suluʼuka naaʼin na judíokana?

6. ¿Jamüsü nnojoluinjatka weʼrayaain amüin tü nümakat Maleiwa süchiki tü waaʼinkat?

⁶ Maaʼulu yaa wainma maakina nanaʼlaka aka waaʼin na tottootkana. Naata nukuwaʼipa Jeʼwaa süka niain süpüʼüyain tü waaʼinkat. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Emeejülü maʼin tü waaʼinkat suulialeʼeya wanee kasa otta kashapajaarat shia. ¿Jara eʼraajaka shia? Taya [chi kanüliakai] Jeʼwaa, tanaʼlüin tü jaaʼinkat [...] süpüla tawalaajüin jia pansaapünaa sümaa tü jukuwaʼipakat otta tü jaainjakat» (Jer. 17:9, 10, NM). Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa tü keeʼireekat waaʼin, tü jülüjakat waaʼin, tü suchuntaakat waaʼin otta tü waainjeekat. Nünaʼlüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tia otta eesia süpüla waainjüin shia.

7. ¿Jamüsü nünüiki Jeremías süchiki naaʼin na judío eejanakana nükalioʼu?

⁷ Süpülapünaa wanaʼlüin tü suluʼukat waaʼin jülüja waaʼin tüü: «¿Jamüsü sukuwaʼipa naaʼin na judío eejanakana nükalioʼu Jeremías?». Mayaapejeʼe noʼyoteʼerüin süta nanuʼuse sünainjee tü nümakat Jeʼwaa namüin, ayatshia nnojolin Maleiwa suluʼu naaʼin naashin Jeremías (Jer. 9:25, 26). Nnojoishi naʼwaajüin Maleiwa süka süpüshuaʼa naaʼin.

8, 9. ¿Kasa kachiiruaka naaʼin na judíokana?

⁸ Nuchuntüin Maleiwa namüin na judíokana nooʼulaain suulia naainjala sümaa nanoukteʼerüin nakuwaʼipa (Jer. 18:11) Aainjüshii kasa mojusü sutuma yarüttüin tü naaʼinkat (paashajeʼera Marcos 7:20-23). Nüküjüin Maleiwa nükajee Jeremías jamakuwaʼipaliin mojulaaka na judíokana. Shia kachiiruaka naaʼin kamaʼüraliin naya otta neʼrüin wayumüin. Aisü maʼin nümüin Jeʼwaa tü keeʼireekat naaʼin otta tü jülüjakat naaʼin na judíokana (paashajeʼera Jeremías 5:23, 24 otta 7:24-26). Aluwataanüshii  na judíokana nutuma Maleiwa sünain nasünneʼerüinjatüin suluʼujee naaʼin tü kasa yarüttakalü atuma shia (Jer. 4:4).

⁹ Eʼrüshii wayumüin na judío eejanakana nükalioʼu Jeremías. Müsia neʼe nakuwaʼipa na israeliita eejanakana nükalioʼu Moisés (Deut. 10:16; 30:6). Makalaka nnojoluinjatüin jülüjüin naaʼin na judíokana wanee kasa niyouktaka Maleiwa otta nnojotsü keeʼireeinjatüin naaʼin naainjüin wanee kasa nüpülajaka Jeʼwaa (Aluw. 7:51).

10. ¿Kasa waainjüinjatka maʼaka naaʼin David?

¹⁰ Talatsü waaʼin süka watüjaain saaʼu nutuma Maleiwa tü eekat süpüla sülatüin sümüin tü waaʼinkat. ¿Jamüsü wanainpünaaka tia wayakana aküjüliikana pütchi? Nnojotsiaajeʼe müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin na judío mojulaakana. Wulesü tü wakuwaʼipakat otta waʼwaajüin chi Maleiwakai. Mayaapejeʼe müin wakuwaʼipa jülüja paaʼin tü nuchuntakat David wanee wayuu lotokoi akuwaʼipa: «Maleiwakalee, pünaʼla tü takuwaʼipakat otta piʼrajaa kasain suluʼuin taaʼin. Pünaʼlaa sümüin tü shapaakalü atuma taaʼin otta piyaawata saaʼu; kamaʼa mojeerüle takuwaʼipa sutuma tü taainjakat» (Sal. 17:3; 139:23, 24, NM).

11, 12. (1) ¿Jamüsü wanaʼlüinjatka tü waaʼinkat? (2) ¿Kasa nnojoleetka naainjüin Maleiwa?

¹¹ Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa anajiraain waya nümaa. Naashin Jeremías, nünaʼlüin Jeʼwaa chi wayuu lotokoi akuwaʼipa otta niʼrüin tü nüchüʼükat sümaa tü naaʼinkat (Jer. 20:12). Maʼaka nünaʼlüin Jeʼwaa naaʼin chi wayuu lotokoi akuwaʼipa, ¿jamataalakaʼa nnojoliinjanaka wanaʼlüin tü waaʼinkat? (paashajeʼera Salmo 11:5.) Kamaʼa wanteerüle sünain wanee kasa wanoukteʼerüinjatka sünain tü wakuwaʼipakat, tü keeʼireekat waaʼin otta tü jülüjakat waaʼin. Otta eesü wanteerüle sünain wanee kasa mojusü icheka atuma tü waaʼinkat; choʼujaaka wasünneʼerüin. Waainjüle tia müsü wawaʼlirakai saaʼin tü waaʼinkat. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin wanaʼlapa tü waaʼinkat? ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wanoukteʼerüin tü suluʼukat waaʼin? (Jer. 4:4.)

¹² Nnojotsü nüpüleeruain waaʼin Jeʼwaa süpüla wanoukteʼerüinjatüin tü waaʼinkat. Müshi nia süchiki «tü higo anapüijasükat»: «Keeʼireejeerü jaaʼin tatuma jiʼraajüin taya». Naashin Jeremías keeʼireeinjatü naaʼin na judíokana neʼraajüin Maleiwa. Müinjatia wakuwaʼipa, ¿aashimüin?

13, 14. ¿Jamakuwaʼipat mojeerüin nukuwaʼipa wanee anoujüshi sutuma tü suluʼukat naaʼin?

¹³ Müshi Jesuu süchiki tü suluʼukat naaʼin wanee wayuu: «Kachiiruasü naaʼin waneepia kasa mojusü, maa aka oʼutaa saaʼin wayuu, maa aka amaʼüjawaa sümaa wayuu nnojotkat nuʼwayuusein otta nnojoikai suʼwayuusein, maa aka aʼluwajirawaa akuaippaa sümaa wayuu jierü otta wane jierü nümaa wane toolo, maa aka aʼluwajaa, maa aka aküjaa  alawaa süchiki wane wayuu, je maa aka mojuu anüiki sümüin wayuu» (Mat. 15:19). Ichere naaʼin wanee wayuu aainjaweechi nukuwaʼipa sümaa wayuu nnojotka nuʼwayuusein otta süsaleechi nia macheʼere nia sünain tia. Mayaapejeʼe nnojoluin naainjüin tia wanee anoujüshi eesü süpüla sukumajaain suluʼu naaʼin tia kasa mojusü (paashajeʼera Mateo 5:27, 28). Sülatüle tia, nünaʼlüinjatü chi anoujüshikai kasain suluʼuin naaʼin. ¿Kaseerü wantaka anain wayale anaʼlüin tü waaʼinkat? ¿Wanteerü anain suluʼu waaʼin wamaʼüjiraweein wakuwaʼipa? ¿Wanteerü anain jülüjüin waaʼin wanee kasa niyouktaka Maleiwa? Acheküsü wasünneʼerüinjatüin tia suluʼujee waaʼin.

¹⁴ Eeshi wayuu nnojoiyüikaʼaya oʼutüin saaʼin wayuu, ¿kasataaleetka naainjüin üttüle naaʼin nünain wanee nuwala sutuma jashichikuʼu nümüin? (Lev. 19:17.) ¿Nüsünneʼereerü tia suluʼujee naaʼin suulia ichejüin shia sutuma? (Mat. 5:21, 22.)

15, 16. (1) ¿Jamakuwaʼipat nnojoluin nüsünneʼerüin wanee anoujüshi tü kasa yarüttakalü atuma naaʼin? (2) Püküja jamüin nülerajaka Jeʼwaa na wayuu nnojoliikana asünneʼerüin tü kasa yarüttakalü atuma naaʼin.

¹⁵ Akalüjaʼaya nnojoluin müin naaʼin na anoujüshiikana. Müshi Jesuu nachiki na wayuukana: «Kachiiruasü naaʼin waneepia kasa mojusü», tia shia tü nukuwaʼipakat wanee wayuu. Eeshii na wayuu mepettujeekana apüshi. Shiimain alinjanain wapüla na wapüshikana otta nnojoishii müin waya maʼaka naaʼin na wayuu maaliikana apüla wayuu (2 Tim. 3:1, 3). Akatsaʼa eein na makana jameekai aaʼin kasale alatüin sümüin napüshi. Aisü maʼin namüin tü aainjünakat sümüin napüshi. Jülüjataa paaʼin tü naainjakat na suwalayuukana Dina sutuma üttüin maʼin naaʼin (Gén. 34:13, 25-30). Nnojorüleje üttüin maʼin naaʼin Absalón, nnojoishijeʼe nuʼutüin aaʼin Amnón, chi nuwalaichikai (2 Sam. 13:1-30). ¿Naainjüinche neʼe tia süpaʼa mmaka? ¿Shiataapa sutuma kachiiruain naaʼin waneepia kasa mojusü?

¹⁶ Nnojoishii süpüla noʼutüin saaʼin wayuu na anoujüshii shiimainshiikana. Akanasaʼa eein wawalayuu jashichikuʼu maka saaliijee saainjünüin kasa mojusü nümüin wanee wayuu kasa nanain. Nnojoishii oʼunüin nepialuʼumüin na aainjakana tia namüin jee mamaneesalii naya noulia (Heb. 13:1, 2). Shiale jülüjüin naaʼin wanee wawala tia, maalinsalüjaʼa mata wayuu nüpüla.  Otta nnojotyülia nüsünneʼerüin suulia tü naaʼinkat tü kasa yarüttakalü atuma shia (Jer. 9:25, 26). Soto paaʼin tü nümakat Jeʼwaa namüin na judíokana sünain nasünneʼerüinjatüin suulia naaʼin tü kasa yarüttüsükat (Jer. 4:4).

17. ¿Jamüshii jüüjüweenaka waya nümüin Maleiwa mmoluwaale waya neema?

¹⁷ Süchikijee pünaʼlüin tü paaʼinkat eesü piʼrüle nnojoluin jüüjüüin shia nümüin Jeʼwaa otta eesü piʼrüle nnojoluin süsünnaain tü kasa yarüttakalü atuma shia. Eesü piʼrüle mmoluin paaʼin seema wayuu, washireein pia otta piʼreein wayumüin. Nnojoipejeʼe piain neʼe alatüin amüin tia (Jer. 7:24; 11:8). Müshi Jeremías nachiki na judío eejanakana nükalioʼu: «Macheʼesalii naya otta eʼrülii wayumüin. [...] Eetaayaai namayaain neʼe: ‹Anashii mmoluwaale waya neema Jeʼwaa chi Wamaleiwasekai, Chi aʼitirakai tü juyakat süchikijee jouktaleʼu›» (Jer. 5:23, 24, NM). Choʼujaasü maʼin mmoluwaain waya neema Jeʼwaa otta kojutüin wamüin tü naainjakat süpüla wasünneʼerüin tü kasa yarüttakalü atuma tü waaʼinkat. Mmoluwaale waya neema Jeʼwaa, jüüjüweena waya sümüin tü nüchekakat wapüleerua.

18. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa namüin na aluwataainjanaka nümaa Kürisüto?

¹⁸ Aʼyataweena waya nümüin Jeʼwaa müleka keeʼireere waaʼin weʼraajüin nia. Shia nüküjaka tia namüin na aluwataainjanakana nümaa Kürisüto: «Teʼitaajeerü naleʼeruʼu tü taluwataakalü anain naya otta tashajeerü shia suluʼu naaʼin. Tayeechi Namaleiwaseka otta nayeena tapueuloseka». * Müsü pütchi nachiki süka neʼraajüin maʼin Jeʼwaa: «‹Jiʼraaja Jeʼwaa›, nnojoleena müin naya sünain ekirajaa naʼaleewain otta sünain ekirajaa nawala. Shiʼraajeechi taya wayuu süpüshuaʼa, jaʼitaichi eekai jintülin jee miyoʼuin [...]. Nnojoleena süsalain naainjala tatuma süka moteerüin shia taaʼin» (Jer. 31:31-34, NM).

19. ¿Kasa naʼatapaka na anoujüshii shiimainshiikana?

¹⁹ Keeʼireeinjatü paaʼin piʼraajüin Jeʼwaa otta suluʼuin pia tü nupueulosekat; jaʼitairü paʼatapüin kepiaa yaa saaʼu Mmaka jee shiale paʼatapüin aluwatawaa nümaa Kürisüto chaa iipünaa. Süpüla tia, motuinjatü naaʼin Maleiwa tü waainjalakat sükajee ouktüin Jesuu waaʼu. Süka naainjüin Maleiwa tia wakajee, ¿jamaka joo nnojoluinjatka waainjüin shia nakajee na wawalayuukana? Nnojorüle üttakuʼu sümüin paaʼin, aneechi pia. Piiʼiyateerü piʼraajüin Jeʼwaa otta piʼyataweein nümüin. Meerü pukuwaʼipa maʼaka naaʼin na wayuu naashajaakana achiki Jeremías: «Jüchajaajeechi achiki taya otta juusüteechi anain taya süka jüchajaain tachiki süka süpüshuaʼa jaaʼin. Otta nnojoleechi taya ounjulaain juulia» (Jer. 29:13, 14, NM).