1. ¿Jamüsü pütchi nachiki na wayuu anoujakana nünain Maleiwa?

NAASHIN na wayuukana, nnojotsü kasain saamüin tü wayuu kanoulasükalüirua. Ekirajüshii neʼe naya alawaa nüchiki Maleiwa naashin, mojusü pütchi nüchiki Maleiwa natuma. Süka jamüin, naaʼinrüin kasa mojusü. Nnojoliikalaka kasajanain naya nümüin Maleiwa sutuma müitpain nakuwaʼipa. Eepajaʼa na wayuu anakana akuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa naashin. Jaʼitaichi suluʼuin wanee wayuu tü iküleesia nnojotkat shiimain, nnojoleerü mojuin tia nümüin Maleiwa naashin. ¿Shiimainchejeʼe anain tia noʼuluʼu Maleiwa? Süpüla watüjaain saaʼu tia, anakajaʼa wekirajaale sünain tü sümakat tü Wiwüliakat nachiki waneeinnua wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa.

2. ¿Jaralii na nüneekakana Jeʼwaa süpüla nupueulosein? ¿Jamüsü süpüla sütüjaanüin aaʼu nüneeküin naya Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

² Nüneekataalain joo Jeʼwaa waneeinnua wayuu süpüla nupueuloseinjanain naya, alatüirü maʼaka saaʼin kuatüro miit juya süchikijee tia. Saashin tü Wiwüliakat, nia palajaikai Abraham sünain kanoulain.  Wainmashaata na kasakana nünain Abraham, wainma maʼin na nipiuunasekana (Roma 4:11; Gén. 14:​14, TNM). Kojutüshi nia namüin na wayuu aluwataakana chaa Canaán (Gén. 21:22; 23:​6, noota). Nüpansaajakalaka Jeʼwaa wanee pütchi nümüin Abraham jee namüin na nuuʼuliwoʼukana Abraham (Gén. 17:​1, 2, 19). Anuujeseʼe nünüiki Jeʼwaa nümüin: «Piakai, püchonnii, je na püikeyuukana napüshua, jaaʼinra tü tamüinjatkat jooluʼu jümüin: Oʼyotoonojatü [süta nanuʼuse] na tooloyuukana napüshua jaʼaka. [...] süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu sünain jüüjüüin jia sümüin tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma» (Gén. 17:10-12). Niʼyoteʼerüinjeseʼe Abraham süta nunuʼuse namaa na kasayuukana nünain (Gén. 17:24-27). Tia, süpülajatü sütüjaanüin aaʼu nayain nupueuloseka Jeʼwaa na nuuʼuliwoʼukana Abraham otta nayain neʼe aʼaleewajaakana nümaa Jeʼwaa.

3. ¿Jamakuwaʼipalii süpüla wattainjanain naaliin na nuuʼuliwoʼukana Abraham?

³ Kachontaashi joo Jacob, poloo piamamüin nüchonnii, nülüinjaʼa nia Abraham otta Israel münüshi joo niayaa (Gén. 35:​10, 222-26). Nayashii joo mapa na nekiipüʼükana na poloo piamamüinkana eʼirukuu, na wayuu Israel münakana (Aluw. 7:8). Akolojooshi Jacob Egiptomüin sutuma alin maʼin jamü chaa nuumainpaʼa. Wanee nüchon Jacob, chi Jusee münakai, niashi shikiipüʼüka atumawaa tü eküütkat chaa Egipto jee akaaliinjünüshi faraón nutuma (Gén. 41:39-41; 42:6). Kakalia mapa, watta naaliin na nuuʼuliwoʼukana Jacob (Gén. 48:4; paashajeʼera Aluwataaushikana 7:17).

4. ¿Jamapuʼusü nakuwaʼipa na israeliitakana namaa na Egipciokana?

⁴ Kakalia chajanain Egipto na nuuʼuliwoʼukana Jacob, eetaashii maʼaka saaʼin 200 juya chapünaa. Chajana naya suluʼu wanee mma Gosén münakat (Gén. 45:​9, 10). Kakalia paala naya anajiraain namaa na Egipciokana. Wayuu arüleejülii na israeliitakana, nnojoishii kojuyain naya wanaa sümaa tia. Anasü naaʼin faraón namaa na wayuu Israelkana soʼu nantüin chejee noumainpaʼajee, aishi Jusee nüpüla faraón (Gén. 47:1-6). Ayatüshii kottiraain naya wayuukana namaa na israeliitakana mayaapejeʼe nalerajüin wayuu eekai sürüleejülüin (Gén. 46:31-34).

5, 6. (1) ¿Kasa alataka namüin na israeliitakana chaa Egipto? (2) ¿Jamüshi nnojoika nuʼutünüin aaʼin Moisés? (3) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaaliinjüin tü nupueulosekat?

⁵ Nnojoluinjatpajaʼa anain sukuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa. Süka jamüin, nüikkalaain joo «wanee wayuu sünain aluwatawaa saaʼu tü wayuu chajatkat Egipto, meʼraajuusai Jusee nutuma wayuukai chii. Anuutaakalaka joo nünüiki chi aluwataaikai namüin na Egipciokana: ‹Wattaʼaya maʼin naaliin woulia na nuuʼuliwoʼukana chi wayuu Israel münakai jee katsüinshii naya woulia› ». Sünainjee tia nümakat chia aluwataaikai, «aʼyateʼennüshii naya natuma na egipciokana sümaa müliain maʼin naya natuma, ojoʼopajinnüshii naya pootshi süpüla naainjüin ladrillo. Aʼyateʼennüshii naya sünain süpüshuaʼa tü kasa achuntünakat namüin» saaʼu achepchieeinapain naya (Éx. 1:​8, 9, 13, 14, TNM).

⁶ Niasejeʼe chia faraónkai, nuluwataain waneeirua wayuu süpüla suʼutüinjatüin naaʼin napüshuaʼa na joʼuuyuu tooloyuucheeinkana müleka hebreole naya (Éx. 1:​15, 16). Jemeishiaʼaya maʼin Moisés suʼunnaa tia. Ouktüshijeʼe Moisés suʼunnaa tia makat, akaijasaʼa neʼe suunjuttüjülinyain nia Jokébed, tü niikat saʼaka suuʼulioʼulia papiro chayaa eeka tü süchikat Nilo. Süntakalaka nünain tü nüchonkat faraón chayaa eejachire joo nuunjunnüin, sülüʼüjüinjeseʼe joo nia shipialuʼumüin süpüla süchoinyaainjachin nia. Ayatapajaʼa shipijüin nia tü niicheʼechonkat tepichiiwaʼaya nia, shiasejeʼe saaʼu shikirajüin nia nünain Jeʼwaa, anoujüshi nia nünain (Éx. 2:1-10; Heb. 11:23-25). Niʼrüin Jeʼwaa namüliala na nuuʼuliwoʼukana Israel, müshijeseʼe nüneeküin Moisés süpüla nujuʼitirüin naya chejee Egiptojee (Éx. 2:​24, 25; 3:​9, 10). Shia naaʼinraka Jeʼwaa tia süpüla taashin nutuma tü nupueulosekat suulia achepchieein naya (Éx. 15:13; paashajeʼera Deuteronomio 15:15).

7, 8. ¿Kasa naaʼinrajatka na israeliitakana süpüla wuleinjatüin nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa?

⁷ Wanaa sümaa nuluwataain Jeʼwaa Moisés nümaa Aarón süpüla neʼikajaainjatüin wanee pütchi nümüin faraón, nupueuloseshii Jeʼwaa na israeliitakana, mayaainjeʼe nnojoluin naapüin namüin tü Pütchi naapakat nümüin Moisés jee nnojoluin nukumajüin sukuwaʼipa süpüla eeinjanain wanee sacerdoote naʼaka. Anuujeseʼe tü pütchi neʼikajaakat: «Anuu nünüiki Jeʼwaa chi Namaleiwasekai na israeliitakana: ‹Anakajaʼa puluwataale tü tapueulosekat süpüla naʼwaajüinjachin taya chayaa anoouishii› » (Éx. 5:​1, TNM).

⁸ Nnojoishii nüjüteein faraón na israeliitakana. Shiasaʼa süpüla taashin naya suulia nachepchiain naya na egipciokana, nuluwataain Jeʼwaa poloosü kasa mojusü namüin na egipciokana jee nuʼutüin naaʼin faraón namaʼaleʼeya na nusurulaatsekana shiroku tü palaakat Ishosükat (Éx. 15:​1-4). Süchikijee tia, nüpansaajüin Jeʼwaa wanee pütchi namaa na israeliitakana chayaa eekai tü uuchi Sinaí münakat. Anuujeseʼe nünüiki Jeʼwaa namüin: «Müleka joonoole sümaa tü tamakat jümüin jee jaaʼinrüle tü pütchi tapansaajakat jümaa, shiimainjaʼa sünain kojuteenain jia tamüin suulialeʼeya tü wanee pueulokalüirua, [...] wuleinjana jia jüpüshuaʼa tatuma» (Éx. 19:​5, 6, TNM).

9, 10. (1) ¿Jamüsü nnojotka wanaawain nakuwaʼipa na israeliitakana namaa na wayuu suluʼujeejanakana tü wanee pueulokalüirua maʼaka sümüin Deuteronomio 4:​5-8? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na israeliitakana süpüla wuleinjatüin nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa?

⁹ Süpülapünaa achepchieein na hebreokana chaa Egipto, niapuʼushi aluwataaka saaʼu nüpüshi wanee wayuu, nia shikiipuʼujanaka. Nia aküjapuʼuka sümüin nüpüshi anale wanee kasa süpüla aaʼinnaa jee mojule shia otta sacerdootepuʼushi nia (Gén. 8:20; 18:19; Job 1:​4, 5). Kakalia mapa, aʼwanajaasü sukuwaʼipa tia. Süchikijee nujuʼitirüin Jeʼwaa na israeliitakana Egiptojee, naapüin namüin wanee pütchi nükajee Moisés. Nnojotkalaka wanaawain nakuwaʼipa namaa na wayuu suluʼujeejanakana tü wanee pueulokalüirua ( paashajeʼera Deuteronomio 4:5-8; Sal. 147:​19, 20). Sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, ashajünüsü yala naneekünüinjanain kojuyashii wayuu süpüla sacerdooteinjanain naya. Otta müsia, nayainjana eʼitaanaka na laülaayuukana süpüla naküjüin tü anakat jee tü mojukat. Naya eʼitaanaka saaʼujee natüjüin jee kekiin maʼin naya (Deut. 25:​7, 8). Sükajee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, aküjünüsü namüin na israeliitakana tü naaʼinrajatkat süpüla naʼwaajüin Jeʼwaa jee süpüla anain nakuwaʼipa.

¹⁰ Wanaa maʼin nalüʼülaain na israeliitakana sünainmüin tü Mma Aapünajatkat namüin, nüküjüin Jeʼwaa namüin süchikuaʼa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Süchikijee tia nümaka Moisés: «Tü nümüitpakat Jeʼwaa jümüin süpülajatü jüküjüinjanain nümüin soʼu kaʼikat tüü sünain nupueuloseinjanain jia. Kojuteena jia nümüin maʼaka nümatüjülüin shia jümüin. Wuleinjatü jukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa, chi Jümaleiwasekai. Joonooinjatpajaʼa amaa tü nuluwataakalü anain jia süpüla jiainjanain kojutüin suulialeʼeya tü wanee pueulokalüirua, süpüla juʼwaajünüinjanain sutuma wayuu, kojutüin jia namüin otta kapülain jia naaʼin» (Deut. 26:​18, 19, TNM).

11-13. (1) ¿Jaralii na wanee wayuu aʼwaajakana Jeʼwaa wanaa namaa na israeliitakana? (2) ¿Kasa naaʼinrüinjatka na wayuu nnojoliikana israeliitain süpüla naʼwaajüinjachin Jeʼwaa?

¹¹ Mayaapejeʼe nayain nupueulosein Jeʼwaa na israeliitakana, nnojotsü niyouktüin süpüleerua eeinjatüin wayuu nnojotka israeliitain naʼaka. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nojuʼitüin na israeliitakana Egiptojee, nuuʼulaain Jeʼwaa noʼunüin namaa wainma wayuu egipcio jee wayuu suluʼujeejanakana waneeirua mma naata (Éx. 12:38; noota). Süpülapünaa nuluwataain Maleiwa tü akaratshikat kasa pülasü nooʼomüin na egipciokana, eeshiijaʼa süpüla noʼunüin «na aʼyataakana nümüin Faraón» namaa na israeliitakana (Éx. 9:​20, TNM).

 ¹² «Alinjana jüpüla na wayuu nnojoliikana israeliitain», müsü nünüiki Moisés namüin na israeliitakana süpülapünaa maʼin nalatüin tü süchikat Jordán (Deut. 10:17-19, TNM). Noonoole na wayuu nnojoliikana israeliitain sümaa tü Pütchi naapakat Maleiwa nümüin Moisés, paaʼinwajiraainjana na israeliitakana namaa naya wayuukana (Lev. 24:22). Eeshii wayuu nnojoliikana israeliitain anoujakana nünain Jeʼwaa mapa. Jamüsüjaʼa Rut, tü wayuu chejeʼewatkat Moab, anoujüsü shia nünain Jeʼwaa. Anuu sünüiki sümüin Noemí: «Tü puumainkat toumainjeerü, chi Pümaleiwasekai Tamaleiwaseechi» (Rut 1:​16, TNM). «Na nnojoliikana judíoin», münüshii naya wayuukana. Tooloyuule naya, oʼyotoonüinjatü süta nanuʼuse (Éx. 12:​48, 49). Kottüshii nutuma Jeʼwaa naya wayuukana sümaa tü nupueulosekat (Núm. 15:​14, 15).

¹³ Nnojotsü mojuin nümüin Jeʼwaa müleka nuʼwaajünüle nutuma wanee wayuu nnojoikai israeliitain. Anuusaʼa nünüiki Salomón nümüin Maleiwa kettaapa tü miichikat eeinjachire nuʼwaajünüin Maleiwa: «Müleka nüntüle wanee wayuu nnojoikai israeliitain yaa suluʼumüin tü aʼwaajüleekat süpüla nuʼwaajüinjachin pia, anakajaʼa pükaaliinjüle nia sünain tü nuchuntakat pümüin süpüla shiʼraajünüinjatüin pünülia sutuma wayuu süpüshuaʼa jee kojutüinjachin pia namüin maʼaka saaʼin sutuma tü pupueulosekat Israel. Shiimainjaʼa nüntüin yaamüin yaa süka naapüin püchiki suluʼu pülain maʼin pia jee naapüin süchiki pünülia. Jee müsia süpüla natüjaain saaʼu puʼwaajünüin suluʼu piichikat tüü, tü takumajalakat» (2 Crón. 6:​32, 33, TNM). Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa, naʼwaajüin Maleiwa na wayuu nnojoliikana israeliitain, naʼwaajüinjachipajaʼa nia wanaa sümaa tü nupueulosekat Maleiwa (Juan 12:20; Aluw. 8:27).

14-16. (1) ¿Jamüshii naküjüliika pütchi na israeliitakana? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na wayuu nupueulosekana Jeʼwaa maaʼutpünaa yaa?

¹⁴ Nia neʼe Jeʼwaa naʼwaajaka na israeliitakana, aluʼuinjaʼa na wanee wayuukana, shia neʼe naʼwaajaka tü maleiwayaasükalüirua. Choʼujaapejeʼe sütüjaanüin aaʼu jaralin chi Maleiwa shiimainshikai. Kataiwaʼaya noʼu Isaías, nukumajüin Jeʼwaa sukuwaʼipa süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu tia. Tü naainjakat müsü aka saaʼin sukumajünüle sukuwaʼipa wanee kasa suluʼu wanee laülaapia. Makalaka eeinjanain na wayuu asouktüinjanakana saaʼu tü maleiwayaasükalüirua. Müshi Jeʼwaa: «Juluwataa na wayuu aküjüinjanakana pütchi jüchiki sünain maleiwain jia, nnojorülejeʼe  jamüinjatüin nanüiki, anakajaʼa neʼe naapajüle tü aküjünüinjatkat süpüla ‹shiimainya tü namakat›, namüinjanain» (Is. 43:​9, TNM).

¹⁵ Nnojotpajaʼa süpüla süküjüin tü maleiwayaasükalüirua sünain shiimain maleiwain naya. Nnojoishii süpüla naashajaain, nnojoishii süpüla nakutulaain. Süka jamüin, aainjuushin neʼe naya süka wunuʼu jee süka ipa (Is. 46:5-7). Aluʼuinjaʼa Jeʼwaa süka niain chi Maleiwa shiimainshikai, aashajaashi nia namaa na wayuu nupueulosekana. Anuu nünüiki namüin: «Aküjülii jia pütchi tachiki [...], taneekajala jia süpüla tachepchiain jia, süpüla jüküjüinjatüin tachiki, süpüla kanoulainjanain jia tanain ooʼulaka süpüla jütüjaainjatüin saaʼu matüjüin taya aʼwanajawaa takuwaʼipa. Akaʼaya tapülapünaa otta tachikijee nnojoishi eein wanee Maleiwa naata toulia, tayaʼaya müleʼe chi Maleiwakai. Tayakai... taya chi Jeʼwaakai anülia, tayaʼala neʼe kataka atuma soʼu wayuu. [...] Makalaka jiain na aküjüliikana pütchi tachiki -müsü nünüiki Jeʼwaa-, taya chi Maleiwakai» (Is. 43:10-12, TNM).

¹⁶ Na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla nupueuloseinjanain naya, naküjüinjatü sünain niain Jeʼwaa chi Maleiwa shiimainshikai. «Taneeküin jia süpüla tapueuloseinjanain jia jee süpüla jüküjüinjatüin süchiki tü kasa anasü taainjakat jümüin», müshijeseʼe nümüin Jeʼwaa namüin (Is. 43:​21, TNM). Eʼraajünüshii naya suluʼu naküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa. Oonooinjana na israeliitakana nümaa Jeʼwaa jee naʼwaajüinjachi nia süpüla sütüjaain saaʼu tü wanee pueulokalüirua. Süka jamüin, niain akaaliinjüin naya süpüla nojuʼitüin Egiptojee. Naaʼinrüinjatü tü nümakat Miqueas soʼu nümüin: «Pansaajeerü sukuwaʼipa tü pueulokalüirua sümaa nünülia chi namaleiwaseyaashikai. Aluʼusaʼa wayakana, pansaajeerü wakuwaʼipa waneepia sümaa nünülia chi Wamaleiwasekai Jeʼwaa» (Miq. 4:​5, TNM).

17. ¿Jamüsü makaʼa Israel maʼaka saaʼin wanee suulia uuwa mojusü?

¹⁷ Eʼrüliijaashii wayumüin na israeliitakana nooʼomüin Jeʼwaa, nnojoluichipa naʼwaajüin nia. Shia neʼe naʼwaajaka namaleiwase na wanee wayuukana, na aainjuushiikana süka wunuʼu jee süka ipa. Naashin Oseas, Israel müsü aka saaʼin wanee suuʼulia uuwa nnojotka anain achon; eetaairü maʼaka 2.800 juya süchikijee nümüin tia Oseas. Anuu nünüiki süchiki: «piama oʼupünaachii naya, achekajüneerü joo tia namüin» (Os. 10:​1, 2, TNM). Maʼaka saaʼin 150 juya süchikijee tia, nüküjüin Jeremías sünain müin na israeliitakana maʼaka saaʼin suuʼulioʼulia uuwa amojujaaka süchikijee anain maʼin paala shia. Anuu nünüiki Jeʼwaa nükajee Jeremías: «¿Jalakaʼa joo na pümaleiwaseyaashiikana pukumajaka? Nanta müshiijaʼa kamaʼa nakaaliijataajeerüle pia suulia piʼrüin pümüliala». Nümaka mapa süchikijee: «Motuichipa taya saaʼin [...] tü tapueulosekat» (Jer. 2:​21, 28, 32, TNM).

18, 19. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla eeinjatüin wanee nupueulose yaa mmapaʼa? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka sünain tü wanee ekirajaayakat?

¹⁸ Na israeliitakana müshii aka saaʼin suulia uuwa eekai mojuin süka nnojoluichipain naʼwaajüin Jeʼwaa jee süka nnojoluitpain neeʼiyatüin süka nakuwaʼipa naküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa. Shia neʼe naʼwaajaka wanee maleiwayaasü. «Alejüneerü juulia tü nuluwataayakat Maleiwa, nayeena aapünaka amüin shia na wayuu aaʼinrakana tü nuluwataakalü anain naya» (Mat. 21:​43, TNM). Na aapünüinjanakana amüin tia, nayeena na nüneekakana Jeʼwaa süpüla aluwatawaa chaa iipünaa. Nüpansaajüinjatü Jeʼwaa wanee pütchi namaa naya wayuukana, anuu nünüiki: «Tayeechi Namaleiwaseka otta nayeena tapueuloseka» (Jer. 31:31-33, TNM).

¹⁹ Sutuma neʼrüliijaain wayumüin na israeliitakana nümüin Jeʼwaa, nüneeküin waneeinnua wayuu süpüla nupueuloseinjanain naya, chainjana naya aluwataain chaa iipünaa. ¿Jarat tü nupueulosekat Maleiwa yaa mmapaʼa? ¿Kasa naaʼinrüinjatka na wayuukana süpüla natüjaain saaʼu jaralin tü nupueulosekat Maleiwa? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.