1-3. ¿Kasa eejiraainjanaka amaa na paʼwayuuseewashiikana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

ANUU nünüiki wanee anoujashi eeichika maʼaka 38 juya sünain kasaalüin nia: «Nachajaale maʼin sukuwaʼipa na wayuu kasaatkana süpüla anajiraainjanain naya, nükaaliinjeena naya Jeʼwaa». Jaʼitairü kasain alatüin namüin na wayuu kasaatkana, eeshii süpüla talatajiraain naya (Prov. 18:22).

² Eejiraashii sümaa kasa kapüleesü na wayuu kasaatkana. Saashin tü Wiwüliakat, kooʼomüinjeerü tü müliaakat namüin na wayuu kaʼwayuusekana (1 Cor. 7:28). Jamüshiijaʼa naya, eeshii süpüla mapüsain naya jee shapaain naaʼin sutuma wainmain tü kasa naainjakat weinshi maʼaka saaʼin aʼyatawaa jee aaʼinmajaa nachonnii. Eesü airuʼurule nünüiki chi toolokoi sümüin tü jietkat jee shiale tü jietkat nümüin chi toolokoi. Naainjüin tia sutuma nnojoluin lotuin nakuwaʼipa. Eeshii nnojoliire paaʼinwajiraain naya sünain wanee kasa, shiasaʼa sutuma tia, eeshii naʼülüjiraale (Sant. 3:2, 5, 8). Sutuma wainmain kasa naainjaka na paʼwayuuseewashiikana, nnojoishii yootojiraain maʼin naya süka mapüsawalin naya. Eeshiijaʼa süpüla nnojoluin aijiraain maʼin naya jee kojutüjiraain maʼin naya saaʼujee shapaain maʼin naaʼin sutuma manneetsein naya, ayuulin naya otta waneeirua kasa alataka namüin. Süküjüinya tü Wiwüliakat süchiki tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin weʼiruku. Maʼaka saaʼin aʼluwajirawaa akuwaʼipaa sümaa wayuu jierü otta wanee jierü nümaa wanee toolo, maʼaka saaʼin jaleeraa, maʼaka saaʼin mojuta amüin tü  nümakat Jeʼwaa, maʼaka saaʼin atkawaa, maʼaka saaʼin achunjaa aaʼin, maʼaka saaʼin ülüʼüttaa aaʼin jee aʼülüjirawaa (Gal. 5:19-21). Shiale noʼunüin achiirua tia na paʼwayuuseewashiikana, amojujaajeerü nakuwaʼipa.

³ Wanee kasa süküjaka tü Wiwüliakat shia eeinjanain wainma wayuu maaʼutpünaa eekai kapülain naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa otta mojutka amüin chi Maleiwakai (2 Tim. 3:1-4). Shiale noʼunüin achiirua tia na wayuu kasaatshiikana, amojujaajeerü nakuwaʼipa. Akaʼaya chi Yolujaakai, shia keeʼireeka naaʼin numojujeʼerüin nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse. Anuu nünüiki Pedro nüchiki chi Yolujaakai: «Müshi aka nia saaʼin wane kalaira sünain waraittüin jaʼakapünaa süpüla nümalajeʼerüinjatüin tü jünoulakat» (1 Ped. 5:8; Alat. Map. 12:12).

4. ¿Kasa naaʼinrajatka na paʼwayuuseewashiikana süpüla nayamülüin tü kasa kapüleesü alatakat namüin jee süpüla talatüin naaʼin?

⁴ Naashin wanee wawala chejeʼewai Japón, shapaasü maʼin naaʼin sutuma choʼujaain nneerü nümüin otta nnojotsü nüküjüin tia sümüin tü nuʼwayuusekat. Sütüjaapejeʼe saaʼu tia tü nuʼwayuusekat, shapaasüjeseʼe saaʼin sutuma. Akaʼaya joo shia ayuuisü. Naashin chi wawalakai, eeshii naʼülüjiraale sutuma shapaain maʼin naaʼin. Mayaapejeʼe sülatüin kasa kapüleesü namüin na paʼwayuuseewashiikana, eesü süpüla nayamülüin tia otta talatüin naya. Choʼujaapejeʼe nachuntüinjatüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Salmo 127:1). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain jaʼraisü kasa naaʼinrajatka na paʼwayuuseewashiikana süpüla anajiraain naya jee talatüin naya. Jee müsia wekirajaajeerü anain jamüin aneetka nakuwaʼipa aijiraale naya.

5, 6. ¿Kasa naaʼinrajatka na paʼwayuuseewashiikana süpüla niainjachin Jeʼwaa oʼunirüin nakuwaʼipa?

⁵ Süpüla talatüinjatüin naaʼin na paʼwayuuseewashiikana otta anainjatüin nakuwaʼipa, alinjachi Jeʼwaa napüla otta oonooinjana naya nümaa. Saashin tü Wiwüliakat, choʼujaashi eeinjachin Jeʼwaa namaa na paʼwayuuseewashiikana (paashajeʼera Eclesiastés 4:12). Süpüla eeinjachin Jeʼwaa namaa, nooʼulaainjachi niain oʼunirüin nakuwaʼipa. Saashin Isaías 30:20, 21, nüküjüin Maleiwa wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla anainjatüin wakuwaʼipa. Na paʼwayuuseewashiikana, naashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat süpüla nüküjüinjatüin Jeʼwaa namüin tü naaʼinrajatkat süpüla anainjatüin nakuwaʼipa (Sal. 1:1-3). Nekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat waneepia otta anainjatü maʼin sukuwaʼipa tia natuma suulia nakulajaʼalaain aaʼin sünain ekirajawaa. Jee müsia oʼuraajüinjana naya piamaleʼeya weinshi. Naainjüle tia na paʼwayuuseewashiikana, aneerü maʼin nakuwaʼipa otta nnojoleerü nashatüin nakuwaʼipa na nuluwataakana aaʼu Satanaa.

⁶ Wekirajaa jooluʼu sünain nukuwaʼipa wanee wawala chejeʼewai Alemania. Naashin chia wawalakai, sülatüle wanee kasa nümüin sümaa nuʼwayuuse, nunoukteʼerüin shia sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. Shiasaʼa sutuma naainjüin tia, nachecherüin naaʼin müleka jashichijaweere naya otta müsia nalatirüin sooʼopünaa naaʼin tü kasa mojusü naainjakat. Naashin chia wawalakai, choʼujaasü müinjatüin nakuwaʼipa na wayuu kasaatkana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa. Nachajaale maʼin sukuwaʼipa na paʼwayuuseewashiikana süpüla eeinjachin Maleiwa namaa, aneerü maʼin nakuwaʼipa.

7. ¿Jaralüinjatü nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse?

⁷ Anale nukuwaʼipa chi toolokoi sümüin tü nuʼwayuusekat, talateerü naaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, «chi laülaashikai saaʼu wane jierü, nia chi suʼwayuusekai. Je chi laülaakai naaʼu chi suʼwayuusekai, nia Cristo» (1 Cor. 11:3). Anapuʼusü maʼin tü nukuwaʼipakat Jesuu namüin na nikirajüinkana. Müinjatia nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse. Jamüshijaʼa Jesuu, nnojoishi niʼrayaain amüin na nikirajüinkana. Aishii naya nüpüla, kamaneeshi nia namüin, nnojotsü nuchuntüin namüin wanee kasa isaka nachiki otta nnojotsü yaletayaain naaʼin noʼupala (Mat. 11:28-30, TNM).

8. ¿Kasa naaʼinrüinjatka wanee wayuu süpüla kojutüinjachin nia sümüin nuʼwayuuse jee alinjachin nia süpüla?

⁸ Chi anoujashikai, kojutüsü nümüin nuʼwayuuse waneepia. Shiasaʼa sutuma müin nukuwaʼipa sümüin nuʼwayuuse, kojuteechi nia sümüinyaʼasa (1 Ped. 3:7). Anainjatü nukuwaʼipa wanee wayuu waneepia sümüin nuʼwayuuse. Jamüshijaʼa yootojiraapa nia  sümaa, nnojotsü mojutüyaainjatüin nümüin tü sümakat jee amülialaainjatü naaʼin saalin. Akaataajaʼa yootojiraapa nia sümaa suʼupala wayuu, kojutüinjatü shia nümüin. Müle nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse, niiʼiyatüin sünain kojutüin shia nümüin (Prov. 31:28). Kojuteechi maʼin suʼwayuuse wanee jierü sümüin müleka aire shia nüpüla. Shiasaʼa suluʼujee tia, aijeechi nia süpülayaa. Aneena naya nutuma Jeʼwaa müle nakuwaʼipa.

9. ¿Kasa saaʼinrajatka wanee wayuu kaʼwayuusesü süpüla shiiʼiyatüin sünain kojutüin sümüin niain Jeʼwaa laülaain saaʼu?

⁹ Müleka aire Jeʼwaa wapüla, nnojoleerü pülayaain waaʼin nuulia, kojuteechi nia wamüin saaʼu niain laülaain waaʼu jee oonoojeena waya nümaa (1 Ped. 5:6). Anuu wanee pütchi nümaka Maleiwa namüin na jieyuukana: «Jia jieyuu kaʼwayuuseshiikana [...], anashii müleka jüüjüüle jia waneʼewaʼire jukua namüin juʼwayuuse» (Col. 3:18). Müleka jüüjüüle wanee jierü nümüin chi suʼwayuusekai, shiiʼiyatüin sünain kojutüin sümüin niain Jeʼwaa laülaain saaʼu. Eesüjaʼa nnojorüle anain saaʼin sümüin wanee kasa nüneekaka chi suʼwayuusekai. Jüüjüüinjatpejeʼe shia waneepia nümüin suʼwayuuse müleka nnojorüle mojuin noʼuluʼu Maleiwa tü naaʼinrajatkat (1 Ped. 3:1).

10. ¿Jamüsü anaka maʼin wanaawale saaʼin tü jietkat nümaa chi suʼwayuusekai sünain tü kasa nüneekakat?

¹⁰ Niʼitaain Jeʼwaa tü jietkat süpüla shiainjatüin akaaliinjüin chi toolokoi. Anashaatasü tü niʼitaakalü apüla shia Jeʼwaa (Mal. 2:14). Jamüshijaʼa nüneeküinjachire chi toolokoi wanee kasa naaʼinrajatka süpüleerua nüpüshi, eesü süpüla saashajaain tü nuʼwayuusekat nümaa süpüla süküjüinjatüin nümüin jamüin sünüiki süchiki tia otta jamüin saaʼin sutuma tia naaʼinrajatkat. Wanaawainjatpajaʼa saaʼin nümaa chi suʼwayuusekai sünain tü naaʼinrajatkat. Akaʼaya chi toolokoi, jülüjüinjatü naaʼin tü sümakat tü nuʼwayuusekat nümüin (Prov. 31:10-31). Aire chi toolokoi süpüla tü nuʼwayuusekat jee wanaawale saaʼin nümaa sünain tü kasa nüneekakat, aneerü nakuwaʼipa otta aneerü nakuwaʼipa na nachonniikana. Jee müsia talateena maʼin naya saaʼu natüjaain saaʼu talatüin naaʼin Maleiwa namaa (Éf. 5:22).

11. ¿Kasa naainjüinjatka chi toolokoi otta tü jietkat süpüla anainjatüin nakuwaʼipa?

¹¹ Motuinjatü naaʼin chi toolokoi eere wanee kasa nnojotka anain sutuma nuʼwayuuse jee müsia shiaka motuinjatü saaʼin tü nnojotkat anain nutuma  suʼwayuuse. Saashin tü Wiwüliakat, motuinjatü waaʼin saainjala wayuu (Col. 3:13). Müleka kapüleere namüin na paʼwayuuseewashiikana naaʼinrüin tia, amojujaajeerü nakuwaʼipa. «Müsüinka paainjala mayaa», nnojoishii majiraainjanain naya. Shiale jülüjakuʼu müin naaʼin tü aainjünakat namüin jee üttakuʼu müle naaʼin, mojeerü nakuwaʼipa. Müsüjaʼa aka saaʼin tü miichi amojujaaka sutuma suwajajuuin süsepü. Naainjüle tia chi toolokoi otta tü nuʼwayuusekat, kapüleejeeria namüin motuin naaʼin tü aainjünakat namüin otta nnojoleena paaʼinwaain naya sünain aaʼinraa wanee kasa. Shia anaka aluʼu nashatüle nukuwaʼipa Jeʼwaa sünain motuin naaʼin saainjala wayuu. Müle shia natuma na paʼwayuuseewashiikana, aneerü maʼin nakuwaʼipa (Miq. 7:18, 19).

12. ¿Kaseerü waainjaka aire wapüla wanee wayuu?

¹² Müleka aire wapüla wanee wayuu, nnojoleerü sotokuʼu müin waaʼin saainjala wamüin, moteerü waaʼin süpüshuaʼa saainjala (1 Cor. 13:4, 5; paashajeʼera 1 Pedro 4:8). Walatirüinjatü sooʼopünaa waaʼin waneepia tü kasa mojusü aainjünakat wamüin. Soʼu wanee kaʼi, nüsakirüin Pedro Jesuu sünain jeʼratuainjatüin motuin naaʼin tü kasa mojusü aainjünakat nümüin. Nümaka Jesuu nümüin: «Motowalinjatü paaʼin waneepia kaainjalakat oʼu [wayuu] puulia» (Mat. 18:21, 22). Naashin Jesuu, motuinjatü waaʼin waneepia tü kasa mojusü aainjünakat wamüin (Prov. 10:12). *

13. ¿Kasa naaʼinrajatka na paʼwayuuseewashiikana süpüla motowalinjatüin naaʼin tü kasa mojusü aainjünakat namüin?

¹³ Wanee wawala chejeʼewat Alemania, Annette sünülia, süküjüin choʼujaain maʼin motuinjatüin waaʼin saainjala wayuu. Saashin tia wawalakat, nnojorüle naainjüin tia na paʼwayuuseewashiikana, ülüʼütteerü naaʼin waneepia otta nnojoleerü nanoujiraain nanüiki. Shiasaʼa sutuma tia, amojujaajeerü nakuwaʼipa. Akanasaʼa motowaire naaʼin tü kasa mojusü aainjünakat namüin, paaʼinweena naya otta aneerü nakuwaʼipa. ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla motowalinjatüin naaʼin tü kasa mojusü aainjünakat namüin? Atüjüinjana naya aapaa analuʼut saaʼu tü kasa anasü aainjünakat namüin. Süpüla tia, jülüjüinjatü naaʼin chi toolokoi tü anakat sünain sukuwaʼipa nuʼwayuuse otta nipelisitaajüinjatü shia. Müsia neʼe tü saaʼinrajatkat tü jietkat nümüin chi suʼwayuusekai (Col. 3:15). Motowaire naaʼin chi toolokoi otta tü jietkat tü kasa mojusü aainjünakat namüin, aneerü naaʼin, paaʼinweena naya otta natüjaajeerü aaʼu talatüin naaʼin Jeʼwaa namaa (Roma 14:19).

14, 15. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka sümüin wayuu naashin Jesuu suluʼu Lucas 6:31? (2) ¿Jameerü nakuwaʼipa na paʼwayuuseewashiikana müleka naaʼinrüle tü nümakat Jesuu suluʼu Lucas 6:31?

¹⁴ Anasü waaʼin müleka kojutüle waya atumawaa. Anasü waaʼin jülüjüle saaʼin wayuu wanüiki otta sümülialaale naaʼin waalin. Eepajaʼa wayuu eekai namüin: «Maʼakaajüle naainjüin tia tamüin, taainjeerüjaʼa shia nümüin, kamaʼa anataajeerüle nümüin». Eesüjaʼa müle nanüiki sutuma jashichin naya. Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü anain müle wanüiki, anuu tü sümakat: «‹Taainjeerü nümüin maʼaka tü naainjakat tamüin niʼrai noʼukajatü›, nnojotsü müinjatüin pünüiki» (Prov. 24:29, TNM). ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin müleka sülatüle wamüin wanee kasa makalü aka saaʼin tia? «Anasü müleka jaaʼinrüle tü anasükat sümüin wayuu, maa aka jücheküin saaʼinreein tü anasükat jümüin», müshi Jesuu (Luc. 6:31). Nnojoishii waya peʼipaainjanain sümaa wayuu naashin Jesuu. Müsia neʼe nakuwaʼipa na paʼwayuuseewashiikana, naaʼinrüinjatü tü nümakat Jesuu. Chi toolokoi, naaʼinrüinjatü tü anasükat sümüin nuʼwayuuse jee müsia tü jietkat, saaʼinrüinjatü tü anasükat nümüin suʼwayuuse.

¹⁵ Nnojorüle airuʼuluin nünüiki chi toolokoi sümüin nuʼwayuuse jee shiale tü jietkat nümüin suʼwayuuse, aneerü maʼin nakuwaʼipa. Naashin wanee wawala chejeʼewai Sudáfrica, nüchajaain sukuwaʼipa waneepia sümaa nuʼwayuuse süpüla naainjüin tü nümakat Jesuu suluʼu Lucas 6:31. Anuu nünüiki chi wawalakai: «Wachajaain sukuwaʼipa süpüla waainjüinjatüin tü nümakat Jesuu süpüla kojutüjiraainjanain waya mayaapejeʼe eein tü kaʼi jashichikalü oʼu waya».

16. ¿Kasa nnojoluinjatka naaʼinrüin na paʼwayuuseewashiikana?

 ¹⁶ Nnojotsü anain müleka nüküjakuʼu nümüle chi toolokoi sümüin wayuu tü kasa mojusü saainjakat tü nuʼwayuusekat. Müsia neʼe tü jietkat, nnojotsü süküjakuʼu sümüinjatüin tü kasa mojusü naainjakat chi suʼwayuusekai. Jaʼitakajeʼe neʼe naküjüle tia sünain müin nemeʼerajaayaakai aaʼin, mojusia neʼe waneepia. Na kaʼwayuusekana nnojoishii kasaalüin naya süpüla mojuinjatüin nakuwaʼipa, kasaatshii naya süpüla aijiraainjanain naya. Shiimain kaainjalain wayuu süpüshuaʼa otta eesü mojule saaʼin wayuu sutuma wanee kasa waainjaka jee waküjaka. Nnojotpejeʼe anain naapülijüle nuʼwayuuse wanee wayuu jee shiale tü jietkat aapülijüin suʼwayuuse. Nnojotsü anain airuʼurule nanüiki, nojunujiraale nachiki jee natsaajiraale (paashajeʼera Proverbios 17:27; 31:26).

17. Niʼitaale wanee wayuu suluʼu nukuwaʼipa tü nümakat Jesuu suluʼu Lucas 6:31, ¿kasa wayuu tü nnojoleetkat naainjüin?

¹⁷ Suluʼu waneeirua mma «tooloinjaʼa chira makai», münüshi chi oʼwoolojookoi sümüin nuʼwayuuse sümaa nütsaajüin shia. Nnojotpejeʼe anain tia. Saashin tü Wiwüliakat, chi wayuu nnojoikai jashichijaamaatüin anaʼleeshia nuulia chi katsüinkai maʼin otta anaʼleeshia wanee wayuu achechetkai naaʼin suulia jashiee nuulialeʼeya chi wayuu ashutakai saaʼu wanee pueulo sümaa nükanajüin shia (Prov. 16:32). Choʼujaasü maʼin nüchecherüinjatüin naaʼin wanee wayuu suulia jashiee süpüla nnojoluinjatüin nütsaajaain wayuu. Anasü maʼin nüshatüle nukuwaʼipa Jesuu. Jamüshijaʼa Jesuu, nnojoishi nia aashichijaain sümüin wayuu. Anuu nünüiki David, wanee wayuu katsüinkai otta meimmoluinkai: «Jaʼitainna jashichin maʼin jia, nnojo kaainjalain jia suluʼujee tia, shia anaka aluʼu jujuleraale saaʼu jükaamain sünain jaashajeʼerüin suluʼu jaaʼin jüleʼeruʼu süchiki tü kasa mojusü alatakat jümüin otta yüüta jia» (Sal. 4:4, TNM). Chi wayuu kataʼaikai sümüin nuʼwayuuse, matüjüinsai achecheraa naaʼin suulia jashiee. Nnojoishi aleewain Jeʼwaa nümaa wanee wayuu makai akuwaʼipa.

18. ¿Jamüsü choʼujaaka aijiraainjachin chi toolokoi sümaa nuʼwayuuse?

¹⁸ (Paashajeʼera 1 Corinto 13:4-7.) Süpüla anainjatüin nakuwaʼipa na paʼwayuuseewashiikana, amülialaainjatü naaʼin saalin wayuu, kamaneeinjana naya, nnojotsü yaletayaainjatüin naaʼin, anamiainjana naya otta nnojoluinjana jashichijaamaatüin naya. Akatsaʼa saashin tü Wiwüliakat, shiainjatü alanaʼaleekaʼaya suluʼu nakuwaʼipa aijiraainjanain naya (Col. 3:12, 14). Choʼujaasü maʼin aijiraain chi toolokoi sümaa tü nuʼwayuusekat. Müinjatü naalin maʼaka saaʼin saalin wayuu nüpüla Jesuu. Jamüshijaʼa Jesuu, aapajiraashi nia nikii saaʼu wayuu süpüshuaʼa süka alin naya nüpüla. Müinjatia saalin nuʼwayuuse wanee wayuu nüpüla otta müinjatia naalin chi toolokoi süpüla tü jietkat. Müle shia natuma, eejiraajeena naya sümaa tü kasa kapüleekat namüin maʼaka saaʼin tü nnojotkat nücheküin chi toolokoi sünainjee sukuwaʼipa nuʼwayuuse jee shiale tü nnojotkat sücheküin tü jietkat sünainjee nukuwaʼipa suʼwayuuse. Eejiraajeena naya sümaa wanee ayuulii eekai süntajaain nanainmüin, shapaale naaʼin sutuma choʼujaain nneerü namüin jee müsia shapaale naaʼin sutuma ayuulin nashi jee nei.

19, 20. (1) ¿Kasa naaʼinrüinjatka wanee wayuu süpüla anainjatüin nukuwaʼipa sümaa nuʼwayuuse? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

¹⁹ Aneerü maʼin nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse müleka aijiraale naya, nnojoliire nooʼulaajiraain otta nachajaale sukuwaʼipa waneepia süpüla anain naya. Jamüsüjaʼa sülatüle wanee kasa kapüleesü namüin, nnojoishii naya ooʼulaajiraain, nachajaain sukuwaʼipa süpüla paaʼinwainjanain naya. Naainjeerü tia müleka aire Jeʼwaa napüla otta aijiraale naya napülajiraa. Süka jamüin, «tü aliikat apüla wayuu, ayateerü cheʼojaain waneepia» (1 Cor. 13:8; Mat. 19:5, 6; Heb. 13:4).

²⁰ Maaʼulu yaa, kapüleesü maʼin süpüla anajiraainjanain jee talatajiraainjanain na paʼwayuuseewashiikana (2 Tim. 3:1). Nounteetpejeʼe tia müleka nachuntüle kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. Akatsaʼa naaʼinmajüinjatüin nakuwaʼipa suulia nashatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Süka jamüin, shia jülüjaka naaʼin na manoujainsaliikana tü aainjirawaakalü akuwaʼipa. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain tü naaʼinrajatkat na paʼwayuuseewashiikana süpüla anainjanain naya.