Saashin wanee diccionario, tü ciencia münakat shia tü nütüjakalü apüleerua wanee wayuu sünainjee wanee kasa nikirajaaka anain. Aʼyatawaa maʼin süpüla watüjaainjatüin saaʼu wanee kasa. Nekirajaale na cientiificokana sünain wanee kasa, kakalia naya sünain tia, eesü amülaʼarüle neʼe nekirajaain sünain tia süka nnojoluin nountüin tü keeʼireekat naaʼin. Eepejeʼe nountüle nakumajüin wanee kasa jalouika sümüin wayuu mapa.

Jamüshiijaʼa waneeinnua wayuu, nakumajüinka wanee filtro, tiayaale, süsatüin tü wüinkat, jaʼitasü yarüttüin maʼin paala shia, ana müsia shia süpüla asünaa. Tia makat, akumajuushi suluʼu wanee konpainyiia chaa Europa. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa sukutkajaainkain mma chaa Haití soʼu 2010, shia eʼitaanaka tia filtrokat süpüla nasüinjanain wüin na wayuukana.

Chaa iipünaashaata eʼitaanüsü watta saalin satélite, tia süpülajatü süchajaanüin wanee dirección suluʼupünaa Internet jee shiale wanee kasa nütüjaweeka aaʼu wanee wayuu. Tia makat shia tü GPS münakat. Naya akumajünaka apüla paala tia na surulaatkana, shiasaʼa maaʼulu yaa, sümaʼanayaa müitpa shia wayuu. Nuʼunajaale wayuu suluʼu neʼejena eesü shia nümaʼana, nuʼunüle suluʼu katünasü, nuʼunajaale suluʼu anua, warai nümüle jalapünaa yaa, nulojule, eesü shia nümaʼana. «¿Kasaichiche sünülia yaapünaa?», nümüle wanee wayuu, niʼrajaain shia suluʼupünaa tia, nütüjaa müsia saaʼu jalain nia. Anashaatasü tia makat, akalajasaʼa naainjüin shia na cientiificokana, antamaatüshii waya eeʼewaliire waya sutuma tia.

Jalouisü sümüin wayuu tü nakumajakat na cientiificokana. Eesüjaʼa eere serulaat pümaʼana, eesüjaʼa eere computador jee müsia Internet. Eeshijaʼa anaichire pia sutuma wanee epinasee eʼitaanaka pünain, eeshijaʼa puʼunüichire suluʼu katünasü. Anasü wakuwaʼipa sutuma soʼutku tü kasa nakumajakat na cientiificokana.

Ekirajaashii na cientiificokana sünain wainma kasa, nekirajaa anainrü tü kasa chakat iipünaa, nekirajaa anainrü tü wunuʼuliakat, tü mürütkalüirua. Na wayuu ekirajaakana sünain tü física nuclear münakat, ayatsia nekirajaain anain tü átomokat. Na astrofísico münakana, ekirajaashii naya sünain jamakuwaʼipalüin maʼin tü Mmakat müsia türa kasa chakat iipünaa. Sutuma süpüshuaʼa tü kasa nekirajaakalü anain naya wayuukana, ayatsia nnojoluin nanoujain sünain eein wanee Maleiwa kakumajalakai kasa süpüshuaʼa.

Eeshii cientiifico ooʼulaka filósofo ekirajaka alawaa nüchiki Maleiwa. Eeshi wanee wayuu Amir Aczel münüshi, «alawaa neʼe sünain eein wanee Maleiwa», müshi. Eetaashi joo wanee wayuʼuya ekirajaakai sünain tü física münakat. Naashin niakai, nnojotsü eein wanee kasa eeʼiyataka sünain eein wanee Maleiwa. «Alawaa neʼe sünain eein wanee Maleiwa kakumainkai tü kasakalüirua süpüshuaʼa», eeshii na wayuu makana anüiki. Eetaashii na wayuu nnojoliikana anoujain nünain Maleiwa, nanoujüle nünain Maleiwa naashin müsü aka saaʼin  anoujaa sünain magia. Tü cienciakat, nnojotsü sünainpünaainjatüin alawaasan. *

¿Shiimainkaʼa tü namakat na cientiificokana? Nnojotsü shiimain tü namakat, alawaa neʼe. Eeyaawatkalü joo wanee kasa neeʼiyatüinjatkat sümüin tü wayuukalüirua süpüla «shiimainsaʼa tü namakat» namüinjanain na wayuukana. Naashin na cientiificokana eesü tü kasa isakat nachiki süka nnojoluin natüjaain aaʼu jamakuwaʼipalüin shia, eesü müirüle shia sünain nnojoluin natüjaain saaʼu. «Wekirajaale sünain jamüin sülataka wanee kasa, ayatsia neʼe isain shia wachiki», müshi Steven Weinberg, ekirajüi nia sünain tü Física münakat. «Eesü kasa iseetka wachiki süpüla watüjaain aaʼu», müshi Martin Rees, astrónomo real nia chaa Gran Bretaña. Wattayülia saalii tü kasa nnojotkat watüjaain saaʼu süchiki tü shüliwaitkalüirua, süchiki tü aituʼukat, süchiki tü planeta münakat. Jaʼitakajaʼa neʼe tü célula münakat, eesü tü kasa isakat wachiki sünainjee.

• Sünainjee tü célulakat, ojuʼitüsü tü proteínakat, wainma wainma müsü shia shiʼipaʼaya. Kakoriensesü tü célulakat, nnojotpejeʼe emetuluin maʼin shia, jayattasü neʼe nütaluʼupünaa wayuu. Süpüshuaʼa tia makat, nnojotsü natüjaain aaʼu jamakuwaʼipalüin shia na biólogo münakana.

• Makaʼa nnojoluin niyaleraain wanee wayuu chaa iipünaamüin shia sutuma wanee kasa achechetka nia yaa mmapaʼa, gravedad münüsü. Nnojotsü natüjaain aaʼu na ekirajaakana sünain tü física münakat jamakuwaʼipalüin shia. Chi kashikai ayatshia nia eejachire niʼitaanüin; makaʼa nia, shia sutuma tü gravedaakat.

• Chaa iipünaashaata, piʼyuushishaatasü maʼin. Isasü nachiki na ekirajaakana sünain cosmólogia jamüin maka shia. Isasü achikii shimeriijünüinjatüin tia süka miyoʼushaatain shia. Nnojoishi eein wanee wayuu yaa mmapaʼa atüjaakai saaʼu kasapülajatüin tia piyuushikat.

Wattayülüjaʼa saalii tü kasa nnojotkat watüjaain aaʼu. Anuu nünüiki wanee neurólogo yaa: «Eeyaai neʼe wattain saalin tü kasa watüjaakat aaʼu süchiki tü kasakalüirua. Chi wayuu eekai cientiificoin, suchuntaain naaʼin nikirajaain süchiki wanee kasa. Shiajaʼa sukuwaʼipainjatka tia nutuma».

Moteechi paaʼin Maleiwa jee mojuteerü pümüin tü Wiwüliakat müleka nayale neʼe piʼitaain anain paaʼin na cientiificokana. Jaʼitasü wainmashaatain namaʼana na cientiificokana tü kasa nekirajaayakat, ayatsia neʼe isain nachiki süpüla natüjaain saaʼu waneeirua kasa. Müsü sünüiki tü Encyclopedia Britannica münakat süchiki süpüshuaʼa tü kasa chakat iipünaa: «Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü kasa chakat iipünaa maʼaka saaʼin tü jolotsükalüirua jee waneeirua kasa. Akaataajaʼa neʼe na wayuu chajanakana chaa Babilonia, müsia neʼe nakuwaʼipa». Nnojorüle natüjaain aaʼu na cientiificokana saaʼu wanee kasa, ¿wayouktüinjatche tia?

Wayakana aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, kojuteerü wamüin tü naneekakat na wayuukana süchiki tia. Müsü sukuwaʼipa watuma süka sümüin tü Wiwüliakat yaa: «‹Shiimainsaʼa kekiin wayuukana nalainnua› sümüinjatüin wayuu» (Filipos 4:5, TNM). Anashi pikirajaale wamaa wayakana aküjüliikana pütchi süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat sümaa tü namakat na cientiificokana.