Eeshii na anoujakana sünain tü Nuevo Ateísmo münakat. Wainma karaloukta akumajünaka süpüla süküjünüin tü nanoujakalü anain naya wayuukana, peʼipaasü tü wayuukalüirua sutuma tia. «Na cientiificokana natüjaa aaʼu süpüshuaʼa tü kasa watüjaweekat aaʼu», eeshii na makana anüiki naashin David Eagleman, neurólogo nia. Anuu nünüiki süchikijee: «Eepejeʼe na cientiifico nnojoliikana paaʼinwain sümaa tü namakat waneeinnua cientiifico. Müsüjeseʼe wainmain kasa nanoukteʼeraka süka nnojoluin pansaapuʼuin paala shia natuma».

Wainmashaatairü wayuu atüjashaataka maʼin süchiki wanee kasa, wainmairü tü kasa nakumajakat. Mayaapejeʼe natüjüin maʼin, eesü tü kasa noʼtchejaakalü amaa. Jamüshijaʼa Isaac Newton, wainmashaata tü kasa nikirajaakalü achiirua. Naashin niakai, eesü wanee kasa achechetkat tü planetakalüirua suulia sujutuuin, tü shüliwaitkalüirua jee müsia tü galaxia münakat. Nukumajüin tü cálculo münakat, tia shia tü ekirajünakat sünain matemática. Sutuma eein tia, akumajünüsü wainma kasa suluʼupünaa computador. Sutuma tia, oʼunüichi wayuu chaa iipünaashaata chaa eere chi Kashikai jee müsia sutuma tia ekirajünüsü sünain tü física nuclear münakat. Eepejeʼe tü kasa nuʼtchejaakalü amaa Newton. Nikirajaa anainrü tü alquimia münakat. Sükajee tia oorojooinjatü tü püloomokat naashin. Jee müsia nikirajaa anainrü tü astrología münakat.

Nüpülapünaa paala Newton, eejachi wanee astrónomo Tolomeo münüshi, chia wayuukai nia aküjaka jalakualüin leeyatüin tü planetakalüirua. Atüjashaatashi süpüla tü cartografía münakat. Oʼtchejaapajaʼa nia sünain wanee kasa, tü Mmakat pasanainsü sünain süpüshuaʼa tü kasa chakat iipünaa naashin. Anuu nünüiki Carl Sagan nüchiki Tolomeo: «Jaʼitashi nütüjashaatain wanee wayuu, eejeerü tü kaʼi nuʼtchejaakalü amaa wanee kasa. Naashin Tolomeo, tü Mmakat pasanainsü sünain süpüshuaʼa tü kasa chakat iipünaa. Nnojotpejeʼe shiimain tia nümakat süka shikirajaanüin anain mapa sünain nnojoluin müin sukuwaʼipa».

Wainma tü kasa nakumajakat na cientiificokana, eepejeʼe tü kasa noʼtchejaakalü amaa. ¿Eejeetche wanee kaʼi eere watüjaweerüin saaʼu tü universo münakat? Anuu nünüiki Paul Davies: «Jaʼitasü shikirajaanashaatain anain jamakuwaʼipalüin wanee kasa, ayateeria neʼe nnojoluin atüjaanüin aaʼu tia». Nnojotsü süpüla watüjaain aaʼu süpüshuaʼa tü kasakalüirua. Nnojotsü weʼitaainjatüin waaʼin sünain sünüiki wayuu müleka naküjüle sünain natüjaain saaʼu na cientiificokana süpüshuaʼa tü kasakalüirua.

«Watta maʼin saalin tü kasa eekat süpüla naainjüin Maleiwa. Eekajasaʼa tü makat weʼrüin maaʼulu yaa, süpüshi neʼe tü nuuntakat apüleerua Maleiwa. Tü waapakat achiki, shia neʼe süpüshi tü kasa eekat süpüla naainjüin», müsü tü Wiwüliakat süchiki tü kasa nukumalakat Maleiwa (Job 26:14, TNM). Wattashaata maʼin saalin tü kasa nnojotkat watüjaain aaʼu maaʼulu yaa. Müshijeseʼe nümüin Pablo yaa: «Anashii waʼwaajüle chi Maleiwakai. Kekiishaatashi maʼi nia. Nütüjaa aaʼulu kasa süpüshua. Nnojotsü wayaawatüin aaʼu süpüshua tü kasa anasü naaʼinrakat» (Roma 11:33).