1, 2. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla alinjachin nia wapüla?

WANEE jintüi nüshatüin nukuwaʼipa chi nüshikai, jamüshijaʼa aire nia nüpüla chi nüshikai, aijeechi chi nüshikai nüpülaya. Akaʼaya Jeʼwaa, aishii waya nüpüla, müsüjeseʼe aishii «waya nüpüla palajana» sümüin tü Wiwüliakat (1 Juan 4:19). Alinjachi wapüla Jeʼwaa süka alin waya nüpüla.

² Aishii waya nüpüla Jeʼwaa palajana, müshijeseʼe nuluwataain chi nüchonkai süpüla ouktaa saaʼu waainjala wapüshuaʼa mayaainjeʼe waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat (Roma 5:8). Naapüin Jeʼwaa nüchon waaʼu süpüla taashiinjanain waya suulia ouktaa jee kaainjalaa. Niiʼiyatüin Jeʼwaa sükajee tia sünain alin waya nüpüla, müinjatia wakuwaʼipa maʼaka naaʼin niakai (1 Juan 4:10). Aleewashii waya nümaa Jeʼwaa süka naainjüin tia wapüleerua, alinjachi nia wapüla saaʼujee tia.

3, 4. ¿Kasa waaʼinrüinjatka müleka shiimainre alin wapüla chi Washi iipünaajachikai?

³ Shia jaʼyaka naaʼu Jeʼwaa aipüralin nia. Müshijeseʼe nümüin Jesuu yaa: «Alinjachi püpüla Jeʼwaa süka süpüshuaʼa paaʼin, süka süpüshuaʼa pukuwaʼipa, süka tü jülüjakat paaʼin jee süka süpüshuaʼa  pütchin» (Mar. 12:30, TNM). Niainjachi aika wapüla Jeʼwaa nümüiwaʼa süka süpüshuaʼa waaʼin. Aisü nümüin Jeʼwaa shiale alanaain saalin wanee kasa jee wanee wayuu wapüla nuulia niakai. Alinjachi nia wapüla süka süpüshuaʼa tü jülüjakat waaʼin jee süka süpüshuaʼa tü watchinkat (paashajeʼera Miqueas 6:8).

⁴ ¿Kasa waaʼinrüinjatka müleka shiimainre alin wapüla chi Washi iipünaajachikai? Alinjachi nia wapüla waneepia jaʼitainna jalain waya. Sünain tü ekirajaaya alatüitpakat, wekirajaa anainrü pienchisü kasa niiʼiyatakalü akajee Jeʼwaa sünain alin waya nüpüla. Aluʼuinjaʼa sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla Jeʼwaa.

5. ¿Jamüsü waaʼin saaʼujee tü kasa naapakat wamüin Jeʼwaa?

⁵ Sükolojünüle pümüin wanee kasa, talatashaatasü paaʼin, ¿aashimüin? Shiasejeʼe tia akolojuushikat pümüin kojutüshaatasü shia pümüin, ¿aashimüin? Saashin tü Wiwüliakat, anasü süpüshuaʼa tü kasa nüsülajakat Jeʼwaa wamüin (Sant. 1:17). Naapüin wamüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa katakalü atuma woʼu jee müsia tü talatakalü atuma waaʼin; alinjachi Jeʼwaa wapüla saaʼujee tia, ¿aashimüin?

6. ¿Kasa naainjüinjatka na israeliitakana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa?

⁶ Kakaliashaatashii naaʼinmajüin Jeʼwaa na israeliitakana. Naapüin süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat namüin jee müsia naapüin tü choʼujaakat süpüla anainjatüin nanoula (Deut. 4:7, 8). Wanee kasa naaʼinrajatka na israeliitakana naashin Jeʼwaa shia naapüinjatüin nümüin saʼanasia tü palajatkat süchon naʼttia, shiasejeʼe suluʼujee tia, anainjatü nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa (Éx. 23:19). Neeʼiyatüinjatü na israeliitakana sünain kojutüin namüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua (paashajeʼera Deuteronomio 8:7-11).

7. ¿Jarat tü sukuwaʼipainjatkat süpüla weeʼiyatüin naalin Jeʼwaa wapüla?

⁷ Waapüle nümüin Jeʼwaa tü «kasa kojutüsü» wamaʼanakat, weeʼiyateerü sünain alin nia wapüla (Prov. 3:9, TNM). Anuu sukuwaʼipainjatka: weʼitaale suluʼu tü kojonchonkot süpüshi tü wanneetsekat, wakaaliinjeena na wawalayuukana eere woutkajaain jee na wawalayuukana sainküin mmakat süpüshuaʼa. Jaʼitakajeʼe nnojorüle wainmain maʼin kasa wamaʼana, eesü süpüla waapüin süka süpüshuaʼa waaʼin tü nneerü wasülajeekat süpüla weeʼiyatüin naalin Jeʼwaa wapüla (2 Cor. 8:12). Eetaalasü joo wanee kasa waaʼinrajatkalia süpüla weeʼiyatüin sünain alin Jeʼwaa wapüla.

8, 9. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naaʼinraka Mike sümaa nüpüshi?

⁸ Wanoujale maʼin sünain tü nünüikikat Jeʼwaa, weeʼiyatüin sünain alin nia wapüla. Jamüsüjaʼa naashin Jesuu, müleka palajanale watuma tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, naapeerü wamüin tü kasa choʼujaakat wamüin (Mat. 6:31-33). Shiimainrejeʼe alin wapüla Jeʼwaa, shieerü waaʼinraka tia palajana (Sal. 143:8). Anasü müleka wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «¿Aʼyataashiche taya waneepia nümüin Jeʼwaa süka alin nia tapüla? ¿Teʼitaainche taaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tamüin tü choʼujaakat tamüin?».

⁹ Anuu wanee kasa watüjeetka sünainjee nukuwaʼipa Mike otta sünainjee sukuwaʼipa tü nüpüshikat. Jimaʼaliiwaʼaya Mike, keeʼireeshaatasü naaʼin okolojowaa suluʼumüin wanee mma süpüla nüküjüinjachin pütchi. Ayatüsia neʼe keeʼireein naaʼin tia mayaapejeʼe kaʼwayuusein nia sümaa piamain nüchonnii. Naashajeʼerawalin suluʼu tü karalouktakalüirua nachiki wawalayuu okolojookana suluʼumüin  wanee mma eere alin neeʼiree na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Atütülaasü naaʼin Mike mapa sutuma tia naashajeʼerakat, nuʼunüichipakalaka suluʼumüin wanee mma naatajatü süpüla aküjaa pütchi. Noikküin nepia, nayaʼlajaka wanee joʼuuchon shiiʼiraka. Nüneeküin Mike na wayuu niʼyataainjanakana amüin, nnojoishii jeʼrain neʼe ooʼulaka jülüjüsü naaʼin tü niʼyataainkat suluʼupünaa Internet. Talatashaatasü naaʼin Mike sümaa nüpüshi maaʼulu yaa. Shiimainshaata shikettaajüin tü nümakat Jesuu suluʼu Mateo 6:33.

10. ¿Jamüsü anaka müleka washatüle nukuwaʼipa David?

¹⁰ Niʼraiwaʼaya David süpüshuaʼa tü kasa nukumajakat Jeʼwaa chaa iipünaa, akatsüinraasü nunoula nünain Jeʼwaa. Anuu nünüiki: «Anasü maʼin tü pütchi nüsoʼirakalü anain waaʼin Jeʼwaa otta kekiishi maʼin wayuu sutuma». Aishi Jeʼwaa nüpüla David, müshijeseʼe naaʼinrüin weinshi tü kasa nüchekakat nüpüleerua (Sal. 19:1, 7, 14, TNM). Anasü müleka washatüle nukuwaʼipa David, jülüjeesü waaʼin waneepia tü kasa nukumajakat Jeʼwaa jee müsia tü pütchi nikirajakalü anain waya suluʼu tü Wiwüliakat. Waaʼinrüle tia, aleeweena maʼin waya nümaa chi Washikai Jeʼwaa jee miyoʼujeerü naalin wapüla.

11. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 28.)

¹¹ Anasü wakuwaʼipa süka nikirajüin waya Jeʼwaa sünain tü kasa nukumajakat jee sünain tü kasa nikeraajüinjatkat. Akanasaʼa woʼunüle suluʼumüin tü universidaakat, ashakajaajeerü sütsüin wanoula, shiasejeʼe suluʼujee tia, amatsüinjaajeerü naalin Jeʼwaa wapüla. Aluʼuinjaʼa Jeʼwaa nikirajüin waya süpüla anainjatüin süneekia watuma tü kasa waaʼinrajatkat, waaʼinrüle shia, aneerü wakuwaʼipa otta wakaaliinjeena na waneeinnua (Prov. 4:5-7). Wakaaliinjeena na wayuukana sükajee wekirajüin naya sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla noʼtteʼennüinjanain (1 Tim. 2:4). Waaʼinrüle tia, weeʼiyateerü sünain alin wapüla Jeʼwaa ooʼulaka alin wapüla tü wayuukalüirua (paashajeʼera Salmo 66:16, 17).

12. Püküja jamüin sünüiki wanee wawala sutuma tü naapakat Jeʼwaa sümüin.

¹² Akaajaa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana eesü süpüla sükatsüinraain nanoula nünain Jeʼwaa müleka kojutüle namüin tü kasa nikirajakalü anain naya. Eejatüinka wanee wawalachon Shannon sünülia, oʼunüsü sünain wanee outkajawaa apünüinka kaʼi, «Devoción piadosa» sünülia. 11 suuyase tü wawalachonkat wanaa sümaa tia otta tü shimiiruachonkat,  10 suuyase. Suʼunnaa tia outkajawaakat, katatüshii atumawaa napüshuaʼa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Japüisü Shannon saashin, shiasejeʼe saapünapa tü karalouktakat «Los jóvenes preguntan» sümüin, talatashaatasü saaʼin. «Shiimainjaʼa eein chi Maleiwakai sümaa aishaatain maʼin taya nüpüla, müsüjeseʼe naapüin wamüin watta saalii kasa anasü. Talatüsü maʼin taya suʼunnaa tia», müsü sünüiki.

13, 14. ¿Kasa waaʼinrüinjatka müleka nüchiaale waya Jeʼwaa?

¹³ Saashin tü Wiwüliakat, nüchiaain Jeʼwaa chi wayuu eekai alin nüpüla, müshijaʼa aka naaʼin chi wayuu achiaakai nüchon süka alin nia nüpüla (Prov. 3:12). Nüchiaale waya Jeʼwaa eesüjaʼa mojeerüle waaʼin, anapajaʼa waapaale sümaa tü nünüikikat. Waaʼinrüle shia, mapüleejeerü wamüin aaʼinraa tü kasa anasükat jee aneerü waaʼin (Heb. 12:11). Wachiaanüle, waapaa sümaa tü pütchi aküjünakat wamüin, jaʼitairü nnojoluin müin anakai saaʼin wamüin. Shiimainjeerü sünain alin Jeʼwaa wapüla müleka waapaale sümaa nünüiki.

¹⁴ Nasülajüin na israeliitakana nümüin Jeʼwaa sümojula tü kasa namaʼanajatkat. Nüchiajaaka naya Jeʼwaa saaʼujee tia (paashajeʼera Malaquías 1:12, 13). Wainmatua nüchiaain naya Jeʼwaa, ayatapajaʼa macheʼein naya sünain aaʼinraa tia, süsalashiijeseʼe naya naainjala nutuma Jeʼwaa (Mal. 2:1, 2). ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? Müleka nnojorüle waapaain sümaa nünüiki Jeʼwaa nüchiaapa waya, akayalaajeechi nia woulia.

15. ¿Jaralii na nnojoliinjanakana washatüin akuwaʼipa?

¹⁵ Maaʼulu yaa, eeshii wayuu eekai yaletüin aaʼin, kapülasü naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa. Eeshii na nnojoliikana anain amüin nachiaanüle. Eeshii na aapaakana sümaa tü pütchikat, naapaapajaʼa shia sümaa mojusheeka. Saashin tü Wiwüliakat, wayaawatüinjatü saaʼu tü nüchekakat Maleiwa wapüleerua jee oonooinjana waya sümaa (Roma 12:2). Choʼujaale wamüin wanoukteʼerüinjatüin wakuwaʼipa, nüchiaamaatüin waya Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin wamüin kojutüinjanain wamüin na wawalayuukana napüshuaʼa, nüküjüin wamüin jaraliin na anakana süpüla waʼaleewajaain amaa,  nüküjüin wamüin tü mojukat süpüla wanajüin suluʼu telewisoot otta Internet. Waapaale sümaa süpüshuaʼa tia nümakat Jeʼwaa wamüin, weeʼiyateerü sünain alin nia wapüla sümaa kojutüin wamüin nünüiki (Juan 14:31; Roma 6:17).

16, 17. (1) Süpülapünaa waneeküin wanee kasa waaʼinrajatka, ¿jamüsü anaka wanaʼlaale suluʼu tü Wiwüliakat jamüin nünüiki Jeʼwaa süchiki tia? (2) ¿Kasa naaʼinraka na israeliitakana sutuma nnojoluin neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa?

¹⁶ Achuntawaishii kaaliinwaa na tepichikana namüin nashi. Müshiʼiya neʼe na wayuu miyoʼuyuukana, eesü nachuntüle kaaliinwaa namüin na kachoinkana naya, süka jamüin, natüjüin maʼin noulia. Müsia neʼe nukuwaʼipa Jeʼwaa, atüjaleeshia nia woulia. Nuuʼulaapejeʼe waya waneeküin tü kasa waaʼinrajatkat. Wachuntapajaʼa kaaliinwaa nümüin süka alin nia wapüla jee süka weʼitaain waaʼin nünain. Süpülapünaa waneeküin wanee kasa waaʼinrajatka, wanaʼlaain suluʼu tü Wiwüliakat jamüin nünüiki Jeʼwaa süchiki tia. Waainjüle tia, nükaaliinjeena waya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla wountüinjatüin waaʼinrüin tü anasükat (Filip. 2:13).

¹⁷ Kataiwaʼaya noʼu Samuel, akanajuutaainnajeʼe na israeliitakana natuma na filisteokana. Nayasaʼa na israeliitakana, nasaajüin tü jurasükeetkat chejee suluʼujee tü mmakat Siló süpüla nalüʼüjüin shia chaa eejanale natkaain namaa na naʼünüükana, nnojoipejeʼe nasakirüin Jeʼwaa palajana müleka anashiijeerüle nümüin naainjüin tia. Neeʼiyatüin sükajee tia sünain nnojoluin neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Akanajüinjanaya naya naaʼinruʼu sutuma nalüʼüjüin tü jurasükeetkat, naainjüin neʼe tü anakat saaʼin namüin. ¿Kasakaʼa alatüin namüin saaʼu müin naainjala? Oʼutüna aaʼinchii 30.000 surulaat israeliita. Alüʼüjünüsü tü jurasükeetkat natuma na filisteokana (1 Sam. 4:2-4, 10, 11; paashajeʼera Proverbios 14:12).

18. ¿Kasa waaʼinrajatka saashin Salmo 42:5, 6 jee müsia Proverbios 3:5, 6?

¹⁸ Naashin wanee salmista, wanaa sümaa niʼrüin nümüliala, niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Nütüjaa aaʼu nükaaliinjeechin nia Jeʼwaa sümaa nuʼtteʼereechin nia. Aishaatashi maʼin Jeʼwaa nüpüla chia wayuukai (Sal. 42:5, 6). ¿Jama piakai? ¿Piʼitaainche paaʼin nünain Jeʼwaa maʼaka naaʼin chi salmistakai? Eesüjaʼa süpüla müin shia, kooʼomüinweepajaʼa putuma tü punoulakat nünain Jeʼwaa. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Piʼitaa maʼin paaʼin nünain Jeʼwaa, nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu. Jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü kasa paaʼinrakat süpüla lotuinjatüin pukuwaʼipa nutuma» (Prov. 3:5, 6, TNM).

19. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piiʼiyatüin sünain alin püpüla Jeʼwaa?

¹⁹ Wekirajaaitpa anain wayain alin palajana nüpüla Jeʼwaa, shiasaʼa sutuma tia, aishi nia wapülaya. Jülüjeesü waaʼin waneepia süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat wapüleerua otta soteesü waaʼin waneepia alin maʼin waya nüpüla. Weeʼiyata nümüin Jeʼwaa sünain alin nia wapüla süka süpüshuaʼa waaʼin, süka süpüshuaʼa wakuwaʼipa, süka tü jülüjakat waaʼin jee süka süpüshuaʼa watchin (Mar. 12:30).