1. (1) ¿Kasa nüküjakainka chi aluwataaushikai Juan? (2) ¿Kasa anasü weʼreetka jülüjüle waaʼin alin maʼin waya nüpüla Jeʼwaa?

«MÜLOʼUSHAATA MAʼI tü waaliikat nüpüla chi Maleiwakai», müshinka chi aluwataaushikai Juan (1 Juan 3:1). Tü nüküjeekat wamüin Juan shia nnojoluinjatüin motuin waaʼin alin maʼin waya nüpüla Jeʼwaa, wainma tü kasa niiʼiyatakalü akajee shia. Jülüjüle waaʼin tia weinshi, aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa jee aishaateechi nia wapüla.

2. ¿Jamüshi eeka chi «maalinsai taya nüpüla Jeʼwaa», makai?

² «Nnojoishi taya alin nüpüla Jeʼwaa, teʼrayaawala joo taalin nüpüla. Nüpülajüin wainma kasa suulia wayuu, niasejeʼe chi nnojoikai aaʼinrüin tia, süsalashi nia nutuma Jeʼwaa», eeshi chi eekai müin nünüiki. Naashin na shikiipüʼükana tü iküleesia nnojotkat shiimain, maalinsat wayuu nüpüla Maleiwa. Suluʼujee tia alawaa aküjünakat, maalinsai apülaa Maleiwa. «Ayateenaʼaya alin waya nüpüla Maleiwa, jaʼitasü kasain waainjain», eetaalashii joo na makana anüikiya. Perulawaapejeʼe neʼe tia aküjünakat nüchiki Maleiwa. Saashin tü Wiwüliakat, muloʼu saalin wayuu süpüshuaʼa nüpüla Maleiwa, müshijeseʼe naapüin chi Nüchonkai süpüla ouktajachin saaʼu wayuu süpüshuaʼa (Juan 3:16; 1 Juan 4:8). «Maalinsai taya nüpüla Jeʼwaa»,  eeshii wawalayuu makana anüiki, eerejeʼe natüjaain saaʼu aipüralin wayuu Jeʼwaa. Eesüjaʼa eera tü alatakat namüin makaʼa nanüiki.

3. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa?

³ Aishii waya nüpüla Maleiwa, müshiijeseʼe nukumajüin waya sümaʼaleeiwaʼaya paala. Nia aapakaʼaya wamüin tü kataakat oʼu (paashajeʼera Salmo 100:3-5). «Adán, nükumala Maleiwa», saashin tü Wiwüliakat. Sükajee tia, shiimain nukumalain waya Maleiwa (Luc. 3:38). Nüchonnii waya Jeʼwaa naashin Jesuu (Mat. 6:9). Aishii waya nüpüla Maleiwa maʼaka alin wanee jintüi nüpüla nüshi.

4. (1) ¿Maalinsaliiche waya nüpüla Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu? ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

⁴ Eeshii wayuu atsaajünaka natuma nashi tepichijaiwaʼaya naya. Shiasaʼa miyoʼuyuupa naya, nnojotsü nanoujüin sünain aipüralin wayuu Jeʼwaa. Nnojoipejeʼe mojulaain Jeʼwaa, aishii waya nüpüla (Sal. 27:10). Jülüjüshii waya naaʼin Jeʼwaa, müsüjeseʼe kooʼomüin naalin wapüla (Sant. 4:8). Wekirajaainjatü anain jooluʼu pienchisü kasa niiʼiyataka akajee Jeʼwaa alin waya nüpüla. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain pienchisü kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüinjatüin sünain alin Jeʼwaa wapüla.

5. ¿Kasa naapaka Jeʼwaa sümüin wayuu süpüshuaʼa?

⁵ Wanaa sümaa chajachin Pablo chaa suluʼu wanee mma Atenas münüsü, niʼrüin watta saalin shiyaakua maleiwayaasü chayaa. Saaʼin namüin na wayuu chajanakana chaʼayaa, naya aapaka kataa oʼuu namüin na namaleiwaseyaakana. Anuujeseʼe nünüiki Pablo namüin: «Chi Maleiwa kakumalakai tü sirumakat sümaa süpüshuaʼa tü kasa eekat chaa iipünaa, tü mmakat sümaa tü kasa eekat süpaʼa [...]. Nia aapakaʼaya wamüin kataa oʼu, nia aapakaʼaya tü jouktai wasanatkat aka waaʼin otta kasakat süpüshuaʼa [...]. Süka jamüin, nünain Maleiwakai, katoʼuchii waya, waraittüshii waya otta wayuushii waya» (Aluw. 17:24, 25, 28). Nia aapakaʼaya Jeʼwaa wamüin kasakat süpüshuaʼa süpüla katüinjatüin woʼu. Wekiraja sünain waneeirua kasa naapaka wamüin Jeʼwaa.

6. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 23.)

⁶ Jamüshijaʼa Jeʼwaa, nukumajüin wamüin tü Mmakat, tüü eere joo waya maaʼulu (Sal. 115:15, 16). Anashaatasü sukumajia nutuma Maleiwa tü Mmakat. Kakaliairü nachajaain na cientiificokana, wanee planeta eekai müin aka saaʼin tü mmakat, nnojotpajaʼa nousütüin anain shia. Anashaatasü tü Mmakat nutuma Jeʼwaa süpüla kepiainjanain waya saaʼu, nnojotsü eein wanee eekai müin aka saaʼin (Is. 45:18). Shiimainjaʼa mata alin waya nüpüla Jeʼwaa (paashajeʼera Job 38:4, 7 otta Salmo 8:3-5).

7. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süka alin waya nüpüla?

⁷ Watüjaa aaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa, suluʼujee tia, nukumajüin waya sümaa müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin (Gén. 1:27). Talatüsü waaʼin süka alin waya nüpüla Jeʼwaa, müshii aka waya naaʼin chi jintüi talatakai aaʼin sutuma alin nia nüpüla nüshi. «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia eʼrakana sünain cheʼojaain chi Maleiwakai jümüin», müsü nünüiki Jesuu (Mat. 5:3). Chi Maleiwakai, «naapüin wamüin süpüshua tü cheʼojaakat wamüin, süpüla talatüinjatüin waaʼin» (1 Tim. 6:17; Sal. 145:16). Watüjaaitpa aaʼu aipüralin wayuu Jeʼwaa sümaa nüsülajülin.

8. ¿Jamüsü anaka wekirajia nutuma Jeʼwaa?

⁸ Aire nüpüla nüchonnii wanee wayuu, nikirajüin naya süpüla anainjatüin nakuwaʼipa watta kaʼi. Eepejeʼe na nnojoliikana ekirajüin nachonnii sünain tü sümakat tü Wiwüliakat  süka mojutüin shia namüin. Suluʼujee tia, mojusü nakuwaʼipa na tepichikana miyoʼuyuupa naya (Prov. 14:12). Anainjaʼa wakuwaʼipa süka anain wekirajia nutuma Jeʼwaa. Nikirajüin waya Jeʼwaa sünain tü shiimainkat (Sal. 31:5). Nikirajüin waya süpüla woushikajaainjanain süchiirua nukuwaʼipa, nikirajüin waya süpüla waʼwaajüinjachin nia. Nikirajüin waya süpüla anainjatüin wakuwaʼipa (paashajeʼera Salmo 43:3). ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin sünain alin waya nüpüla? Joʼu wekirajaai sünain tia.

9, 10. (1) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin sünain alin waya nüpüla? (2) ¿Kasa nikirajaka anain waya Jeʼwaa?

⁹ Palajana nüküjüin wamüin Maleiwa kasaichin nünülia, müsüjeseʼe süshajünüin wainmatua tü nünüliakat suluʼu tü Wiwüliakat. Anasü nümüin Jeʼwaa warütkaain nünainmüin (Sant. 4:8). Jaʼyashaatasü naaʼu Jeʼwaa sünain anamiashaatain nia. Pülashaatashi maʼin Jeʼwaa süka nukumajüin kasa süpüshuaʼa ooʼulaka kekiishaatashi maʼin nia (Roma 1:20). Suluʼu tü Wiwüliakat aküjünüsü sünain lotuin nukuwaʼipa Jeʼwaa jee aipüralin nia wayuu. Aleewashaatashii waya nümaa Jeʼwaa süka müin nukuwaʼipa.

¹⁰ Nüküjüin wamüin Jeʼwaa sünain nüpüshin waya, nüküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla paaʼinwainjanain waya namaa na wawalayuukana jee süpüla aijiraainjanain waya namaa. Saashin tü Wiwüliakat, isasü wachiki laülaainjanain waya saaʼu wakuwaʼipa wamüiwaʼa (Jer. 10:23). Nia neʼe Jeʼwaa atüjaaka saaʼu tü aneetkalü atuma wakuwaʼipa. Süpüla paaʼinwajiraain waya jee anamiain waya, acheküshii  woonooinjanain sümaa nünüiki otta kojutüinjachi nia wamüin. Makaʼa nüküjüin Jeʼwaa tia wamüin shia süka alin waya nüpüla.

11. ¿Kasa nikirajaka anain waya Jeʼwaa?

¹¹ Nnojoishi eein wanee wayuu atüjaakai saaʼu tü alatajatkat nümüin watta kaʼi. Aʼyataashi maʼin neʼe süchiirua wanee kasa nnojotkat eejeerüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Sal. 90:10). Aluʼuinjaʼa Jeʼwaa nikirajüin waya süpüla anainjatüin wakuwaʼipa maaʼulu yaa jee watta kaʼi. Shiimain alin waya nüpüla Jeʼwaa, müshi nia aka chi wayuu eʼreekai nüchonnii sünain anain naya.

12. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain Caín otta Baruc?

¹² «¿Jamüshi jashichikaʼa pia sümaa üttüin paaʼin? Müleka paaʼinrüle tü anasükat, nnojoleechi tayouktüin pia, ¿aashi müin? Akaajasaʼa paaʼinrüle tü mojusükat, nnojotsü wattain puulia tü kaainjalaakat. Alaülaajaweesü paaʼu», müshi Jeʼwaa nümüin Caín (Gén. 4:6, 7). Eʼrüshi Caín nümüliala süka nnojoluin jaa müin nia nümüin Jeʼwaa (Gén. 4:11-13). Eetaalashi wanee wayuu Baruc nünülia, mojutüyaasat nümüin tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa nümüin. Shiasaʼa wanaa sümaa nüchiaain nia Jeʼwaa, naapaamaata amaalü Baruc nünüiki. Nnojoishi nia ouktüin süka jaa nümüin nümüin Jeʼwaa (Jer. 45:2-5).

13. ¿Jamüsü nuuʼulaaka Jeʼwaa sülatüin kasachiki namüin na aʼyataapuʼukana nümüin namaiwa?

¹³ «Tü wayuu eekai shiimüin sünain alin nüpüla Maleiwa, ekirajünüsü nütüma sünain tü anasükat süpüla saaʼinrüinjatüin. Je müleka saaʼinrüle tü mojusükot, süsalasü nütüma süpüla nünouktüinjatüin sukuaippa süka nüchoin» (Heb. 12:6). Wainma kasa alataka nümüin José, Moisés ooʼulaka David. Nuuʼulaain Jeʼwaa sülatüin namüin tia süpüla nanoukteʼerüinjatüin nakuwaʼipa. Mapa anouktaasü nakuwaʼipa, suluʼujee tia makat niʼitaain Jeʼwaa aʼyatawaa najapuluʼu. Nükaaliinjain Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin sümaiwa paala. Ayatüsüjaʼa shia müin nutuma maaʼulu yaa. Shiimain sünain alin waya nüpüla Jeʼwaa (paashajeʼera Proverbios 3:11, 12).

14. Waainjüle wanee kasa mojusü, ¿kasa naainjaka Jeʼwaa süka alin waya nüpüla?

¹⁴ Niiʼiyatüin Jeʼwaa wamüin sünain alin waya nüpüla sükajee nüchiaain waya saaʼu waainjala. Shiimainshaata moteerüin naaʼin Jeʼwaa waainjala saashin tü Wiwüliakat (Is. 55:7). Anuujeseʼe nünüiki David: «Nia chi motokoi aaʼin paainjala, chi anakai atuma pia, chi oʼtteʼerakai pia suulia ouktaa, chi aapakai anaa pümüin sümaa nümülialaain paalii» (Sal. 103:3, 4, 12, TNM). Anasü waapaamaatüle sümaa nünüiki Jeʼwaa nüchiaale waya. Aishii waya nüpüla, müshiijeseʼe nüchiaain waya (Sal. 30:5).

15. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin sünain alin waya nüpüla?

¹⁵ Wanee wayuu eekai kachoin, naaʼinmajüin na nüchonniikana suulia sülatüin kasa mojusü namüin. Müshia Jeʼwaa, naaʼinmajüin waya süka nüchonniin waya. Saashin tü Wiwüliakat, naaʼinmajüin Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin noulia na mojulaakana (Sal. 97:10). Anuu wanee shiyaawase: kaaʼinshaatasü tü woʼukot, suwatuule wanee kasa woʼuluʼu, wasürülamaatüin woʼu. Akaajaa neʼe Jeʼwaa, sülatüinjatüle wamüin wanee kasa mojusü, yalamaatüshi nia sünain aaʼinmajaa waya. Makaʼa naaʼinrüin tia Jeʼwaa shia süka alin waya nüpüla (paashajeʼera Zacarías 2:8).

16, 17. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin na aʼyataakana nümüin?

¹⁶ Kakaliainna naaʼinmajüin Jeʼwaa na wayuu  aʼyataakana nümüin nakajee na aapieekana (Sal. 91:11). Nuʼuta aaʼinrü wanee aapiee 185.000 surulaat chejeʼewat Asiria, naaʼinrüin tia süpüla nükaaliinjain nupueulose Maleiwa (2 Rey. 19:35). Eetaashinka wanee aapiee ojuʼititka Pedro suluʼujee tü püreesapüleekat, wainma na nakaaliinjakana na aapieekana (Aluw. 5:18-20; 12:6-11). Eejatüinka wanee kasachiki miyoʼu maʼin chaa África. Atkaajiraayaa müsü tü chejeʼewatkat chayaa saaʼujee tü sunoujakalü anain jee saaʼujee tü poliitikakat, eeshi chi aʼluwajakai, eeshi chi eekai nütaüjaain wayuu, eeshi chi eekai uwomuyuuin. Wanaa sümaa tia nnojoishii ouktüin na wawalayuu chajanakana suluʼu tia mmakat, mayaapejeʼe wainmain tü kasa amülouikat noulia. «¿Anashii jia jüpüshuaʼa?», müshi wanee wawala namüin na wawalayuu chajanakana chaa África. «Aa, anashii waya nutuma Jeʼwaa», namaka na wawalayuukana. Chia wawala alapalaakai, naluwataala naya na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma.

¹⁷ Eepajaʼa süpüla nuʼutünüin aaʼin wanee wayuu aʼyataai nümüin Jeʼwaa saaʼu tü nunoujakalü anain, jamüshijaʼa Esteban, oʼutüna aaʼinchi saaʼu nunoula. Mayaapejeʼe sülatüin tia nümüin Esteban, naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat suulia tü kasa mojusü niʼitaakat Satanaa napüleerua (Éf. 6:10-12). Naaʼinmajüin waya Jeʼwaa nuulia chi Yolujaakai sükajee tü pütchi waashajeʼerakat suluʼu tü Wiwüliakat jee sükajee tü karaloukta sukumajakat tü nupueulosekat. Jamüshijaʼa Jeʼwaa, naapirüin waya suulia wanajüin kasa mojusü suluʼu Internet, suulia kachiiruain waaʼin tü washirüükat, suulia waashajeʼerüin karalouktairua sünainpünaaka kasa yarüttüsü, suulia wanajüin peliikula eere eein atkawaa, eere eein amaʼüjirawaa akuwaʼipa. Aitaʼaleeshiijaʼa maʼin waya nüpüla Jeʼwaa makaʼa naaʼinmajüin waya.

18. ¿Jamüsü paaʼin sutuma pütüjaain saaʼu alin pia nüpüla Jeʼwaa?

¹⁸ Nütüjaa aaʼu Moisés aishaatain nia nüpüla Jeʼwaa, müsüjeseʼe müin nünüiki yaa: «Piiʼiyata wamüin sünain alin waya püpüla, waʼwaajeechikalaka pia süka talateerüin maʼin waaʼin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» (Sal. 90:14, TNM). «Müloʼushaata maʼi tü waaliikat nüpüla chi Maleiwakai», müshi Juan (1 Juan 3:1). Talatashaatasü waaʼin süka watüjaain saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa, ¿aashi müin?