PÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿KASA ANASÜ WEʼREETKA WOʼURAAJAWAIRE?
¿Jamüsü suʼuraajaka wayuu?
«Keejiapuʼusü maʼin tamüin ashaittaa saaʼu nneerü, oʼuraajapuʼushi taya shiiʼiree takanajayaainjachin, eeyaai neʼe shia.» (Samuel, * Kenia)
«Suluʼu tü koleejiakat, ekirajünapuʼushii waya sünain aresaajaa süpüla washatüinjatüin shia.» (Teresa, Filipinas)
«Oʼuraajüsü taya sülatüle kasa mojusü tamüin, tachuntüinjatüle nümüin Maleiwa motuin naaʼin taainjala, akaʼaya süpüla anamiain taya.» (Magdalene, Ghana)
Sutuma tü nümakat Samuel, Teresa otta müsia Magdalene, wayaawata aaʼu naatawalin tü kasa suchuntakat wayuu suʼuraajapa. Eeshii eekai nachuntüin kasa anasü, eeshii eekai nnojoluin anain maʼin tü nachuntakat, eeshii na achuntakana süka naaʼin, eeshii na oʼuraajakana neʼe süpaʼa mma. Oʼuraajüsü wainma wayuu süka suchuntaain saaʼin oʼuraajaa. Asakiijünaa achiiruat tia, sütüjaanakalaka aaʼu sünain wainmain na oʼuraajawaikana, jaʼitakajeʼe na nnojoliikana anoujain, oʼuraajawaishii naya.
¿Jama piakai? ¿Eeshia pia oʼuraajüin? ¿Kasa puchuntaka wanaa sümaa puʼuraajüin? Jaʼitaichi nnojoluin puʼuraajawalin, eeshi püsakireʼerüichire paaʼin sünain tüü: «¿Kasa anasü teʼreetka toʼuraajüle? ¿Jara aapajaka tanüiki toʼuraajüle?». Naashin wanee ekirajaai süchiirua sukuwaʼipa tia, tü nuʼuraajakalü aaliijee wanee wayuu shia süpüla anainjatüin neʼe naaʼin motsomüin. Naashin waneeinnua tottoot, tü oʼuraajaakat müsü aka saaʼin wanee wunuʼu anaka atuma wayuu motsoʼo neʼe. ¿Oʼuraajüsüche neʼe wayuu shiiʼiree anainjatüin saaʼin? ¿Jamajaʼa saaʼin pümüin tia?
Shiimainya anain naaʼin wayuu nuʼuraajüle saashin tü Wiwüliakat. Ooʼulaka müsia, eeshi chi aapajakai sünüiki wayuu suʼuraajapa müleka pansaale tü suchuntakat sümaa tü keeʼireekat naaʼin. ¿Shiimainche tia? Anashii wekirajaale sünain tia.
^ par. 3 Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.