1, 2. (1) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa sümaiwa paala? (2) ¿Kasa nüsakireʼeraka anain naaʼin wayuu maaʼulu yaa?

ANEESÜ wayuu süpüshuaʼa, ¿jaratka ayuuleein? «¿Aawalaajeeiche eera taya mapa?», eesüjaʼa maa müle paaʼin mayeinre pia sutuma wanee ayuulii. Eesü püsakirüle sünain tia müleka ayuuire wanee püpüshi jee niale wanee paʼaleewain. Eeshii wayuu mapuʼuka akuwaʼipa maʼaka paaʼin piakai. Eejachinka wanee aluwataai atüjaweekai saaʼu müleka aneechire nia, Ocozías nünülia, nüchon Acab sümaa Jezabel. Ojutuushi saaʼujee nipia, shiasejeʼe suluʼujee tia, ayuuikaʼa nia. Akaʼaya chi aluwataaikai Ben-hadad, nütüjawee aaʼu müleka naawalaajeechire (2 Rey. 1:2; 8:7, 8).

² Sümaiwa paala, kojuyashii na wayuu anakana nutuma Jeʼwaa, eeshii na asoʼiraakana aaʼin nutumayaa (1 Rey. 17:17-24; 2 Rey. 4:17-20, 32-35). Sutuma tia, eeshii wayuu ayuuikana makana anüiki yaa: «¿Aneeiche taya nutuma Maleiwa?».

3-5. (1) ¿Kasa eeka süpüla naainjain Jeʼwaa nümaa Jesuu wapüleerua? (2) ¿Jarat tü asakiraa wekirajaainjatkalü anain?

³ Süka pülashaatain maʼin Jeʼwaa, nüintirüin ayuulii sümüin wayuu eekai shiʼrülin wayumüin, majachinka nutuma sümaiwa paala  wanee aluwataai chejeʼewaikai Egipto ooʼulaka müsia tü nuwalakat Moisés (Gén. 12:17; Núm. 12:9, 10; 2 Sam. 24:15). Majanainkaʼaya neʼe na israeliitakana nutuma Jeʼwaa wanaa sümaa eʼrüliijaain naya wayumüin nümüin (Deut. 28:58-61). Süka pülashin Jeʼwaa, naaʼinmajüin na wayuu aʼyataakana nümüin suulia ayuulin naya (Éx. 23:25; Deut. 7:15). Anashii naya nutuma müleka ayuuire naya. Anashinka Job nutuma wanaa sümaa mayeinpünaain nia (Job 2:7; 3:11-13; 42:10, 16).

⁴ Pülashi Jesuʼuya, anasüinka wayuu nutuma soʼu yaajachinkain nia yaa mmapaʼa. Anashii nutuma na ajaʼttakana ata, na oʼuchichajaʼawaikana, na moʼukana, na ouktakana asaʼa otta na kanainkana ayuulii eekai eein (paashajeʼera Mateo 4:23, 24; Juan 9:1-7). Aneetkajasaʼa maʼin wayuu nutuma Jesuu Paʼaraiisüpa tü mmakat. Nnojoleechi eein wanee wayuu eekai «ayuuishi taya» nümeechin (Is. 33:24, TNM).

⁵ ¿Aneenache waya nutuma Jeʼwaa nümaa Jesuu ayuuire waya maaʼulu yaa? ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin palajana waneeküinjatpa wanee wunuʼu wepinaseinjatka?

6. ¿Kasa naainjapuʼuka na anoujashii namaiwajanakana nutuma chi nüpülainkai Maleiwa?

⁶ Naapüin Jeʼwaa chi nüpülainkai namüin na anoujashii namaiwajanakana, müshiijeseʼe eein na aaʼinrakana kasa pülasü (Aluw. 3:2-7; 9:36-42). Eeshii na anakana atuma wayuu otta eeshii na aashajaakana pütchi naatajatü nnojotka nanüikin (1 Cor. 12:4-11). Süküjatüjülia tü Wiwüliakat sünain nnojoleerüin saainjünüin sooʼomüin kasa pülasü maʼaka saaʼin tü aainjünapuʼukat sümaiwa paala (1 Cor. 13:8, TNM). Maaʼulu yaa, nnojoleena waya anajaain nutuma Maleiwa müleka ayuuire waya, akaʼaya neʼe na wapüshikanaʼaya, nnojoleena naya anajaain nutuma Maleiwa.

7. ¿Jamüsü sütütülaka waaʼin Salmo 41:3?

⁷ Weʼitaashaatain waaʼin sünain naaʼinmajeenain jee nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa müleka ayuuire waya maaʼulu yaa. Mapuʼushii nutuma na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin sümaiwa paala. Anuu nünüiki David süka kaalin nia nüpüla Jeʼwaa: «Anashaateechi maʼin chi wayuu akaaliinjakai chi müliakai aaʼin; sülatüle kasa mojusü nümüin, nükaaliinjeechi nia Jeʼwaa. Naaʼinmajeechi nia Jeʼwaa waneepia otta kateerü noʼu nutuma» (Sal. 41:1, 2, TNM). Eere wanee wayuu akaaliinjakai wanee wayuu müliakai aaʼin, ¿kateetche noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa? Nnojo, nnojotsü maluʼuluin nünüiki David. Tü nüküjeekalü achiki David shia nükaaliinjeechin Jeʼwaa chia wayuukai müleka ayuuijaale nia soʼu wanee kaʼi (Sal. 41:3). Atütülaasü waaʼin sutuma watüjaain saaʼu nükaaliinjain waya Jeʼwaa wanaa sümaa ayuulin waya. Katsüinsü waaʼin nutuma ayuuire waya jee naapüin wamüin kekiwaa süpüla eejiraain waya sümaa tia ayuuliikat. Eesü sülatamaatüle woulia wanee ayuulii, süka jamüin, anashaatain maʼin wakumajia nutuma Jeʼwaa.

8. Wanaa sümaa ayuulin David, ¿jamüsü nünüiki nümüin Jeʼwaa?

⁸ Saashin Salmo 41, achuntüshi kaaliinwaa David nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa ayuulin maʼin nia. Eeshi wanee nüchon, Absalón nünülia, alaülajaweeshi nia saaʼu Israel. Shapaasü maʼin naaʼin David sutuma tia, eeyaai neʼe kasakainjatüin nutuma tia. Eʼrüshi David müliaa soʼu tia süka nümaʼüjiraain nukuwaʼipa sümaa Bat-seba (2 Sam. 12:7-14). ¿Kasakaʼa naainjain David? Achuntüshi nia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa, müsü nünüiki yaa: «Pümüliaja taya, pükaaliinja taya süpüla anainjachin taya, shiimain sünain kaainjalain taya puulia» (Sal. 41:4, TNM). Nütüjaa aaʼu David sünain nükaaliinjeechin nia Jeʼwaa suʼunnaa ayuulin nia. Nütüjaa aaʼu David sünain nnojoleechin anajaain nia nutuma Jeʼwaa. ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu tia?

9. (1) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain Ezequías? (2) ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu David sünain nnojoleechin nia anajaain nutuma Jeʼwaa?

 ⁹ Sümaiwa paala, anapuʼusü wayuu nutuma Jeʼwaa. Eejachinka wanee aluwataai Ezequías nünülia, mayeinshaatashi maʼin nia. Achuntüshi nia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa, anaka nia mapa nutuma Jeʼwaa, 15 juya katüin noʼu Ezequías süchikijee tia (2 Rey. 20:1-6). Nütüjaa aaʼu David sünain nükaaliinjeechin nia Jeʼwaa, nnojoipejeʼe anajaain nia nutuma maʼaka naaʼin na wayuu namaiwajanakana. Amülialaasü naaʼin David naalin na wayuu müliakana aaʼin, müshijeseʼe nükaaliinjain nia Jeʼwaa. Sutuma aleewashaatain David nümaa Jeʼwaa, nuchuntüin kaaliinwaa nümüin süpüla naawalaainjachin. Wachunta kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa maʼaka nutuma David (Sal. 103:3).

10. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat nümüin Trófimo otta Epafrodito?

¹⁰ Eeshi nüpülain Maleiwa naaʼu Pablo, eeshi nia naaʼu waneeinnua anoujashiʼiya, müsüjeseʼe neiyajüin wayuu eekai ayuulin (paashajeʼera Aluwataaushikana 14:8-10). Eejachi wanee wayuu juʼletiraakai sümaa ayuulii, «jaʼisü nüleʼeruʼupünaa otta eʼiijashi nia isha [...], niʼitaakalaka najapü [Pablo] naaʼu otta anakalaka nia nütüma» (Aluw. 28:8). Nnojotpejeʼe anain wayuu süpüshuaʼa nutuma Pablo. Eejachinka wanee wayuu naʼaleewain maʼin Pablo, Trófimo nünülia, oʼunüshinka nia nümaa sünain aküjaa pütchi (Aluw. 20:3-5, 22; 21:29). Shiasejeʼe soʼu wanee kaʼi, ayuuijaʼalaa nümaka Trófimo, makatüichikalaka nia nuulia Pablo (2 Tim. 4:20). Eejachinka wanee naʼaleewainya, Epafrodito nünülia. Saashin tü Wiwüliakat, mayeinpünaashi nia, choʼujaʼalaa neʼe motsoʼo süpüla ouktajachin nia. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat anain nia nutuma Pablo (Filip. 2:25-27, 30). Kataiwaʼaya noʼu Pablo, wainma na anoujashii ayuuikana, nnojoliipejeʼe nükaaliinjain naya Pablo.

11, 12. (1) ¿Kasa akaaliinjünaka anain Pablo nutuma Lucas? (2) ¿Kasa naaʼinrapuʼuka Lucas?

¹¹ Oʼunapuʼushi Pablo nümaa Lucas sünain aküjaa pütchi wattapünaa, tottootpejeʼe Lucas (Aluw. 16:10-12; 20:5, 6; Col. 4:14). Ayuuire Pablo ooʼulaka na nümaajanakana, eeshiijaʼa süpüla nükaaliinjain naya Lucas (Gal. 4:13). Ayuuire wanee wayuu, choʼujaashi wanee tottoot nümüin naashin Jesuu (Luc. 5:31).

¹² Tottoot Lucas, müsüjeseʼe nüküjüin sünülia waneeirua kasa nütüjakalü apüleerua wanee wayuu eekai tottooluin, nüshajüin tia suluʼu tü karalouktakat Lucas otta Aluwataaushikana; nüküjüin süchiki waneeirua kasa pülasü naainjaka Jesuu. ¿Jalajachi ekirajaain Lucas süpüla tottooluinjachin nia? Nnojotsü süküjüin Wiwüliakat tia. Eeshijaʼa chajachire nikirajaain chayaa Laodicea, süʼütpaʼa Colosas. Müshijeseʼe «nüsaküin jia Lucas» nümüin Pablo suluʼu tü karaloukta nuluwataakat namüin na anoujashii chejeʼewaliikana Colosas.

13. ¿Kasa eejüinjatka oulia waaʼin ayuuire waya?

¹³ Ayuuire waya maaʼulu yaa, nnojoishii süpüla anajaainjanain waya nutuma wanee wawala. Eeshii wawalayuu aküjaka sünülia tü wunuʼu aneenakalü atuma waya, naaʼinrüin tia süka namülialaain waalin. Eesü epinasee anaka atuma waya, jamüshijaʼa Timoteo aiwaisü nüleʼe, eesüjaʼa shiale sutuma nüsüin wüin yarüttüsü. Shiasejeʼe soʼu wanee kaʼi, nümaka Pablo nümüin Timoteo: «Anasü püsüle yootchon wiino» (paashajeʼera 1 Timoteo 5:23). * Ayuuire waya, eejüinjatü waaʼin suulia wanoujaʼalüin sünain süpüshuaʼa tü münakat wamüin. Eeshii wawalayuu eekai süpüla namüin wamüin: «Tü shipikat türa wanülüü pünainkat, shia tü wunuʼu makalü anülia». Eeshii  naküjüle wamüin kasainjatüin weküin, eeshii namüle wamüin: «Piküle tia aneechi pia sutuma, anashinka wanee tapüshi sutuma». Eeshi wayuu anakai sutuma nüsüin wunuʼu payalakat süpüla nüʼleche, eepejeʼe wayuu nnojotka anain sutuma, eesü saʼaküjaale neʼe tü ayuuliikat sutuma (paashajeʼera Proverbios 27:12).

14, 15. (1) Ayuuire waya, ¿kasa eejüinjatka oulia waaʼin? (2) ¿Kasa shikirajaka anain waya Proverbios 14:15?

¹⁴ Aneeshii waya wapüshuaʼa süpüla waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa. Ayuuipejeʼe waya sutuma waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Ayuuire waya, wayainjana aneekaka tü wunuʼu wepinaseinjatkat, eejüinjatpejeʼe waaʼin suulia wanoujaʼalüin sünüiki wayuu yalapünaa. Na oikkaakana wunuʼu, eeshii süpüla namayaain wamüin: «Shia piyaʼlaja tüü, aneechi pia sutuma, shia shiyaʼlajawaika wayuu». Mayaasü neʼe nanüiki wamüin shiiʼiree wayaʼlajüinjatüin shia noulia süka nakanajeein wainma nneerü. Tü waaʼinrajatkat shia wekirajaainjatüin anain palajana kasain anain apüla wanee wunuʼu. «Chi wayuu nnojoikai kasain nütüjaain aaʼu, nunoujain süpüshuaʼa tü münakat nümüin. Akaisaʼa chi wayuu eekai kekiin maʼin, jülüjasü naaʼin tü naaʼinrajatkat» (Prov. 14:15, TNM).

¹⁵ «Aneechi pia püsüle wunuʼukat tüü» wamünüle, nnojotsü wanoujamaatüinjatüin sünain tia, shialeekajaʼa nüküjüle tia wamüin wanee wayuu mekirajaainkai süchiirua tia. Anasü wasakireʼerüle waaʼin palajana süchiirua tüü: «¿Shiimainchejeʼe anain wayuu sutuma tia wunuʼukat? ¿Shiimainchejeʼe anain wayuu sutuma tia eküütkat? ¿Aneeitche taya tasüle tia wunuʼukat? ¿Anasüche taashajaale süchiki tia nümaa wanee tottoot süpüʼüyakai tia?» (Deut. 17:6).

16. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin palajana süpülapünaa waneeküin wanee wepinase?

 ¹⁶ Wayainjana aneekaka tü anaalisi aainjünüinjatkat wamüin jee tü tratamiento waainjirüinjatkat (Tito 2:12). Süküjünüle wamüin süchiki wanee tratamiento matüjaajuyaakai aaʼu, eejüinjatü waaʼin suulia wemeejünüin. Müleka nnojorüle piyaawatayaain saaʼu wanee tratamiento, püsakira paaʼin sünain tüü: «¿Jamüsü mayaawatujuuka saaʼu nünüiki chi oikkaaikai? ¿Alawaataaka neʼe nünüiki? ¿Wanaawasüche nanüiki waneeinnua tottoot sümaa nünüiki wayuukai chii?» (Prov. 22:29.) Ayuuire waya, eeshii süpüla wamünüin: «Eesü wanee wunuʼu payalaka süpüla tü ayuulii pünainkat, suluʼujeejatü shia wanee mma wattajatü, nnojotsü neʼraajüin na tottootkana tia». ¿Shiimainchejeʼe eein tia wunuʼukat? Anaataa joo na makana anüiki yaa: «Tü wunuʼu taapüinjatkat pümüin, tayaʼala neʼe tamüiwaʼa atüjaaka saaʼu kasain saʼakain». Eesü yolujaamaajatüle neʼe shia. Jalia pia suulia tia, mojusü naashin Jeʼwaa sünainpünaale waya yolujaa (Deut. 18:10-12; Is. 1:13).

17. ¿Kasa keeʼireeka waaʼin wayakana wapüshuaʼa?

¹⁷ Na laülaashii oʼunirakana sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi sümaiwa paala, aluwataashii naya wanee karaloukta namüin na anoujashiikana süpüla naküjüin namüin nnojoluinjatüin naaʼinrüin waneeirua kasa. «Kasataalejeseʼe anain jia», müsü nanüiki sajaʼttiamüin tia karalouktakat (Aluw. 15:29, TNM). Sutuma tia pütchikat, sotojoosü waaʼin sünain keeʼireein waaʼin aneein waya.

18, 19. ¿Kasa wayuu tü waʼatapajashaatakat?

¹⁸ Maaʼulu yaa, jaʼitairü wachajaashaatain sukuwaʼipa süpüla anainjanain waya, ayatüshiʼiya neʼe waya ayuulin, süka jamüin, waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Ayuuire waya maaʼulu yaa, nnojoishii süpüla anajaainjanain waya nutuma Jeʼwaa. Soʼu palit kaʼi, nnojoleechi jaralin ayuulin. Chi aluwataaushikai Juan, nüküjüin süchiki wanee süchi kataka atuma soʼu wayuu otta wanee wunuʼulia kataka atuma soʼu wayuu, aneena na wayuukana sutuma tia naashin (Alat. Map. 22:1, 2). ¿Kasache tü wunuʼu naashajaakalü achiki Juan? ¿Aneenache waya maaʼulu yaa sutuma? ¿Anataajeenapa waya sutuma chapa waya suluʼu tü Paʼaraiisükat? Nnojo, nnojotsü maluʼuluin nünüiki Juan. Shia nüküjeeka achiki tü naaʼinrajatkat Jeʼwaa nümaa Jesuu süpüla katüinjatüin woʼu waneepia (Is. 35:5, 6).

¹⁹ Waʼatapajashaatain katüinjatüin woʼu nutuma Jeʼwaa suluʼu tü Paʼaraiisükat. Talatapejeʼe waaʼin maaʼulu yaa süka watüjaain saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa otta nükaaliinjeenain waya ayuuitpa waya. Niʼitaain David naaʼin nünain Jeʼwaa, nükaaliinjakalaka nia, akaʼaya wayaʼaya, nükaaliinjeena waya. Naaʼinmajeena waya Jeʼwaa waneepiale waya nümaa (Sal. 41:12).