¿Pansaasüche tü sümakat tü Bibliakat sümaa tü namakat na ekirajaakana sünain jamüin sukuwaʼipa tü kasakalüirua?
Tü sümakat tü Bibliakat
Mayaainjeʼe nnojoluin süshajünüin tü Bibliakat natuma na ekirajaakana sünain jamüin sukuwaʼipa tü kasakalüirua, pansaasü tü sümakat sümaa tü namakat. Soʼu süshajünüin tü Bibliakat, wainma kasa sunoujaka anain wayuu, nnojotpejeʼe pansaain tü namakat sümaa tü sümakat tü Bibliakat. Mayaainjeʼe kakaliairüin süshajünüin, pansaasü maʼin tü sümakat sümaa tü nayaawatakalü aaʼu maaʼulu yaa na ekirajaakana sünain jamüin sukuwaʼipa tü kasakalüirua.
Akumajuushi tü sirumatuʼukat otta tü mmapaʼakat (Génesis 1:1). Wainma süküjala wayuu sümaiwa süchiki jamakuwaʼipalüin tü kasakalüirua. Eeshii na anoujapuʼukana sünain sukumajaasüin tü kasakalüirua sünainjee tü kasa eejatkat. Jamüshiijaʼa na chejeʼewaliikana Babilonia, nanoujapuʼuin sünain nojuʼitain piamashii namaleiwase shirokujee palaa jee nakumajüin süpüshuaʼa tü kasakalüirua süchikijee tia. Eetaashii na anoujapuʼukana sünain sukumajaain tü kasakalüirua suluʼujee wanee kaliinashuku miyoʼushaata.
Maaʼulu yaa watüjaa aaʼu shiʼitaanüin sukuwaʼipa tü kasakalüirua sümaa pansaain shia (Job 38:33; Jeremías 33:25). Nnojotpejeʼe pansaain tü süküjakat wayuu süchiki jamakuwaʼipalüin tü kasakalüirua. Naashin naya wayuukana süpüshuaʼa tü alatakat yaa mmapaʼa, alejatia shia natuma na namaleiwasekana.
Nnojotsü kasain aʼalijain tü Mmakat (Job 26:7). Naashin waneinnua wayuu namaiwajana, nnojotsü koʼoyooin tü Mmakat, yalasü shia naaʼu wanee saʼwainrü.
Sutuma naaʼayula chi Kaʼikai, jaʼisü tü wüinkat, shiasaʼa saaʼayula tü wüinkat akaʼitsü iipünaamüin süpüla juyainjatüin shia. Shiasaʼa sutuma tü süinyakat juya kaluʼusü wüin tü süchikalüirua jee mapa ouyantüsü süchikuaʼa sünain juyain shia (Job 36:27, 28; Eclesiastés 1:7; Isaías 55:10; Amós 9:6). Naashin na griego namaiwajanakana, eesü tü süchikalüirua sutuma tü wüin ojuʼitakat mmapüjee otta sünainjee palaa. Eetaairü 300 juya süchikijee nanoujain sünain tia na wayuukana.
Aʼwanajaasü sukuwaʼipa tü uuchikalüirua otta eesü nnojoluitpale eein shia. Tü uuchiirua eekat maaʼulu yaa shirokujatü shia tü palaakat sümaiwa paala (Salmo 104:6, 8). Naashin noʼutku na wayuukana akumajuushi tü uuchikalüirua natuma na namaleiwasekana otta matüjülia shia natuma naashin maʼaka saaʼin tü eekat maaʼulu yaa.
Nnojoleena ayuulin waya wulere watapaʼa jee wepiapaʼa. Nuluwataain Maleiwa na israeliitakana sünain noʼlojuinjatüin najapü nepettüle wanee outushi, katatainjanain atumaa na ayuuikana suulia ayuuijain na waneinnua jee nojoitüinjatüin tü chüʼükat (Levítico 11:28; 13:1-5; Deuteronomio 23:13). Akanasaʼa na egipciokana nashülejapuʼuin tü chüʼükat sünain nalioʼu.
¿Pansaasüche tü sümakat tü Bibliakat?
Eeshii na makana nnojoluin pansaain tü sümakat tü Bibliakat sümaa tü namakat na ekirajaakana sünain jamüin sukuwaʼipa tü kasakalüirua. Wekirajaale maʼin sünain tü sümakat tü Bibliakat, wayaawateerü aaʼu nnojoluin shiimain tia münakat. Wekirajaa sünain tü münakat süchiki tü Bibliakat.
Tü namakat: Akumajünüsü tü mmapaʼakat jee tü sirumatuʼukat soʼu aipirua kaʼi saashin tü Bibliakat.
Tü sümakat tü Bibliakat: Nnojotsü süküjain tü Bibliakat joujachin oʼttüin Maleiwa sünain akumajaa tü kasakalüirua chaa sirumatuʼu jee yaa mmapaʼa (Génesis 1:1). Jee müsia, nnojotsü süküjain tü Bibliakat jeʼrain juya tü kaʼi aküjünakat suluʼu Génesis kapiitulo 1. «Kaʼi» müsü Génesis 2:4 süchiki tü nukumajakalü oʼu Maleiwa tü mmapaʼakat sümaa tü sirumatuʼukat.
Tü namakat: Eetüjülia tü wunuʼuliakalüirua süpülapünaa nukumajünüin chi Kaʼikai. Mülejeʼe shia, nnojotsüjeʼe süpüla eein tü kanüliakat fotosíntesis (Génesis 1:11, 16).
Tü sümakat tü Bibliakat: Saashin tü Bibliakat nukumajala Maleiwa tü sirumatuʼukat maʼaka naaʼin chi Kaʼikai sümaa tü jolotsükalüirua süpülapünaa eein tü wunuʼuliakalüirua (Génesis 1:1). Soʼu tü palajatkat kaʼi, nukumajüin Maleiwa tü kasakalüirua yaa mmapaʼa. Mawaralasai maʼin chi Kaʼikai paala jee soʼu tü apünüinkat kaʼi nukumajüin joo Maleiwa kasa süpüshuaʼa, ojutalaasü tü sirumatuʼukat makalaka eein joo tü fotosíntesiskat sutuma kawaralaichipain maʼin chi Kaʼikai (Génesis 1:3-5, 12, 13). Jee mapa, jaʼyasü maʼin nuwarala chi Kaʼikai (Génesis 1:16).
Tü namakat: Aʼleeyannüsü tü Mmakat nutuma chi Kaʼikai saashin tü Bibliakat.
Tü sümakat tü Bibliakat: Eclesiastés 1:5 müsü mayaa: «Ojuʼitüshi chi kaʼikai sümaa chuwatüin maʼin nia, yalashi nia iipünaa kaleʼu jee ekerotushi nia aipaʼapa süpüla nujuʼituin nüchikuaʼa wattaʼa maalü». Tü sümakat tia pütchikat shia neʼe tü weʼrakat yaa mmapaʼajee. Müshi nujuʼitakai jee nikerotokai saaʼin wamüin chi Kaʼikai. Watüjaapejeʼe saaʼu shiain leeyatüin tü Mmakat nüʼütpünaa chi Kaʼikai.
Tü namakat: Nnojotsü koʼoyooin tü Mmakat saashin tü Bibliakat.
Tü sümakat tü Bibliakat: Saashajaapa tü Bibliakat süchiki süshekeinruʼu tü Mmakat shia süküjeeka achiki tü Mmakat wattapünaa otta tü Mmakat süpüshuaʼa (Alateetkat Mapeena 7:1).