Pʋcɔ nɛ ma-lʋlɩyaa ɖɔkʋʋ nesi pɩnzɩ 1920 waa taa lɛ, paatɩlɩ toovenim. Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1939 ɖɩbazɩyɛ. Ðɩɩwɛ Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa, nɛ maakɛ pɩɣa lɛ, mantɩŋaɣ ma-lʋlɩyaa nɛ ɖiwoki kediɣzisi; nɛ pʋwayɩ lɛ, mama ma-hɩɖɛ nɛ manpaɣzɩ Teokrasɩ sukuli. Halɩ nɛ sɔnɔ, menɖiɣni tɔzʋʋ ɛzɩma pɩlakaɣ-m alɩwaatʋ ndʋ mankpaɣaɣ kpoŋgbolo nakʋyʋ yɔɔ yɔ. Mankpa peeɖe se pɩsa nɛ mehiɣ ɖenɖe tɔm yɔɔdɩyaa sɩɣ takayɩsɩ nɛ pɔyɔɔdʋʋ tɔm yɔ nɛ mɔyɔɔdɩ man-kajalaɣ tɔm. Maawɛnɩ pɩnzɩ loɖo, nɛ mɔncɔŋaɣnaɣ ɛyaa sɔsaa mba payɩ paawɛ samaɣ taa yɔ lɛ, sɔɔndʋ kpaɣ-m siŋŋ.

Tɔm susuu taa lɛ, man-caa kaama tɔm natʋyʋ kɛlɛʋ takayaɣ nakɛyɛ yɔɔ nɛ ɛcɛlɩ-m se mantɩŋnɩ kɔ-yɔɔ nɛ monsusi tɔm. Alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ lutozo yɔ, men-ɖeke mɔnkɔtɩ nɔnɔɔ nakɛyɛ yɔɔ kajalaɣ ɖeɖe. Man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɣdʋ kalɩ tɔm ndʋ tɩɩwɛ man-takayaɣ yɔɔ nɛ etisi kpaagbaa nɛ ɛmʋ takayaɣ ŋga payaɣ se “Que Dieu soit reconnu pour vrai!” yɔ. Peeɖe mense lɛɛ lɛɛ nɛ mowolo meheyi man-caa. Tɔm susuu nɛ kediɣzisi ha-m taa leleŋ, nɛ pɩsɩnɩ-m nɛ mɔnsɔɔlɩ se mala alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ nɛ mɛnsɛɛ Yehowa.

Manpaɣzɩ sɔɔlʋʋ Bibl taa toovenim tɔm nɛ pɩkpaɖɩɣ alɩwaatʋ ndʋ man-caa ma ma-hɩɖɛ se papaɣzɩ-m cɛlʋʋ Feŋuu Tilimiye takayaɣ yɔ. Pañɩtɩɣ nɛ petiyini-m fenaɣ fenaɣ takayaɣ nakɛyɛ lɛ, mankalɩɣ-kɛ kpaagbaa. Lidaʋ ŋgʋ maawɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ, kɩkɔm kɩpaɣlɩ nɛ kiseɣti-m se maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm.

Pɩnaɣ 1950 taa, ma nɛ mɔ-hɔʋ ɖiwobi Accroissement de la théocratie kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Saɖakawa 3 août tɔm ñʋʋ kaakɛnɩ “Journée des missionnaires.” Koobu Carey Barber weyi ɛkɔm nɛ ɛla tʋmɩyɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa pʋwayɩ yɔ, ɛnʋ yɔɔdɩnɩ lɩm mɩyɩsʋʋ tɔm yɔɔdʋʋ puwiye. Ɛpɔzɩ mba  paaha pa-tɩ se pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm yɔ tɔm pɔzʋʋ naalɛ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ ɖɩdɛnɖɛ lɛ, mankʋyɩ nɛ moncosi se: “Ɛɛɛ!” Maawɛnɩ pɩnzɩ 11, ɛlɛ menɖiɣzinaa se mɛnkpɛzɩ nɩŋgbaŋaɣ ŋga kɔ-tɔm cɛyaa yɔ. Paa mbʋ yɔ, sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m se mentii lɩm taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, mantaatɩɩsɩmtɩ lɩm yaʋ. Peeɖe me-egbele tɩŋɩ-m nɛ ɖiwolo lɩm ɖɩ-mɩyɩsɩyɛ nɛ ɛhɛzɩ ma-laŋɩyɛ se pɩtɩŋa pɩkaɣ ɖɔm camɩyɛ. Ɛlɛ lɩm mɩyɩsʋʋ labɩ lɛɛ lɛɛ nɛ halɩ ma-nɩŋgbanzɩ titii ɖooo lɩm tɛɛ nɛ situkuni tɛtʋ. Koobiya naalɛ kaaɖɔkɩnɩ-m; lɛlʋ mɩyɩsɩ-m lɩm lɛ, lɛlʋ lɩzɩ-m lɩm taa. Kpaɣnɩ kɩyakʋ sɔsɔʋ ŋgʋ ki-wiye, Yehowa wobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛwɩlɩ ma-naataŋ nʋmɔʋ.

Meyebi sukuli lɛ, maasɔɔlaa se mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛlɛ, ma-wɩlɩyaa seɣti-m se mowolo sukuli sɔsɔʋ. Nɛ mentisi nɛ mowolo manpaɣzɩ sukuli kɩtɛzʋʋ. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, menɖiɣzina se maapɩzɩɣ nɛ mɔnɖɔkɩ toovenim tɔm kpam nɛ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, manka ñʋʋ nɛ sukuli labʋ. Pʋyɔɔ lɛ, mankpaɣ lɩmaɣza se malɩɣ sukuli. Peeɖe malabɩ adɩma nɛ manɖʋzɩ tɔm ndʋ Yehowa nesi taa, nɛ mama ma-wɩlɩyaa takayaɣ nɛ ñamtʋ nɛ meheyi-wɛ se kajalaɣ pɩnaɣ tɛŋ lɛ, meyeki sukuli. Ɛzɩma mantaɣaɣ Yehowa liu siŋŋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ kpaagbaa.

Juillet 1957 taa lɛ, manpaɣzɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ Wellingborough tɛtʋ taa. Nɛ mɔnpɔzɩ Lɔndrɩ Betɛɛlɩ koobiya se petiyini nʋmɔʋ lɩzɩyʋ weyi ɛwɛ niye yɔ nɛ ma nɛ ɩ ɖɩla tʋmɩyɛ. Mɛnkpɛlɩkɩ lɔŋ sakɩyɛ koobu Bert Vaisey cɔlɔ; ɛɛkɛ tɔm susuyu weyi ɛwɛ kpekpeka yɔ nɛ ɛsɩnɩ-m nɛ mɛwɛɛnɩ ɖʋtʋ kɩbandʋ mɔn-tɔm susuu taa. Ma nɛ koobu Vaisey nɛ koobiya halɩñɩma akpadɩyaa loɖo ɖɩɩkpɛndɩna nɛ ɖɩkɛ ɛgbɛyɛ. Ɛzɩma mɔñɔɔzaɣ kediɣzisi tɩŋa nɛ moncosuu tɔm sɩ-taa yɔ, pɩɩha-m waɖɛ se mantaa Yehowa liu nɛ mɔyɔɔdɩ men-tisuu tɔm.

Menkizaa se maalakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ nɛ paɖɩɣ-m salaka alɩwaatʋ pazɩ nɛ pɩtɛ lɛ, mankatɩ koobu halɩñɩnʋ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya nɔɔyʋ, payaɣ-ɩ se Barbara. Ðɩɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1959 taa, nɛ ɖɩɩsɔɔlɩ faaa se ɖiwolo nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ paa le petiyiɣni-ɖʋ yɔ. Kajalaɣ ɖeɖe lɛ, petiyini-ɖʋ Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hayo kiŋ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Lancashire yɔ tɩ-taa. Pʋwayɩ janvier 1961 taa lɛ, paya-m Lɔndrɩ Betɛɛlɩ taa se mowolo nɛ mala Kewiyaɣ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ sukuli. Fenaɣ kʋɖʋmaɣ palakaɣnɩ-kʋ. Pɩɩɖɩɣzɩ-m kpem se sukuli tɛma lɛ, paha-m waɖɛ se mala egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ. Egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ weyi ɛɛwɛ niye yɔ, ɛkpaɣ kpɩtaŋ naalɛ nɛ ɛfalɩsɩnɩ-m Birmingham tɛtʋ taa, nɛ paaha Barbara nʋmɔʋ se ɛkɔɔ mɔ-cɔlɔ. Pʋwayɩ lɛ, petiyini-ɖʋ Lancashire nɛ Cheshire nɛ ɖe-ɖeke ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ peeɖe.

Ðɩmʋ hɛzʋʋ alɩwaatʋ pazɩ août 1962 taa lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa tiyini-ɖʋ takayaɣ nakɛyɛ. Ka-taa kaawɛ takayɩsɩ nzɩ sɩ-yɔɔ ɛyʋ tɩŋɩɣna se ɛpɔzɩ nɛ paha-ɩ nʋmɔʋ nɛ ewolo Galaadɩ sukuli yɔ! Ma nɛ Barbara ɖɩtɩmɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ lɛ, ɖɩñɩɣ niye takayɩsɩ nzɩ sɩ-taa nɛ ɖitiyini-sɩ lɛɛ lɛɛ ɛgbɛyɛ piliŋa taa ɛzɩ paaheyuu-ɖʋ se ɖɩla yɔ. Fenasɩ kagbanzɩ wayɩ lɛ, ɖɩkpaɣ nʋmɔʋ se ɖiwolo Brooklyn Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa nɛ ɖɩla Galaadɩ sukuli ɖaŋ 38 ñɩŋgʋ; fenasɩ hiu pakpakaɣ se pawɩlɩnɩ-ɖʋ Bibl taa tɔm kɩ-taa.

Galaadɩ sukuli taa peeɖe, pawɩlɩ-ɖʋ  tɔm sakɩyɛ Ɛsɔtɔm yɔɔ, ɛ-ɛgbɛyɛ yɔɔ nɛ ɖo-koobiya mba pɛwɛ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ pɔ-yɔɔ. Paa maawɛnɩ pɩnzɩ 24 nɛ Barbara ñɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 23 yɔ, ɖɩkpɛlɩkɩ lɔŋ sakɩyɛ ɖo-sukuli ɖaŋ taa sukulibiya lɛɛsɩ cɔlɔ. Pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ se paa ɖooye lɛ, ma nɛ koobu Fred Rusk ɖɩkpɛndaɣ nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ; ɛɛkɛ ɖa-wɩlɩyaa taa lɛlʋ. Lɔŋ sɔsɔŋ weyi ɛkpɛlɩkɩ-m yɔ, ɩ-taa nɩɩyɩ lɛ se paa ɛzɩmtaa lɛ, pɩwɛɛ se mantasɩ lɔŋ weyi ɩwɛ siɣsiɣ yɔ, pʋ-tɔbʋʋ se lɔŋ weyi mantasɩɣ yɔ, ɩlɩɩnɩ Masɩ taa. Koobiya mba pɔyɔɔdaɣ samaɣ taa tɔm ɖo-sukuli alɩwaatʋ taa yɔ, paawɛ niye siŋŋ nɛ pa-taa nabɛyɛ lɛ koobu Nathan Knorr, Frederick Franz nɛ Karl Klein. Koobu Alexander Macmillan luzaɣ ɛ-tɩ nɛ ɖa sukulibiya ɖɩkpɛlɩkɩ lɔŋ sakɩyɛ ɛ-cɔlɔ. Ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩna ɛzɩma Yehowa kaaɖiyi ɛ-samaɣ kaɖɛ alɩwaatʋ taa kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo pɩnaɣ 1919 ɖɩbazɩyɛ yɔ!

Ðo-sukuli caɣaɣ tɛm lɛ, Koobu Knorr heyi ma nɛ Barbara se pakaɣ-ɖʋ tiyinuu nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ Purundii ɛjaɖɛ taa Afrika taa. Eheyi-ɖʋ mbʋ lɛ, ɖiwolo lɛɛ lɛɛ Betɛɛlɩ takayɩsɩ ɖɩzɩyɛ taa se ɖiwili Pɩnaɣ takayaɣ taa nɛ ɖɩna se tɔm susuyaa ɛzɩma kaawɛ Purundii ɛjaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Ɛlɛ, pɩɩɖɩɣzɩ-ɖʋ se ɖɩtɩna ɖoli pɔyɔɔdɩ tɔm susuyaa ɛzɩma kaawɛ Purundii ɛjaɖɛ taa yɔ pɩ-tɔm! Ɛɛɛ, pɩɩwɛɛ se ɖiwolo lone nɖɩ ɖɩ-taa pataatiisusiti tɔm nɛ pana yɔ, nɛ lone nɖɩ ɖɩɩwɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ-yɔɔ ɖɩtɩtɩlɩ tɔm sakɩyɛ yɔ ɖɩ-taa. Ðɩnɩɣzaɣ siŋŋ! Ɛlɛ ɖɩtɩmaa nɛ pɩtɛ lɛ, ɖa-laŋa hɛɛ.

Ðiwobi ɖa-tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ taa lɛ, ɖɩna se pɩtɩŋa pɩɩwɛ ndɩ kpem nɛ mbʋ ɖɩtɛm katʋʋ ɖe-wezuu caɣʋ taa yɔ. Helim, sɔnzɩ nɛ kʋnʋŋ kaawɛ ndɩ. Lɛɛlɛɛyɔ, pɩwɛɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ Fransɩɩ kʋnʋŋ. Pɩɩwɛɛ ɖɔɖɔ se ɖɩñɩnɩ lone nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩkaɣ caɣʋ yɔ. Ðɩtalɩ peeɖe nɛ pɩla kɩyakɩŋ naalɛ nɛ koobu Harry Arnott pɩsaɣ ɛ-tʋmɩyɛ taa Sambii ɛjaɖɛ taa lɛ, ɛtɩŋ se ɛna-ɖʋ. Ða nɛ ɩ ɖɩɩlabɩnɩ Galaadɩ sukuli ɖaŋ kʋɖʋmʋʋ. Ɛsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖihiɣ ɖɩzʋyɛ; nɛ peeɖe kɔmna nɛ pɩpɩsɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa kajalaɣ ñɩŋga. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, peeɖe komina taa ñɩma paɣzɩ-ɖʋ kaɖɩnʋʋ; pataatɩlɩ tɔm natʋyʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ. Ðɩpaɣzɩ nɩʋ leleŋ ɖa-tʋmɩyɛ taa nɛ pitileɖi lɛ, komina taa ñɩma heyi-ɖʋ se ɖɩɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩcaɣ peeɖe ye ɖɩfɛyɩnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩla tʋmɩyɛ yɔ. Pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pɩɩwɛɛ se ɖɩkʋyɩ nɛ ɖiwolo ɛjaɖɛ lɛɛɖɛ taa; nɖɩ payaɣ se Ugandaa.

Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-ɖʋ se ɖiwolo ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖɩtaawɛɛnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩcaɣ peeɖe yɔ. Ɛlɛ, ɖɩɩta Yehowa liu. Kanadaa koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kaawɛɛ nɛ ɛɖʋʋ nesi Ugandaa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa pɩpɔzʋʋ tɔm susuyaa yɔ. Ɛlɩzɩ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩɩwɛɛ yɔ  sɔɔja nɔɔyʋ; ɛlɛ cɔŋaɣnaɣ ɛyaa mba pasʋʋ ɛjaɖɛ taa yɔ pe-ɖeɖe. Nɛ ɛlɛ ha-ɖʋ fenasɩ nasɩyɩ se ɖɩcaɣ peeɖe nɛ sɩ-taa lɛ, ɖɩla takayaɣ ŋga kahaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩcaɣ ɛjaɖɛ taa yɔ. Piyeba nɛ ɖɩna se Yehowa kaawɛɛ nɛ ɛsɩɣnɩ-ɖʋ.

Ugandaa ɛjaɖɛ taa wɛtʋ kaawɛ ndɩ kpem nɛ Purundii ɛjaɖɛ taa ñɩndʋ. Paatɛm paɣzʋʋ Kewiyaɣ tʋmɩyɛ peeɖe paa Aseɣɖe Tɩnaa 28 ɖeke kaawɛnɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖi-kpeekpe ɖɩ-taa yɔ. Ðɩɩkatɩ ɛyaa sakɩyɛ mba pɔyɔɔdaɣ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ yɔ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Paa mbʋ yɔ, pitileɖi lɛ, ɖiɖiɣzina se pɩsa nɛ ɖɩsɩnɩ mba toovenim tɔm kɛdɩnɩ-wɛ yɔ nɛ pɛɖɛɛnɩ ɛsɩndaa lɛ, pɩpɔzʋʋ se ɖɩkpɛlɩkɩ kʋnʋmɩŋ sakɩyɛ weyi pɔyɔɔdʋʋ peeɖe yɔ ɩ-taa nakʋyʋ. Ðɩpaɣzɩ tɔm susuu Kampalaa egeetiye taa, nɛ Lugandaa kʋnʋŋ pakɩlaɣ yɔɔdʋʋ peeɖe, pʋyɔɔ lɛ, ɖɩkpaɣ lɩmaɣza se ɖɩkpɛlɩkɩɣ-kʋ. Pɩkpaɣ-ɖʋ pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ ɖɩpaɣzɩ yɔɔdʋʋ kʋnʋŋ ŋgʋ camɩyɛ; ɛlɛ pɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwɛɛ niye tɔm susuu taa nɛ pɩkpaɖɩ. Ðɩpaɣzɩ tɩlʋʋ ɖe-Bibl kpɛlɩkɩyaa fezuu taa kɩcɛyɩm nɛ pɩkpaɖɩɣ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖe-Bibl kpɛlɩkɩyaa nawa se ɖɩmaɣzɩɣ pɔ-yɔɔ siŋŋ yɔ, papaɣzɩ-ɖʋ taʋ liu nɛ peheyiɣ-ɖʋ lɩmaɣza wena pɛwɛnɩ ndʋ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ tɩ-yɔɔ yɔ.

Ðihiɣ taa leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩsɩnɩ ɛyaa nɛ pɛkpɛlɩkɩ toovenim tɔm yɔ, nɛ halɩ ɖa-taa labɩ leleŋ nɛ pɩkpaɖɩ alɩwaatʋ ndʋ pɔpɔzɩ-ɖʋ se ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ. Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋaɣnaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩlakɩ yɔ ɖɩ-yɔɔ; nɛ ŋga tiyini-ɖʋ se ɖɩyɛlɩ ɛjaɖɛ kpeekpe taa nɛ ɖɩna hɔɔlɩŋ weyi ɩ-taa pɩpɔzʋʋ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya waa nɛ pɩkpaɖɩ yɔ. Ɛyaa sakɩyɛ mʋ-ɖʋ ɛgɔndʋ camɩyɛ siŋŋ tam sakɩyɛ paa pataakatɩ Aseɣɖe Tɩnaa wiɖiyi nɛ pana yɔ. Peyeba nɛ pɩlabɩ-ɖʋ ɛzɩ ɖɛ-tɛ ɖɩwɛɛ yɔ nɛ halɩ palabɩ-ɖʋ tɔɔnasɩ.

Pʋwayɩ lɛ, ɖɩɖaɣnɩ ɖɔm nʋmɔʋ lɛɛkʋ nɛ kʋkʋ ñaawɛ ndɩ. Mankʋyɩnɩ Kampalaa lɛ, mansʋʋ suluku nɛ mɔnɖɔ nʋmɔʋ kɩyakɩŋ naalɛ nɛ mowolo Keniya mɛlɛnaa ɖɩzɩŋɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Mombasa yɔ; nɛ pʋwayɩ lɛ, mankpaɣ mɛlɛ nɛ mowolo Seychelles. Seychelles kɛ Ɛndɩ teŋgu hɛkʋ taa tɛtʋ natʋyʋ. Pʋwayɩ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1965 nɛ piwolo pɩnaɣ 1972 lɛ, Barbara tɩŋaɣ-m nɛ ɖikilimiɣ Seychelles koobiya yɔɔ ɖoŋ ɖoŋ. Kajalaɣ taa lɛ, tɔm susuyaa naalɛ ɖeke kaawɛnɩ peeɖe. Ɛlɛ pʋwayɩ pɔkɔm nɛ papɩsɩ ɛgbɛyɛ cikpeɖe nɛ pʋwayɩ lɛ, papɩsɩ ɛgbɛyɛ. Mɔnɖɔm nʋmɔŋ lɛɛŋ nɛ mowolo menkilimi koobiya mba pɛwɛ Eritree, Etiyoopii nɛ Suudan ajɛɛ taa yɔ pɔ-yɔɔ.

Manpɩsɩ Ugandaa ɛjaɖɛ taa lɛ, politiki wɛtʋ lɛɣzaa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, sɔɔjanaa kɩfama lɛɣzɩ komina taa ñɩma mba paawɛɛ yɔ po-lone taa. Pɩnzɩ nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ sɩɩwɛ sɔɔndʋ kpem, nɛ sɩsɩnɩ-m nɛ mɛwɛɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ nɛ maña Bibl paɣtʋ ndʋ tɩtɔŋ se “Ɩcɛlɩ Sezaarɩ mbʋ pɩkɛ Sezaarɩ pʋyʋ yɔ.” (Mark. 12:17) Pɩtalɩ alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, paɖʋ paɣtʋ se pɩpɔzʋʋ se agɔma mba payɩ pɛwɛ Ugandaa ɛjaɖɛ taa yɔ, pama pa-hɩla polisinaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩñɔtɩnɩ pa-ɖɩsɩ yɔ ɖɩ-taa. Nɛ ɖɩñam paɣtʋ ndʋ kpaagbaa. Pɩlabɩ kɩyakɩŋ pazɩ pʋwayɩ nɛ mɛwɛɛ nɛ mansaɣ lɔɔɖɩyɛ Kampalaa tɛtʋ taa lɛ, mɛsaɣ tɛɛ polisinaa nabɛyɛ ñɔtɩnɩ ma nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu lɛlʋ. Sɔɔndʋ kaakpa-ɖʋ kpem! Peheyi-ɖʋ se ɖɩkɛ cɔŋɩyaa nɛ pakpaɣ-ɖʋ nɛ powoni pa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖɩlɩzɩ-wɛ tɔm taa se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba pɛkɛ laŋhɛzɩyɛ tɩnaa yɔ. Ðiheyi-wɛ se ɖɩtɛm maʋ ɖa-hɩla polisinaa cɔlɔ ɛlɛ petiwelisini-ɖʋ. Pakpaɣ-ɖʋ nɛ powoni polisinaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩɩñɔtɩnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa yɔ ɖɩ-taa. Ða-laŋa kaahɛwa alɩwaatʋ ndʋ polisinaa ñʋʋdʋ nawa se ɖɩɩtɛm ɖa-hɩla maʋ yɔ. Ɛɛsɩm-ɖʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, eheyi weyi ɛcɔŋaɣnaɣ ɖɔ-yɔɔ yɔ se eyebi-ɖʋ!

Kɩyakɩŋ ɛnɩ ɩ-taa, ɖɩɩkatɩ kaɖɛ wɛtʋ ndɩ ndɩ ɖoŋ ɖoŋ lona wena a-taa polisinaa sɩŋaɣ habɩyɛ  yɔɔ yɔ, nɛ kɔzɩ kɔzɩ alɩwaatʋ ndʋ sɔɔjanaa nabɛyɛ sɩsaɣ-ɖʋ nɛ pɔñɔ sʋlʋm siŋŋ yɔ. Ɛlɛ paa ɛzɩmtaa ɖɩtɩmaɣ nɛ ɖihikiɣ laŋɩyɛ hɛzʋʋ alɩwaatʋ ndʋ pahaɣ-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩɖɛɛ laŋhɛzɩyɛ taa yɔ. Ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pɩtalɩ pɩnaɣ 1973 lɛ, paɖʋ paɣtʋ se Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba payɩ pɛkɛ agɔma Ugandaa ɛjaɖɛ taa yɔ, palɩɩ.

Paɖaɣnɩ-ɖʋ lɛɣzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ petiyini-ɖʋ lɛɛlɛɛyɔ Kootidiivʋwaarɩ ɛjaɖɛ taa Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa kiŋ. Pɩɩkɛnɩ-ɖʋ lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ lɛɛtʋ. Pɩɩwɛɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ sɔnzɩ kɩfasɩ nɛ lɛɛlɛɛyɔ ɖɔɖɔ lɛ, pɩwɛɛ se ɖɩyɔɔdʋʋ Fransɩɩ kʋnʋŋ alɩwaatʋ tɩŋa, nɛ ɖɩcaɣ wezuu ɛzɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba palɩnɩ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa yɔ! Ɛlɛ, ɖɩtasɩ naʋ ɛzɩma Yehowa sɩnɩ-ɖʋ yɔ alɩwaatʋ ndʋ ɛyaa mba poluzuu pa-tɩ nɛ pɛkɛ laŋa kɩbana tɩnaa yɔ petisaa nɛ pamʋ tɔm kɩbandʋ lɛɛ lɛɛ yɔ. Ða-naalɛ, ɖɩna ɛzɩma lidaʋ ŋgʋ ɖɩɩwɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ kiyeba nɛ ɛwɩlɩ ɖa-naataŋ nʋmɔʋ yɔ.

Tuda lɛ, pana Kansɛɛrɩ kʋdɔŋ Barbara yɔɔ. Ðɩpɩsɩ Erɔɔpɩ tam sakɩyɛ se pɔcɔnɩ ɛ-kʋdɔŋ ɖeɖe. Ɛlɛ pɩnaɣ 1983 taa lɛ, ɖiɖiɣzina se ɖɩɩtasɩɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩla ɖa-tʋmɩyɛ Afrika taa. Piyeba nɛ pitii ɖo-toma taa yɔɔɔ!

Barbara kʋdɔŋ kɔm nɛ kɩkpa ɖoŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɩwɛ Lɔndrɩ Betɛɛlɩ taa yɔ nɛ ɛkɔɔ ɛsɩ. Betɛɛlɩ hɔʋ kaaɖʋ-m nesi siŋŋ. Kɔzɩ kɔzɩ koobu nɔɔyʋ nɛ ɛ-halʋ pasɩnɩ-m nɛ lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩmalɩnɩ-m nɛ mowolo pɩ-yɔɔ nɛ mantaɣ Yehowa liu. Pʋwayɩ lɛ, mankatɩ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ, ɛlɩɣaɣnɩ ɛ-tɛ nɛ ewoki ɛlakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ; nɛ ɛɛlabɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya tʋmɩyɛ. Ɛzɩma ɛɛsɔɔlɩ Yehowa yɔ, pɩwɩlɩɣ se ɛɛkɛ fezuu taa ɛyʋ. Payaɣ-ɩ se Ann, nɛ ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1989 taa, nɛ ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ Lɔndrɩ Betɛɛlɩ taa kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ.

Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1995 nɛ piwolo pɩnaɣ 2018 taa lɛ, paha-m waɖɛ nɛ mɛnkɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ tiyiyu, (ɖooo lɛ, ɛnʋ payaɣaɣ se ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ cɔnɩyʋ) nɛ mowobi ajɛɛ ndɩ ndɩ wena a-taa yɔ, añɔtɩnɩ 60. Paa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa lɛ, manawa se Yehowa cɔŋnɩ ɛ-samaɣ yɔɔ paa wɛtʋ ndʋ ɛtɩɩtalɩɣ-kɛ yɔ.

Pɩnaɣ 2017 taa, manɖaɣnɩ pɩsʋʋ Afrika taa nɛ menkilimi ɛgbɛyɛ piliŋa nakɛyɛ yɔɔ. Man-taa kaawɛ leleŋ se mowoni Ann Burundii ɛjaɖɛ taa kajalaɣ ɖeɖe, nɛ pɩɩɖɩɣzɩ ɖa-naalɛ se ɛyaa sakɩyɛ kɔm toovenim taa! Habɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ ɖeyi ɖeyi mantɩŋaɣ nɛ monsusuu tɔm kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa pɩnaɣ 1964 taa yɔ, lɛɛlɛɛyɔ Betɛɛlɩ ɖɩɣa kɩbaŋa nakɛyɛ wɛnɩ ɖɩ-yɔɔ. Nɛ tɔm susuyaa mba pɛwɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, pɛcɛzɩ 15500 yɔɔ.

Man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ pɛcɛlɩ-m ɛgbɛyɛ pilinzi nzɩ sɩ-yɔɔ pɩwɛɛ se menkilimi pɩnaɣ 2018 taa yɔ sɩ-ɖʋtʋ yɔ. Ðʋtʋ ndʋ paalaba yɔ tɩ-taa lɛ, pɩɩwɛɛ se mowolo ɖɔɖɔ Kootidiivʋwaarɩ. Ðɩtalɩ Kootidiivʋwaarɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Abidjan yɔ tɩ-taa lɛ, pɩlabɩ-m ɛzɩ manpɩsɩ man-ɖɩɣa yɔ. Mɔncɔnɩ koobiya mba palakaɣ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ yɔ pa-kaŋgalaafu masɩ taa lɛ, mana se koobu weyi e-kuduyuu kaawɛ agɔma ñɩŋgʋ ŋgʋ kɩ-taa ɖɩsʋwaɣ yɔ kɩ-cɔlɔ yɔ, payaɣaɣ-ɩ se Sossou. Mɔntɔzʋʋ se ɛɛlabɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ maawɛ Abidjan yɔ. Ɛlɛ piiyiɣdi-m kiyiɣduu. Pɩɩkɛ Sossou lɛlʋ; weyi maasɩma yɔ ɛ-pɩyalʋ.

Yehowa ɖɔm ɛ-tamaɣ yɔɔ. Kala wena mankatɩ me-wezuu caɣʋ taa yɔ, awɩlɩ-m se ye ɖɩtaɣ Yehowa liu yɔ, toovenim taa lɛ, ɛwɩlɩɣ ɖa-naataŋ nʋmɔʋ. Lɛɛlɛɛyɔ, mɔnsɔɔlaa se mowolo pɩ-yɔɔ nɛ mɔnɖɔŋ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩfɛyɩ tɩnaɣ nɛ halɩ kɩkaɣ ñɩlɩsʋʋ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa nɛ pɩkpaɖɩ yɔ kɩ-taa.—Adu. 4:18.