Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

ÑƲƲ 5

Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ ɖiposi ɖa-tɩ nɛ ɛjaɖɛ?

Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ ɖiposi ɖa-tɩ nɛ ɛjaɖɛ?

“Ɩtɩkɛ ɛjaɖɛ yɔɔ mba.”​—YOHANƐƐSƖ 15:19; nwt.

1. Ɛbɛ yɔɔ Yesu kaawɛɛ nɛ ɛnɩɣzɩɣ ɖoo wena a-taa pakpa-ɩ se pakʋ-ɩ yɔ?

“ƖTƖKƐ ɛjaɖɛ yɔɔ mba.” (Yohanɛɛsɩ 15:19) Tɔm tʋnɛ Yesu kaaheyi ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa ɖoo naayɛ taa, nɛ teu fe nɛ pakʋ-ɩ. Ɛnawa se pɩkazɩ pazɩ ɛɖɛɣ nɛ eyele-wɛ nɛ ɛɛwɛɛ nɛ ɛnɩɣzɩɣ mbʋ pɩkaɣ-wɛ tɛmnʋʋ yɔ, pɩ-yɔɔ. Pʋwayɩ lɛ, ɛtɩmnɩ ɛ-Caa pɔ-yɔɔ nɛ eheyi-i se: “Patɩkɛ ɛjaɖɛ yɔɔ mba, ɖɔɖɔ ɛzɩ ma, mantɩkɛ ɛjaɖɛ yɔɔ tʋ yɔ.” (Yohanɛɛsɩ 17:15, 16) Suwe Yesu ñɩnaɣ yɔɔdʋʋ?

2. Ɛbɛ “ɛjaɖɛ” nɖɩ ɖɩ-tɔm Yesu yɔɔdaa yɔ, ɖɩkɛnaa?

2 Ɛyaa mba paasɩŋ Ɛsɔ nɛ palakɩ Sataŋ sɔɔlɩm yɔ, mba payaɣ cɩnɛ se “ɛjaɖɛ.” (Yohanɛɛsɩ 14:30; Efɛɛzɩ 2:2; Yakubu 4:4; 1 Yohanɛɛsɩ 5:19) Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ “ɖiposi ɖa-tɩ nɛ ɛjaɖɛ”? Ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa, ɖɩkaɣ yɔɔdʋʋ nʋmɔŋ ndɩ ndɩ weyi ɩ-yɔɔ ɖɩpɩzɩɣ ɖɩtɩŋna nɛ ɖɩla mbʋ yɔ: Ðɩñɔʋnɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ, pʋ-tɔbʋʋ se ɖɩɩtɩnɩɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ nɛ ɖɩɩlakɩ politiki. Ðɩlʋkɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu. Ðɩɩɖɛlɩsɩɣ niye ɖo-wondu suu nɛ ɖa-tɩ sandʋ pa-taa. Ðɩwɛnɩ lɩmaɣza kɩbana ɖɔɖɔ liidiye yɔɔ. Ðisuu you wondu ndʋ Ɛsɔ ha-ɖʋ yɔ.​—Kalɩ Tɩnaɣ yɔɔ tɔm 16.

ÑƆƆNƖ ƐSƆ KEWIYAƔ

3. Lɩmaɣza wena Yesu kaawɛnɩ politiki yɔɔ?

3 Yesu kaawɛ tɛtʋ yɔɔ lɛ, eɖiɣzinaa se ɛyaa wɛnɩ tɩlasɩ sakɩyɛ nɛ wezuu caɣʋ taawɛɛ-wɛ kɛlɛʋ. Pɔ-tɔm lakaɣ-ɩ pʋtɔdɩyɛ nɛ ɛɛsɔɔlɩ kpem se ɛsɩnɩ-wɛ. Ɛpɩsɩ politiki ñʋʋdʋ nɔɔyʋ na? Aayɩ. Ɛnawa se Ɛsɔ Kewiyaɣ yaa komina pɩpɔzɩ ɛyaa. Yesu kaɣnɩ kɛʋ Kewiyaɣ ŋga ke-Wiyaʋ nɛ kɔ-tɔm ɛkɩlɩ yɔɔdʋʋ ɛ-tɔm susuu taa. (Danɩyɛɛlɩ 7:13, 14; Luka 4:43; 17:20, 21) Yesu tɩla politiki nɛ ɛtɩtɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ ɖɔɖɔ. Ɛɛwɛ Roma wiyaʋ lone taa caɣyʋ Pɔɔnsɩ Pilaatɩ ɛsɩndaa lɛ, ɛyɔɔdaa se: “Men-Kewiyaɣ tɩlɩnɩ tataa cɩnɛ.” (Yohanɛɛsɩ 18:36) Ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa ɖɔɖɔ taatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ. Takayaɣ nakɛyɛ (On the Road to Civilization) yɔɔdaa se: “Kajalaɣ Krɩstʋ ñɩma taalakɩ tʋma wena ayeki se ɛyʋ ɛɖʋ ɛ-nɔɔ politiki tɔm taa yɔ.” Mbʋ ɖɔɖɔ ɖa-alɩwaatʋ taa toovenim Krɩstʋ ñɩma lakɩ. Ðɩñɔnɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ, ɖɩlakɩ ka-tʋma nɛ ɖɩɩɖʋʋ ɖɔ-nɔsɩ ɛjaɖɛ yɔɔ politiki tɔm taa.​—Maatiyee 24:14.

Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋlɩzɩ lalaa mbʋ pʋyɔɔ ŋwɛ Ɛsɔ Kewiyaɣ hɔɔlʋʋ yɔɔ yɔ pɩ-taa?

4. Ɛzɩma toovenim Krɩstʋ ñɩma ɖʋʋ nesi Ɛsɔ Kewiyaɣ?

4 Nɔɔyʋ ɛkɛ ɛ-ɛjaɖɛ lone taa caɣyʋ ɛjaɖɛ lɛɛɖɛ taa yɔ, ɛɛɖʋ ɛ-nɔɔ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa powoni-i yɔ ɖɩ-tɛ politiki tɔm taa. Patam numwaa mba pɛwɛnɩ lidaʋ se pa nɛ Yesu pakaɣ tɔɔʋ kewiyitu ɛsɔdaa yɔ, pɛwɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛjaɖɛ lone taa caɣyaa panɛ yɔ. Pɔɔlɩ ma tɔm tʋnɛ Krɩstʋ ñɩma patam numwaa nɛ eheyi-wɛ se: “Ðɩkɛ Krɩstʋ tiyiyaa [yaa Krɩstʋ lone taa caɣyaa.]” (2 Kɔrɛntɩ 5:20) Patam numwaa kɛ Ɛsɔ Komina lone taa caɣyaa. Paaɖʋʋ pɔ-nɔsɩ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ politiki nɛ kominawaa tɔm taa. (Filiipi 3:20) Ɛlɛ patam numwaa sɩnɩ ɛyaa sakɩyɛ nɛ pɛkpɛlɩkɩ tɔm pɩlɩɩnɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ. “Wondu lɛɛtʋ” yaa “heŋ lɛɛŋ” pɩ-tɔbʋʋ se ɛyaa mba pɛwɛnɩ lidaʋ se pehikiɣ wezuu maatɛŋ tɛtʋ yɔɔ yɔ, paɖʋʋ nesi patam numwaa tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ taa. Paba ɖɔɖɔ paaɖʋʋ pɔ-nɔsɩ politiki tɔm taa. (Yohanɛɛsɩ 10:16; Maatiyee 25:31-40) Tobi lɛ, pɩfɛyɩ se toovenim Krɩstʋ tʋ nɔɔyʋ ɛɖʋ ɛ-nɔɔ ɛjaɖɛ yɔɔ politiki tɔm taa.​—Kalɩ Izaayii 2:2-4.

5. Ɛbɛ yɔɔ Krɩstʋ ñɩma ɩɩlakɩ you?

5 Toovenim Krɩstʋ ñɩma kpakɩɣ mba pa nɛ wɛ paka tisuu yɔ, ɛzɩ pɔ-hɔʋ taa ñɩma yɔ nɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛ pɛ-hɛkʋ taa paa palɩnɩ lona ndɩ ndɩ taa yɔ. (1 Kɔrɛntɩ 1:10) Ye pɩwɛɛ se ɖiwolo nɛ ɖɩla you yɔ, pɩwɩlɩɣ se ɖiyouni ɖa-maɣmaɣ ɖɔ-hɔʋ taa ñɩma, mba ɖa nɛ wɛ ɖɩka tisuu yɔ, mba Yesu ɖʋ-ɖʋ paɣtʋ se ɖɩsɔɔlɩ yɔ. (Yohanɛɛsɩ 13:34, 35; 1 Yohanɛɛsɩ 3:10-12) Halɩ Yesu heyi ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se pɔsɔɔlɩ po-koyindinaa.​—Maatiyee 5:44; 26:52.

6. Lɩmaɣza wena Yehowa sɛyaa wɛnɩ kominawaa yɔɔ?

6 Paa ɖɩkɛ Krɩstʋ ñɩma nɛ ɖɩɩɖʋʋ ɖɔ-nɔsɩ politiki tɔm taa yɔ, ɖɩñakɩ pana se ɖɩkɛ ɛyaa kɩbama ɖɛ-ɛjaɖɛ taa. Ðɩkpaɣ kɩɖaʋ kʋnɛ: Ðɩñaŋ komina paɣtʋ nɛ ɖɩhɛyɩɣ lambuu ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Ɛlɛ paa ɛzɩmtaa, ɖɩñakɩ pana se ɖɩcɛlɩ “Ɛsɔ, Ɛsɔ pʋyʋ.” (Maarkɩ 12:17; Roma 13:1-7; 1 Kɔrɛntɩ 6:19, 20) “Ɛsɔ pʋyʋ” kɛnɩ sɔɔlɩm mbʋ ɖɩwɛnɩ ɛ-yɔɔ yɔ, ɛzɩma ɖɩñaŋɩ-ɩ yɔ nɛ sɛtʋ ndʋ ɖɩcɛlɩɣ-ɩ yɔ. Paa sɩm ɛsɩndaa maɣmaɣ, ɖɩñakɩ pana se ɖɩtaamaanɩ Yehowa paɣtʋ yɔɔ.​—Luka 4:8; 10:27; kalɩ Tʋma Labʋ 5:29; Roma 14:8.

KAÐƖNƖ “ƐJAÐƐ YƆƆ FEZUU”

7, 8. Ɛbɛ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu kɛnaa? Nɛ ɖoŋ weyi kɩwɛnɩ ɛyaa yɔɔ?

7 Ye pɔtɔm se ɖiposi ɖa-tɩ nɛ Sataŋ ɛjaɖɛ yɔ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se ɖitaayele nɛ “ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu” wɛɛnɩ ɖoŋ ɖɔ-yɔɔ. Fezuu ŋgʋ kɩkɛnɩ lɩmaɣza nɛ lakasɩ nzɩ sɩlakɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ Sataŋ sɔɔlɩm yɔ nɛ kɩwɛnɩ ɖoŋ mba paasɛɣ Yehowa yɔ, pɔ-yɔɔdaɣ nɛ pa-lakasɩ yɔɔ. Ɛlɛ Krɩstʋ ñɩma lʋkɩnɩ fezuu ŋgʋ. Ɛzɩ Pɔɔlɩ yɔɔdʋʋ yɔ, “ɖɩtɩmʋ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu, ɛlɛ fezuu ŋgʋ kɩlɩnɩ Ɛsɔ cɔlɔ yɔ.”​—1 Kɔrɛntɩ 2:12; Efɛɛzɩ 2:2, 3; kalɩ Tɩnaɣ yɔɔ tɔm 17.

8 Ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu yeki nɛ ɛyaa kpazɩɣ pa-tɩ, pañɩnɩɣ se piɖeni pe-ɖeke nɛ paañaŋ ɖɔɖɔ. Piyeki nɛ pamaɣzɩɣ se pɩtɩcɛyɩ se paña Ɛsɔ. Sataŋ ñɩnɩɣ se ɛyaa ɩtaamaɣzɩ pee kɩdɛkɛda wena pa-lakasɩ lʋlʋʋ yɔ, a-yɔɔ. Ɛñɩnɩɣ se ɛyaa itisi se pa-maɣmaɣ pɔ-sɔɔlɩm labʋ tɔm cɛyɩnɩ pe-wezuu caɣʋ taa. (1 Yohanɛɛsɩ 2:16; 1 Timootee 6:9, 10) Eleeu wɛɛ nɛ ɛñakɩ pana se epeɣzi mba pɛkɛ Yehowa sɛyaa yɔ, nɛ pɛwɛɛnɩ lɩmaɣza ana ɖɔɖɔ.​—Yohanɛɛsɩ 8:44; Tʋma Labʋ 13:10; 1 Yohanɛɛsɩ 3:8.

9. Ɛzɩma ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu pɩzɩɣ nɛ kɩwɛɛnɩ ɖoŋ ɖɔ-yɔɔ?

9 Ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu cɔ-ɖʋ nɛ kɩta ɛzɩ helim mbʋ ɖifeziɣ yɔ. Ye ɖɩɩñakɩ pana se ɖɩlʋbɩnɩ fezuu ŋgʋ yɔ, kɩpɩzɩɣ nɛ kɩwɛɛnɩ ɖoŋ ɖɔ-yɔɔ. (Kalɩ Aduwa 4:23.) Pɩpaɣzɩɣnɩ mbʋ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩmaɣzɩ se pɩtɩwɛɛkɩ pʋyʋ yɔ, ɛzɩ taabalɩyɛ ɖʋʋ nɛ mba paasɛɣ Yehowa yɔ, nɛ pazɩ pazɩ lɛ, piyeki nɛ pa-lakasɩ wɛɛnɩ ɖoŋ ɖɔ-yɔɔ. (Aduwa 13:20; 1 Kɔrɛntɩ 15:33) Yaa ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩpaɣzɩ cɔnʋʋ kʋzʋʋ kɩlɛmɩŋ, ɖiwelisiɣni tisuu yebiyaa nɛ ɖɩlakɩ hola aleɣya yaa aleɣya wena apɩzɩɣ nɛ akɔnɩ-ɖʋ kaɖɛ yɔ.​—Kalɩ Tɩnaɣ yɔɔ tɔm 18.

10. Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu?

10 Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ ɖɩla nɛ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu ɛtaawɛɛnɩ ɖoŋ ɖɔ-yɔɔ? Pɩcɛyaa se ɖɩñɔɔnɩ Yehowa nɛ ɖiyele nɛ ɛ-lɔŋsɩnɖɛ ɖiyi-ɖʋ. Pɩwɛɛ se ɖɩtɩmɩɣ kaahɛzaɣ se ɛha-ɖʋ e-fezuu kiɖeɖeu nɛ ɖɩñɔɔnɩ ɖɔɖɔ ɛ-tʋma. Yehowa kɛnɩ Ðoŋ Tɩŋa Tʋ kedeŋa kpeekpe yɔɔ. Ðɩwɛnɩ lidaʋ se ɛpɩzɩɣ ɛsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu.​—1 Yohanɛɛsɩ 4:4.

ÑO-WONDU SUU ƐÐƲ ƐSƆ HƖÐƐ

11. Ɛzɩma ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu wɛnɩ ɖoŋ ɛyaa wondu suu yɔɔ?

11 Ðɩpɩzɩɣ ɖɩtɩŋnɩ ɖɔɖɔ ɖo-wondu suu nɛ ɖa-tɩ ñɔɔzʋʋ yɔɔ nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖɩwɛ ndɩ nɛ ɛjaɖɛ. Ɛjaɖɛ yɔɔ ɛyaa sakɩyɛ suu wondu ndʋ tɩhɔŋ lalaa lɩmaɣza nɛ tiwokini pɔ-yɔɔ yɔ, tiyeki se lalaa ɩwɛɛnɩ kʋzʋʋ lɩmaɣza, tɩwɩlɩɣ se pɛkɛ kaañamtʋ tɩnaa, yaa tɩwɩlɩɣ se pɛkɛ ñɩm tɩnaa yɔ. Lalaa paa fɛyɩnɩ pa-tɩ ñɔɔzʋʋ. Paañɔɔzʋʋ pa-tɩ camɩyɛ yaa posuu wondu ndʋ tipiyaa yɔ. Pɩfɛyɩ se ɖiyele nɛ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa natʋyʋ wɛɛnɩ ɖoŋ ɖo-wondu suu nɛ ɖa-tɩ ñɔɔzʋʋ yɔ.

Mo-wondu suu ɖʋʋ Yehowa hɩɖɛ na?

12, 13. Paɣtʋ kila wena pɩzɩɣ asɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩtɩlɩ ɛzɩma ɖisuu wondu yɔ?

12 Ða mba ɖɩkɛ Yehowa sɛyaa yɔ, paa ɛzɩmtaa lɛ, ɖɩsɔɔlaa se ɖɩñɔɔzɩ ɖa-tɩ camɩyɛ, nɛ ɖisuu wondu ndʋ tɩwɛ cɩɖɩ cɩɖɩ nɛ tɩmʋnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩlakɩ yaa ɖenɖe ɖɩwɛɛ yɔ. Ðɩñakɩ pana se ‘ɖa-tɩ sandʋʋ ɛmaɣna’ nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖɩkɛ ɛyaa “mba pañaŋ Ɛsɔ” yɔ.​—1 Timootee 2:9, 10; Yuudi 21.

13 Ðo-wondu suu pɩzɩɣ piyele nɛ ɛyaa wɛɛnɩ lɩmaɣza kɩbana yaa kɩdɛkɛda Yehowa nɛ ɛ-samaɣ pɔ-yɔɔ. Ðɩsɔɔlaa se paa ɛbɛ ɖɩlakɩ yɔ, ɖɩla-pʋ “se Ɛsɔ hɩɖɛ ɛsɛɛ.” (1 Kɔrɛntɩ 10:31) Ye pɔtɔma se ɖɩla nabʋyʋ nɛ pɩmaɣna yɔ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se ɖɩmaɣzɩ lalaa yɔ. Ye mbʋ, ɖɩtaasɔɔ se wondu ndʋ ɖisuu yaa ɛzɩma ɖɩñɔɔzʋʋ ɖa-tɩ yɔ pɩwɛnɩ ɖoŋ lalaa yɔɔ.​—1 Kɔrɛntɩ 4:9; 2 Kɔrɛntɩ 6:3, 4; 7:1.

14. Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩmaɣzɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlɩzɩɣ wondu ndʋ ɖisuu se ɖɩlabɩnɩ fezuu taa tʋma yɔ?

14 Ɛzɩma tɩyɛ ɖisuu wondu alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi yaa ɖɩɖɛɣ tɔm susuu yɔ? Ðo-wondu suu yeki se lalaa lɩmaɣza ɩkɩlɩ wɛʋ ɖɔ-yɔɔ? Ðo-wondu suu cɛyɩɣ lalaa na? Ðɩmaɣzɩɣ se ɛzɩma ɖisuu wondu yɔ, pɩtɩna nɔɔyʋ? (Filiipi 4:5; 1 Pɩyɛɛrɩ 5:6) Pɩkɛ toovenim se ɖɩsɔɔlaa se ɖisuu wondu camɩyɛ, ɛlɛ ye ɖɩwɛnɩ Krɩstʋ ñɩma wɛtʋ kɩbandʋ yɔ, lalaa sɔɔlʋʋ ɖɔ-tɔm. Yehowa cɔŋnɩ-ɖʋ lɛ, wɛtʋ kɩbandʋ ndʋ ɛnaɣ. Wɛtʋ ndʋ, ndʋ wɩlɩɣnɩ ɛyʋ weyi ɖɩkɛnɩ ‘ɖa-laŋɩyɛ taa kiŋ . . .  yɔ, mbʋ wɛnɩ ɖeu pɩŋŋ Ɛsɔ ɛsɩndaa.’​—1 Pɩyɛɛrɩ 3:3, 4.

15. Ɛbɛ yɔɔ Yehowa tiheyi-ɖʋ wondu ndʋ pɩpɔzʋʋ se ɖisuu nɛ ndʋ pɩtɩpɔzɩ se ɖisuu yɔ, tɩ-hɩla kʋɖʋm kʋɖʋm?

15 Yehowa tiheyi-ɖʋ wondu ndʋ pɩpɔzʋʋ se ɖisuu nɛ ndʋ pɩtɩpɔzɩ se ɖisuu yɔ, tɩ-hɩla kʋɖʋm kʋɖʋm. Ɛlɛ ɛha-ɖʋ Bibl paɣtʋ kila wena apɩzɩɣ asɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlɩzɩ wondu ndʋ tɩmʋnaa yɔ. (Ebree 5:14) Ɛñɩnɩɣ se sɔɔlɩm mbʋ ɖɩwɛnɩ lalaa nɛ ɛ-maɣmaɣ ɛ-yɔɔ yɔ, mbʋ etuyini-ɖʋ nɛ ɖɩkpaɣ lɩmaɣza paa atɩɩkɛ sɔsɔna yaa cikpena yɔ. (Kalɩ Maarkɩ 12:30, 31.) Yehowa sɛyaa mba pɛwɛ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ, posuu wondu ndɩ ndɩ pɩlɩɩnɩ ɖenɖe palɩnaa nɛ mbʋ paa weyi ɛsɔɔlaa yɔ pɩ-cɔlɔ. Ɛzɩma Yehowa sɛyaa tɩŋa iisuu wondu kʋɖʋmtʋ yɔ, piyeba nɛ pɛwɛɛ kajʋka nɛ taa leleŋ wɛɛ pɛ-hɛkʋ taa.

WƐƐNƖ LƖMAƔZA KƖBANA LIIDIYE YƆƆ

16. (a) Lɩmaɣza wena ɛyaa wɛnɩ liidiye yɔɔ yɔ, ɛzɩma akaɖɩɣnɩ ndʋ Yesu yɔɔdaa yɔ? (b) Tɔm ndʋ pɩwɛɛ se ɖɩpɔzɩ ɖa-tɩ?

16 Sataŋ sɔɔlaa se ɛyaa ɩmaɣzɩ se liidiye nɛ tomnaɣ yɔɔ wondu yekina nɛ pehiɣ taa leleŋ. Ɛlɛ Yehowa sɛyaa nawa se pɩtɩkɛ mbʋ. Ðitisiɣ Yesu tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: “Paa ñɩm ɛɛtɔyɩnɩ ɛyʋ ɛzɩma yɔ, e-wezuu ɛɛwɛɣ ɛ-ñɩm mbʋ pɩ-yɔɔ kana.” (Luka 12:15) Liidiye ɛɛkɔŋnɩ-ɖʋ taa leleŋ toovenim taa. Ðiiyeki se ɖɩwɛɛnɩ taabalaa kɩbama, laŋɩyɛ hɛzʋʋ yaa wezuu maatɛŋ. Ðɩnawa se nabʋyʋ taa pɩpɔzʋʋ-ɖʋ liidiye nɛ ɖɩsɔɔlaa ɖɔɖɔ se ɖɩnɩɩ leleŋ ɖe-wezuu caɣʋ taa. Ɛlɛ Yesu yɔɔdaa se ye taabalɩyɛ kɩbanɖɛ ɛwɛ ɖa nɛ Yehowa ɖɛ-hɛkʋ taa nɛ ɖɩɖɛzɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ nɔɔ yɔ, pʋbʋ lɛ ɖihikiɣ taa leleŋ. (Maatiyee 5:3; 6:22) Pɔzɩ ña-tɩ se: ‘Lɩmaɣza wena ɛyaa wɛnɩ liidiye yɔɔ yɔ awɛnɩ ɖoŋ mɔ-yɔɔ? Liidiye yɔɔ mankɩlɩɣ maɣzʋʋ na? Yaa ɖɩ-tɔm mankɩlɩɣ yɔɔdʋʋ?’​—Luka 6:45; 21:34-36; 2 Yohanɛɛsɩ 6.

17. Ye ña-paa ɛfɛyɩnɩ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɛyaa wɛnɩ liidiye yɔɔ yɔ, ɛzɩma pɩñɔɔzʋʋ ñe-wezuu caɣʋ?

17 Ye ɖɩkam ñʋʋ nɛ Yehowa tʋmɩyɛ labʋ nɛ ɖa-paa fɛyɩnɩ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɛyaa wɛnɩ liidiye yɔɔ yɔ, ɖe-wezuu caɣʋ wɛɣnɩ tɔbʋʋ nɩʋ. (Maatiyee 11:29, 30) Ðihikiɣ taa leleŋ nɛ laŋɩyɛ hɛzʋʋ. (Maatiyee 6:31, 32; Roma 15:13) Ðɩɩkɩlɩɣ nɩɣzʋʋ liidiye yɔɔ. (Kalɩ 1 Timootee 6:9, 10.) Ðɩnɩɣ leleŋ weyi ɩwɛ haʋ taa yɔ. (Tʋma Labʋ 20:35) Nɛ ɖihikiɣ alɩwaatʋ nɛ ɖa nɛ ɖɛ-ɛyaa kʋsɔɔlaa ɖɩcakɩ nɛ ɖɩlakɩ faawɩyɛ. Nɛ halɩ ɖo-ɖom wɛɣ leleŋ.​—Eklesɩyastɩ 5:12.

‘KPAƔ YOU WONDU NDƲ ƐSƆ HA-ÐƲ YƆ’

18. Ɛbɛ Sataŋ ñɩnɩɣ se ɛlabɩ-ɖʋ?

18 Sataŋ ñɩnɩɣ se ɛwɛɛkɩ taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɖa nɛ Yehowa ɖɛ-hɛkʋ taa yɔ, pʋyɔɔ lɛ, pɩwɛɛ se ɖɩñaɣ pana nɛ ɖɩkandɩyɩ ɖɩ-yɔɔ. Ðɩlʋkɩnɩ “feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ.” (Efɛɛzɩ 6:12) Sataŋ nɛ ɛ-aleewaa patɩsɔɔlɩ se ɖihiɣ taa leleŋ yaa ɖɩcaɣ wezuu tam tam. (1 Pɩyɛɛrɩ 5:8) Koyindinaa ɖoŋ ñɩma mba pɛwɛɛ nɛ poyouni-ɖʋ, ɛlɛ Yehowa ɖoŋ taa lɛ, ɖɩkaɣ-wɛ wabʋ.

19. Ɛzɩma Efɛɛzɩ 6:14-18 yɔɔdɩ Krɩstʋ ñɩma ‘you wondu’ tɔm?

19 Caanaʋ taa lɛ, sɔɔjanaa suu you wondu se pɩkandɩyɩ pɔ-yɔɔ you taa. Mbʋ ɖɔɖɔ pɩpɔzʋʋ se ɖa ɖɔɖɔ ɖisuu ‘you wondu’ ndʋ Yehowa ha-ɖʋ yɔ. (Efɛɛzɩ 6:13) Tɩkaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ. Pɔyɔɔdɩ you wondu ndʋ tɩ-tɔm Efɛɛzɩ 6:14-18 taa: “Ɩsɩŋ ɛsɔdaa, mɩ nɛ tʋtʋyɛ tɔm tɛ tambaɖɛ, ɩpaa siɣsiɣ tɔm tɛ tɔŋ nɛ mɩ-naakoma kɛnɩ kpeetaɣ ŋga ɩmɩzɩɣnɩ laŋhɛzɩyɛ tɛ tɔm kɩbandʋ yɔ; ɩɖɔkɩ tisuu pɩcɛyɩ tam, mbʋ iɖeziɣni kɩdɛkɛdɩm tʋ miŋ. Ɩpa ñʋʋ yabɩtʋ kpim nɛ ɩɖɔkɩ fezuu laɣɖɛ, pʋ-tɔbʋʋ se Ɛsɔtɔm. Ɩwɛɛ adɩma yɔɔ nɛ miŋuu yɔɔ tam fezuu kiɖeɖeu taa; ikemsini adɩma kaahɛzaɣ nɛ ɩtɩmɩ ɛyaa kiɖeɖema kpeekpe yɔɔ.”

20. Ɛbɛ pɩpɔzʋʋ se ɖɩla nɛ ɖo-you wondu wazɩ-ɖʋ?

20 Ye sɔɔja nɔɔyʋ ɛsɔ e-you wonuu nakʋyʋ yɔɔ nɛ etihuuzi e-tomnaɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, hɔɔlʋʋ ŋgʋ e-koyindu paŋnɩ ɛsa. Ye ɖɩsɔɔlaa se ɖo-you wondu ɩkandɩyɩ ɖɔ-yɔɔ yɔ, ɖɩɩkaɣ sɔʋ tɩ-taa natʋyʋ yɔɔ. Pɩpɔzʋʋ se ɖisuu-tʋ paa ɛzɩmtaa nɛ ɖɩcɔnɩ ti-ɖeɖe camɩyɛ. Ðɩwɛɣ you yɔɔ mbʋ tam pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ paɖɩzɩɣ Sataŋ ɛjaɖɛ nɛ pɔɖɔɔnɩ ɛ nɛ ɛ-aleewaa tɛtʋ yɔɔ yɔ. (Natʋ 12:17; 20:1-3) Ye mbʋ ye ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩlʋkɩnɩ lɩmaɣza kɩdɛkɛda nɛ ɖɛ-ɛjandʋ yɔ, pɩtɩpɔzɩ se ɖiyele nɛ pitibi-ɖʋ yɔɔɔ.​—1 Kɔrɛntɩ 9:27.

21. Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩwa you?

21 Ðo-ɖoŋ ɖɩtalɩ Eleeu ɖoŋ. Ɛlɛ Yehowa sɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwabɩ-ɩ. Pɩsa nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖe-tisuu lɛ, pɩpɔzʋʋ se ɖɩtɩmnɩ Yehowa, ɖɩkpɛlɩkɩ ɛ-Tɔm nɛ ɖa nɛ koobiya lalaa ɖikpeɣliɣ. (Ebree 10:24, 25) Ye ɖɩlakɩ mbʋ yɔ, pɩsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩñɔɔnɩ Ɛsɔ nɛ ɖɩpɩzɩ ɖɩlʋ ɖe-tisuu yɔɔ.

ÑƆƆZƖ ÑA-TƖ NƐ ŊLƲ ÑE-TISUU YƆƆ

22, 23. (a) Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩñɔɔzɩ ɖa-tɩ paa ɛzɩmtaa se ɖɩlʋ ɖe-tisuu yɔɔ? (b) Ɛbɛ tɔm ɖɩkaɣ yɔɔdʋʋ ñʋʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ kɩ-taa?

22 Pɩpɔzʋʋ se ɖɩñɔɔzɩ ɖa-tɩ nɛ ɖɩlʋ ɖe-tisuu yɔɔ paa ɛzɩmtaa. (Yohanɛɛsɩ 15:19) Wɛtʋ sakɩyɛ taa lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛ ndɩ siŋŋ nɛ ɛyaa lalaa. Pɔzɩ ña-tɩ se: ‘Manɩ mbʋ pʋyɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛ ndɩ mbʋ yɔ pɩ-taa? Mentisiɣ se tɔm ndʋ Bibl nɛ Yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ pawɩlɩɣ yɔ, tɩkɛ toovenim na? Pɩkɛdɩnɩ-m se mɛnkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ na? (Keɣa 33:3; Maatiyee 10:32, 33) Manpɩzɩɣ nɛ malɩzɩ lalaa mbʋ pɩ-yɔɔ mentisiɣ yɔ pɩ-taa?’​—Maatiyee 24:45; Yohanɛɛsɩ 17:17; kalɩ 1 Pɩyɛɛrɩ 3:15, 16.

23 Wɛtʋ sakɩyɛ taa lɛ, ɖɩsɩm mbʋ pɩwɛɛ se ɖɩla nɛ ɖiposini ɛjaɖɛ yɔ. Ɛlɛ nabʋyʋ taa lɛ, ɖɩɩsɩŋ mbʋ ɖeyi ɖeyi ɖɩla yɔ. Sataŋ tɩŋɩɣnɩ nʋmɔŋ sakɩyɛ yɔɔ se epeɣzi-ɖʋ. Nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ ɛtɩŋɩɣna yɔ, ɩ-taa nakʋyʋ lɛ aleɣya. Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩlɩzɩ aleɣya wena amʋnaa yɔ? Ðɩkaɣ pɩ-tɔm yɔɔdʋʋ ñʋʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ kɩ-taa.