Imarisai

Imarisai

Ilinniarneq anaanap illiaani aallartittarpoq

Ilinniarneq anaanap illiaani aallartittarpoq

Ilinniarneq anaanap illiaani aallartittarpoq

ARISTOTELESIP naalungiarsuup qarasaa tassaanerarsimava tabula rasa, allattarfik allaffigineqarsimanngitsoq. Ukiut 2000-it tamatuma kingorna taama paasinneriaaseqarneq suli atuussimavoq. „Meeqqap inoorlaajunermini“, Pennsylvaniap universitetiani nakorsaatinik ilisimatooq 1895-imi allassimavoq, „silassorissusia eertamit qorsummit anginerungaarneq ajorpoq.“ Inuinnaalli akornanni upperineqartuarsimavoq meeqqap anaanami iluani ilinniarnini aallartereertaraa, kiisalu avataaneersunik malussartalereersartoq. Ullumikkut ilisimatuut inuit paasinnittaasiat eqqortuunerarpaat ilanngullugulu Aristoteles ilisimatoorlu qulaani taaneqartut kukkusimanerarlugit.

Qaratsap pileriartornermini aallartinnera suunngitsunnguusarpoq erniinnarli timip pisatanngortarluni tupinnangaartoq! Naartuneq sapaatit akunnerinik pingasunik sivisussuseqaleraangat qarasaq pinngoriartulersarpoq ipaasat qaleriiaat saattut, sianiutit qaleruaannik taaneqartartut aallaqqaatigalugit. Sianiutinik ilisimatooq Richard M. Restak naartunerup naalernerani qarasaq pillugu ima oqarpoq: „Neriunarpallaanngitsumik aallartissinnarluni silaannarsuarmi ilisimasatsinni timip pisataasa tupinnarnersaat ineriartortarpoq.“ Aallaqqaammut imaassinnaavoq ipaasat 125.000-inik amerlassuseqartut, minuttilli tamarluinnaasa — ipaasat 250.000-it angullugit amerlassusillit pinngortarput. Richard Restak ima ilassuteqarpoq: „Naggataagut tassaalersarput sianiutit aqqutaannut, qaratsap pisinnaasaanut tamanut tunngaviliisut, 100 milliardit missingisut amerlassusillit.“

Qaratsap alliartornera ilutigalugu sianiutit aqqutai imminnut atassusersorneqartarput. Atassutit taakku, synapsinik taaneqartartut, sapaatit akunnerisa arfineq-pingajuannit pinngoralersarput naartullu qarasaata pisinnaasaasa amerliartornerat ilutigalugu erniinnaq millionilinnik amerlassuseqalersarlutik. Lennart Nilssonip atuakkiaa nalunngisaasoq Et barn bliver til — meeraq pinngorpoq (1985-imi Gyldendal aqqutigalugu qallunaatut saqqummersinneqartoq) malillugu piffissami tamatumanissaaq — naartunermi qaammatit aappassaata naalernerani — „suut tamarmik inummi inerissimasumi pigineqartussat pinngortarput“. Maannamiit nutaanik pinngortoqaqqissanngilaq. Inuup naaqqaatigiinnarunnaarpaa. Maanna piffissaq alliartorfiusoq kusassagaaffiusorlu aallartippoq, naartuunerup nalaanik taaneqarsinnaanerusoq. Taamaakkaluartorli naartuersittarnermik illersuisut oqarniartarput naartoq tamatuma nalaani uumaneq ajortoq.

Sapaatit akunnerisa arfineq-pingajuata affaa nalliutiinnartoq naartoq aalasinnaalereersarpoq. Sapaatit akunnerisa 13-it qaangiunneranni mamassutsimut misigissutit oqqamiittut atorsinnaalereersarput, kingornalu naartup imertaa tungusunnitsumik akuneqarpat iiseriartarneri marloriaatinngortarput. Akerlianilli kininimik (nakorsaat kissarnikillisaat) ooqattaagaqaruni iiseriartarnini tassanngaannaq ikilisissavai mamaatsoorninilu ersersinniarlugu kiinnani iloqissiortilissavaa. Sapaatip akunnera 15-imi aamma 16-imi anersaartulissaaq, niisorartalissalluni, milluartortalissalluni, iisisalissalluni, aatsaartalissalluni isinilu aalatittalerlugit — sapaatillu akunnerini tulliuttuni REM-imik taaneqartartumik (sininnermi isit sukkasuumik aalanerat) sinittalissalluni. „Killilimmik,“ Richard Restak oqarpoq, „naartoq illiami tusaasinnaassuseqarpoq, isigisinnaassuseqarluni, mamassutsimut misigissuteqarluni, naamasinnaassuseqarluni misigisinnaassuseqarlunilu.“ Naartuersittarnermilli illersuisut uppernarsaaniartarput taamaalinerani naartoq suli tassaalersimanngitsoq pinngortitaq uumasoq.

Inoorlaap anaanami illiaaniinnermini misigisani eqqaamasinnaasarpai — assersuutigalugu anaanami uummataata tillernera. Nipi akuttoqatigiissoq tamanna malillugu sinilertarsimavoq, itertarluni, qasuersaartarluni aalasarlunilu. Aallaqqaaterpiaanit nipi meeqqamut malittaasimavoq eqqissinermillu toqqissisimanermillu misigitittarsimallugu. Ilisimatusartut ilaasa uummatip tillernerata eqqissinassusia ernisut uninngavianni misileraatigisimavaat. Meeraaqqat inuup uummataata tillerneranik immiussamik tusarnaagallit qianikinnerusarsimapput inoorlaanillu allanit alliartorluarnerusarsimallutik. Soqutiginarluinnartumik „illissami nipit nipillu allat (inoorlaanut ersisunut) eqqissinartarsimapput aatsaat illissamisut nipitussusilerlugit tusarnaartinneqaraangamik“.

Naartup qarasaata illissami pisut kisiisa maluginiarneq ajorpai aammali silataani susoqarneranik paasinnittarluni eqqaamannissinnaasarlunilu. „Naartup nipilersugassiortartuni nuannarinerpaasaasa Vivaldi ilagaat“, taama dr. Thomas Verny oqarpoq. „Mozart aamma nuannarineqarnernut ilaavoq. Nipilersugassiat torrallataasut ilaat appinneqaraangat naartup uummataata tillernera allanngujaallisarpoq naartullu tukertarnera sakkukinnerulersarpoq, taama dr. Clements paasissutissiivoq. . . . Rockimilli nipilersukkat suugaluartulluunniit amerlanerit eqqissiveerussutigisarpaat.“

North Carolinap universitetiani tarnip pissusiinik ilisimatooq dr. Anthony DeCasper muliusamik naalungiarsuup milunnerata sukkassusianik sakkortussusianillu uuttuisinnaasumik sanasimavoq. Misileraanikkut tamatumuunakkut inoorlaat ilikkarpaat nipinik immiussanik assigiinngitsunik — soorlu inuup nipaanik oqaluttuanillu — milunnermik allanngorartinneragut toqqaanissartik. Naalungiarsuit nalunaaquttap-akunneranik ataasiinnarmik marluinnarnilluunniit utoqaassusillit ataatamik oqaluppalunnerat ilisarisinnaasarpaat naap iluaniikkallaramilli eqqissisarlutik oqaluuttarsimammatik. Meeqqat nipi ilisarisartik tusarnaaginnartanngilaat aammali misigissutsikkut qisuariarfigisarpaat qiajunnaartarlutillu toqqissisimanermik misigisaqalersaramik. Taamatuttaaq anaanamik nipaa uummataatalu tillernerata nipaa tusarnaagassatut aalajangiuttarpaat, nipimmi taakku illissamiikkallaramilli sungiusimavaat.

Misileraanermi allami dr. DeCasperip arnat naartusut 16-it tuluit meeqqanut oqaluttualiaataannit The Cat in the Hat-imit (Qitsuk natsap iluani) nipituumik atuartittarsimavai, naartuneranni sapaatit-akunnerini kingullerni arfinilinni affarmilu ullormut marloriartittarlugit. Meeqqat inunngornermik kingunitsiannguagut muliusamut atassuserneqarput oqaluttualiaaqqanillu assigiinngitsunik marlunnik tusarnaartinneqarlutik, The Cat in the Hat aamma The King, the Mice and the Cheese (Kunngi, terissat immussuarlu). Milunnermik sukkassusiagut tamatigut ersersippaat tamarmik The Cat in the Hat, oqaluttuaaraliaq inunngunngikkallaramilli tusarsimasartik, tusarnaarusunnerugitsik. Oqaluttuaaraaliamit The King, the Mice and the Cheese-mit, siornatigut tusanngisaannarsimasaminnit, taanna tusarnaarusunneruaat. Meeqqattaaq qassinilluunniit ukiullit taama iliortarput — nutaamik tusarnaarnissaminngarnit oqaluttuat nuannarisatik tusaqattaartuassallugit nuannarinerusarpaat.

Dr. DeCasper naliliivoq: „Meeqqat inunngornermi kingorna naartuunermi nalaani tusarnaartarsimasaminnik tusarnaarusunnerusarunarput.“ Tassunga atatillugu dr. Restak ima oqaaseqarpoq: „Meeraq anaanami iluani ilinniartarpoq, anaanami nipaa, erinaa allaallu atuagaq atuagaa ilisarisarpai.“ Ima naggasiivoq: „Allatut oqaatigalugu naartut illiami nipinut tunngasunik, suli atorsinnaanngivikkaluarlugit imaluunniit atornissaannik suli ilimanaateqanngivikkaluarlutik, ilinniartarput.“

Meeraq suli erniutinnani ilikkagarpassuaqartarpoq. Ilinniarnissamut piginnaassuseqarluartarpoq. Qulaani taaneqartut tamarmik takutippaat meeqqap qarasaa illiamiikkaluarluni allaat tupinnaannartumik atorsinnaasartoq. Piffissami tamatumani sianiutit aqqutaat (neuroner) tamarmik pilersartarput. „Inoorlaap erniunermini qarasaani sianiutit aqqutaat atassusigassat amerlanerpaasarput, kingusinnerusukkut taama amerlatigilernaviaratik,“ taama sianiutinik ilisimatuut paasissutissiipput. Illiami inuuneq pinngortoq nutaaq qaammatini arfineq-pingasuni sianiutit aqqutaannik sianiutillu atassutaannik milliardilinnik meeqqamik aalasinnaalersitsisunik, anersaartorsinnaalersitsisunik, milussinnaalersitsisunik, mamassutsimik ooqattaarisinnaalersitsisunik, quisinnaalersitsisunik, tusaasinnaalersitsisunik, isigisaqarsinnaalersitsisunik, ilinniarsinnaalersitsisunik eqqaamasinnaalersitsisunillu piliorluni ulapissimaqaaq. Taava qanoq ilillutik inuit silassorissut oqarsinnaappat naartoq tassaanngitsoq pinngortitaq uumasoq?

Ilisimatusartut amerlaqisut allallu millionilippassuit tunngaveqarluartumik eqqarsarnermikkut isumaqarput naartulernermi inuuneq aallartittartoq. Atuakkiamini The Mind-imi (Isuma) dr. Restak ima allappoq: „Inuunitta aallaqqaaterpiaa inuunitsinnilu pisut pingaarnersaat nalunanngilluinnartumik tassaavoq ilumiugineqalerfik. Kinamiut tamanna akueraat qassinik ukioqarneq naatsorsortaramikku ilumiugineqalerneq aallartiffigalugu; meeraq inunngornermini ataatsimik ukioqartutut naatsorsuunneqartarpoq.“

Ullutsinni amerlasuut meeraq inunngortinnagu nammineq inuunilittut, inuttut isigiumasanngilaat, tamannali Guutip oqaasiata isumaqatiginngilaa. Naartoq piaaraluni peerneqarpat Guutip inatsisaa manna atuutissaaq: ’Inuuneq inuunermik’. Mosesimik allakkat aappaat 21:22, 23-mi ima allassimasoqarpoq:,,Angutit paasut arlaata arnaq naartusoq sakallugu naartuanik anitsisippagu, [allakkulli aqqunartoqanngippat, NV] innarlerneqanngippat, taava angut taamaalisitsisoq eqqartuussisut akuersineratigut arnap uiata taarsiissutigeqqusaatut annertutigisumik akiliisinneqassaaq. Aqqunartoqarsimappat taava tamanna naleqartissavarsi inuuneq inuunermik.“

Meeraq anaanami naaviniitillugu Jehovap inuttut kinaassusilittut uumasutut isigaa. Naartup ingerlalluartarnera inuuneranut ersiutaalluinnarpoq. Naartunermi qaammatit aappassaata naalernerani naartup pisatai tamarmik pinngoreersartut atulereersartullu — naartoq malugisinnaalersartoq, ilinniarsinnaalersartoq eqqaamasinnaalersarlunilu — ilisimatusarnikkut maanna paasineqareersimalerpoq. Inoorlaap qarasaa tassaanngilluinnarpoq Aristotelesip oqarsimaneratut ’allattarfik allaffigneqarsimanngitsoq’, kiisalu universitetimi professoriusup oqarsimaneratut ’eertap silassorissusiata’ angeqataannaanik silassorissuseqarani. Inuunerminimi aatsaat taama amerlatigisunik sianiutit aqqutaannik peqarpoq, kiisalu isigisinnaasani, tusaasinnaasani allallu malugisinnaasani tamaasa nalunaarsorsinnaallugit. Aallartinnissamut piareersimavoq! Imaluunniit taamaappa?

Naami iluani meeqqap ilorrisimaarnissaanut anaanaq ilasaasinnaavoq, kisiannili aamma ajoqusersinnaallugu. Anaanaasup eqqarsaataasa ajunngitsutigut ajortutigullu sunnertarpaa. Imaanngilaq naartup anaanami eqqarsaatai eqqarsaatigisarai, anaanaasulli eqqarsaataasa misigissutsit naartumik sunniisartut pilersittarpai. Tamatigut taamaattarpoq anaanaasup toqqissisimanera, qularutiginninnginnera eqqissisimaneralu imaluunniit sianiutilunnera, ersinera kamanneraluunniit apeqqutaatinnagit. Suli ajornerusumik anaanaasup nappaataanit tunillannartunit arlaaq aqqutigalugu meeraq tunillanneqarsinnaavoq. Kinguaassiuutitigut nappaatinit tunillanneqarsinnaavoq, ilami allaat AIDS-imik. Anaanat naartunerminni tupamik, hashimik marihuanamilluunniit pujortartartut imaluunniit imigassamik, morfinimik, kokainimik, heroinimik imaluunniit ikiaroornartunik allanik atuisartut meerartaartarput malugisimaarnartunik tamakkuninnga pinngitsuuisinnaanngitsunik, qaratsamikkut ajoquteqartunik, alliartornermikkut ajoquteqartunik, innarluutilinnik, inuuserlersinnaasunik imaluunniit allanik amiilaarnartunik anniaatilinnik.

Inuppassuit qanga isumaqarsimanerattut meeraq illissamiittoq avataaneersunut taama illersugaatiginngilaq. Naap iluaniinnermini asannittumik isumagineqarsinnaavoq imaluunniit peqqarniitsumik naalliutsinneqarsinnaalluni. Meeraq illissamit aniguni qanoq pineqassava? Meeqqap ilinniarnini illissami aallartittarpaa, silarsuarmulli piguni suut ilinnialissavai? Angajoqqaat asannittut pilluarlutillu katissimallutik aappaariittut ajunngitsunik meeqqaminnik misigisaqartitsiniaaqqunaqaat. (gD 22/1 92)

[Qupp. 10-mi issuagaq]

„Silaannarsuarmi ilisimasatsinni timip pisataasa tupinnarnersaat“

[Qupp. 10-mi issuagaq]

Sapaatit-akunneri arfineq-pingasuni pisatai tamarmik pinngorsimapput

[Qupp. 11-mi issuagaq]

Qanoq ilillutik inuit sianissutsiminnik tamakkiisumik pigisallit oqarsinnaappat pinngortitaq taanna uumanngitsoq?

[Qupp. 14-mi issuagaq]

Ilisimatusartut amerlasuut isumaqarput inuuneq ilumiugineqalernermi aallartittartoq

[Qupp. 12-mi assiliartaq]

Sapaatit-akunnerinik arfineq-pingasunik utoqqaassuseqarpoq, centimeterinik sisamanik takissuseqarluni, pisatai tamarmik pinngorsimapput

[Suminngaanneernera]

Assiliaq: Lennart Nilsson, A Child is born — 1976 ed./Dell Publishing Co. (aamma qupperneq 2)