Nannup atortorissaarutaa
Nannup atortorissaarutaa
ILISIMATUUT ilaat isumaqarput nannup issittormiup misissoqqissaarneratigut seqernup kissarnerata nukinganik atuinissarput ilikkagaqarfigingaatsiarsinnaagipput. Eqqarsaat tamanna fysikerip Richard E. Grojeanip 1970-ikkut qiteqqunneranni, issittumi uumasunut qaqortunik meqqulinnut tunngatillugu soqutiginartumik paasisaqartoqareersorlu, uniffigisimavaa.
Canadami uumasunik nujuartanik kisitsisartut paasisimavaat uumasut tamakku assiliiviup imassaanik nalinginnaasumik silaannarmit assilisinnaanagit, avatangiisiminnut qaqortuinnarmut ilassuulluinnarmata. Filmi infrarødiusoq, uumasunik kissartunik aalinnik assiliinermi atorneqarajuttoq, aamma atorsinnaasimanngilaq. Nannummi amersua ima ussitsigaaq kiak aniatitaa filmimit malugineqarnissaminut naammannani. Filmili ultraviolettemik malussarissoq atorneqalermat puisit nannullu negativimi qernarissutut qaqortumik avatangiisilittut takuneqarsinnaalersimapput. „Qinngornerit ultravioletteusut aputip uteriartittarpai, uumasulli taakkua uteriartinneq ajorpaat,“ The Toronto Star-imi taama oqaluttuarineqarpoq.
Sooruna taamaattoq? Fysikeri Richard Grojean maskinteknikimillu ilinniartitsisoq Gregory Kowalski naapertussagaanni akissut nannup amiani meqqorsualimmi toqqoqqavoq. Amiata meqqorsuisa seqernup qinngornerisa takussaanngitsut ultravioletiusut 90 procentii milluguttarpaat amianullu ilorlermut taartumut ingerlateqqittarlugit. Taamatut nanoq kissassimaartinneqartarpoq. 30-nik ississuseqaraluaraangalluunniit amiata meqqorsuallip ’inuni’ kissassimaartittarpaa. Seqernup kissarneranik tigooraasartut nalinginnaasut allat taama pitsaatiginngillat. Kowalskip nalilerpaa seqernup kissarneranik tigooraaviit inuit sanaavi marloriaatingajammik pitsaanerulersinneqarsinnaassagaluartut nannup amiata meqqorsuallip pissusia atorneqaraluarpat.
Seqernup qinngornerisa takussaasortai eqqarsaatigalugit nannup meqqui allatorluinnaq iliortarput; qaamarnup 90 procentia uteriartittarpaat. Tamanna pissutigalugu nanoq qaqqorilluinnartutut isikkoqartarpoq, naak meqquisa ilai qaquissuunatik akimut ersitsuinnaagaluartut imaluunniit qalipaateqanngikkaluartut. Meqquni qaamasut iluaqutigalugit issittumi aputilimmi piniakkaminut malunnaarsaarluarsinnaasarpoq. Misissuisartut ilaasa malugisimavaat nannup piniarsaagaqaraangami sigguni qernertut assertarai — soorlu ilassuuttunngorsarnerup pingaaruteqarnera nalunagu.
Nannup pisariaqartitai tunngaviusut marluk meqqorsuisa tamakkiisumik naammassivaat: Sapinngisamik qaqortuunissaq kissassimaartinneqarnissarlu. Taamaattumik tupinnarpallaanngilaq amia meqqulissuaq Richard Grojeanip taasimammagu ’atortorissaarut tupinnartoq’. Aap, uumasoq asseqanngitsoq kusanaqisorlu Pinngortitsisup ilisimassusianut takussutissaavoq. (gD 22/5 91)