Aalliartorneq — Maanna siaruartikkatit kingorna katersussavatit

NAALUNGIARSUUP qarasaata paasissutissat malugisallu svampitut ililluni milluartarpai. Ukiut marluk ingerlaneranni oqaatsit ajornakusoortut tusaaginnarlugit meeqqap ilikkartarpai. Meeqqap oqaatsit marluk tusaasarunigit tamaasa ilikkarsinnaavai. Oqaatsinilli ilikkarsinnaassusiinnaanngitsumik meeraq atortuligaavoq. Qarasaq aamma nipilersornermut eqqumiitsuliorsinnaassutsimut, nukiit ataqatigiissinnissaannut, ileqqussatigut malugissutsimik tarnimillu nalunngeqatiginninnermik, uppernermik asanninnermillu ersersitsisinnaassutsimik kiisalu arlaannut pallorfiginnerusussutsimik piginnaasaqalernissamut siumut piareersimavoq. Meeqqap ineriartornissaminut avatangiisiminit sunnerneqarnissani utaqqiinnartarpaa. Sunnerneqarneq tamanna ajunnginnerpaamik inerneqarsinnaassappat piffissami aalajangersimalluinnartumi pisariaqassaaq — tassa alliartornerani, ukiuni meeqqap ajunngitsup tungaanut ’ilusilersorneqarsinnaaffigisaani’.

Avatangiisinit sunnerneqarneq inunngornermi pilereersarpoq. Alloriarneq siulleq attaveqalernermik taaneqartarpoq. Anaanaasup inoorlaaq isaasigut killinnartumik asannippaluttumillu isigisarpaa, ilassiortarlugu pakkutaartarlugulu. Naalungiarsuup anaanani isiginiaqqissaartaleraangagu taliinilu toqqissisimarpasittaleraangat anaanatut misigissutsit  malunniuttarput. Piffissami tamatumani milulersinnaassappat anaanamut meeqqamullu iluaqutaassaaq. Meeqqap milunnerata anaanap iviangiini immuliorneq siuarsartarpaa. Anaanap naalungiarsuutimi amianik attuumanninnera ernereernerup kingorna aanaarneranut millisaataasarpoq. Anaanap immua meeqqap nappaatinut akiuussutissaanik akoqarpoq. Tamanna tassaavoq qanimut asannittumillu attaveqatigiinnermut aallarniut. Malugiulli tassaannaammat aallarniut.

Taakku marluk sivitsunngitsoq pingasunngussapput, soorunami ataataasoq aamma ilaasussaammat. Dr. T. Berry Brazelton naapertussagaanni „meeqqat tamarmik . . . ataatamik pisariaqartitsipput, ataatallu tamarmik immikkut meeqqaminnik sunniisarput . . . Anaanaasut meeqqaminnut saamasuullutillu eqqissisimasumik iliorfiginnittarput, ataataasulli meeqqanik pinnguaqatiginninnerusarput, quinassaarlugit ikaqatigalugillu.“ Qajassuannginnerusumik sammineqarneq tamanna meeqqat nuannaarnerup pianik nillertarlutik atortarpaat. Nuannaartaqaat uerisarlutillu. Tamanna inunngornerup kingorna attaveqalernerup nanginneraa — ’angajoqqaat meeqqallu akornanni asannittumik ataqatigiinneq, nalinginnaasumik qaammatit siulliit 18-init ingerlaneranni pilersinneqartartoq imaluunniit pinngitsoortinneqartartoq,’ dr. Magid, atuakkamut High Risk: Children Without a Conscience-mik (Navianartoq: Meeqqat nalunngeqatiginnissuteqanngitsut) atuakkioqataasoq, taama oqarsimavoq. Taanna aamma oqarsimavoq attaveqatigiinneq tamanna pilersinneqanngitsoorpat immaqa meeqqat alliartussasut qanimut ikinnguteqarnissamut piginnaassuseqaratik asanninnermillu takutitsisinnaassuseqaratik.

Ataatamut anaanamullu naligiimmik attaveqarneq nukittooq

Taamaattumik pingaaruteqartorujussuuvoq anaanaasup ataataasullu suleqatigiillutik meeqqap meeqqerivimmiilersussatut utoqqaassuseqalinnginnerani asannittumik meeqqamut attaveqarnerminnik nukittorsaanissaat. Anaanaasup kisiinnarmi meeraq kuniortarlugulu pakkutaartartussaanngilaa. Aap, aamma ataataasoq ilaasariaqarpoq. Atuagassiami Men’s Helth-imi juni 1992-imeersumi ima allassimasoqarpoq: „Ukiuni 36-ni misissuineq, Journal of Personality and Social Psykology-milu tamanut saqqummiunneqarsimasoq, naapertussagaanni angajoqqaat pakkutaarisarnerat asanninnermillu timikkut ersersitsisarnerat meeqqap siunissami ikinnguteqarnikkut, aappaqarnikkut qaffakkiartornikkullu iluatsitsinissaanut  assut aalajangiisuusarpoq. Meeqqat 70 procentii asannittunik angajoqqaallit 30 procentinut misigissutsiminnik ersersitsivallaarneq ajortunik angajoqqaalinnut naleqqiullugit inuttut ingerlalluarnerpaasarput. Ataataasullu pakkutaarisarnera anaanaasup pakkutaarisarneratulli naleqartigaaq.“

Angajoqqaatut qanoq iliuuseqarnerusoqarsinnaava? Soorlu issiavimmi ukamartumi meeraq sarliarlugu aalarusaaqatigineqarsinnaavoq. Sarliartillugu toqqissisimanerani atuffanneqarsinnaavoq. Meeraq oqaluussinnaavat, tusarnaarlugu ilinniartillugulu suna eqqortuusoq sunalu eqqunngitsuusoq, illit nammineq maligassiulluarniarsariitigalutit najoqqutassiallu meeqqamut ilinniartitsissutigisatit inuuninni atuutigalugit. Soorunami meeqqap utoqqaassusia eqqarsaatigineqartariaqarpoq ilinniartitsinerlu paasiuminartumik, soqutiginartumik nuannersumillu ingerlanneqartariaqarluni.

Meeqqat inunnguutsiminnik alapernaatsuupput, sunik tamanik misissuerusussuseqarlutik paasisaqarusussuseqarlutillu. Angajoqqaatik sorpassuarnik apersortarpaat. Anori sumit piva? Sooq qilak tungujortuua? Sooq seqineq tarrileraangat qilak aappillertarpa? Naak oqitsuinnaasanngikkaluartoq sapinngisannik apeqqutai tamaasa akiniarsarisakkit. Apeqqutai tamakkua ikiortigalugit periarfissaqarluarputit meeqqap eqqarsariaasiata ilinniarnissaanut, Guutimut tunngasunik oqaluttuunnissaanut Guutimillu taassumalu pinngortitarsuanik pingaartitsilersinniarnissaanut periarfissaqassallutit. Qupaloraarsuit alutorivai? Imaluunniit naasut ilusilersugaanerat tupigusuutigaa? Immaqa aasiak qassutiliortoq tupigusuutigaa. Imaluunniit nunami assaaneq nuannarilluinnarpaa. Tamakku tamarmik angajoqqaat meeqqaminnut ilinniartitsinissaannut periarfissaapput, soorlu Jesus assersuusioraangami ulluinnarni pisartut atortarsimagai. Taamaalilluni ilinniartinneqarnissaq meeqqap qilanaarisassavaa.

Ilaqutariippassuarni ataataasoq anaanaasorlu tamarmik aningaasarsiorniarlutik sulisariaqartarput. Meeqqatilli unnukkut weekendiniluunniit ilagisarumallugit iliuuseqarnerusinnaappat? Anaanaasoq ullup affaannaa sulisarsinnaannginnerpa meeqqat ilaginerujumallugit? Ullumikkut angajoqqaat kisermaarpassuit imminnut meeqqatillu inuussutissaqartikkumallugit ulloq naallugu sulisariaqartarput.  Anaanarpassuit angerlarsimaffitsik taamaalillutillu meeqqatik qimassimasariaqartarpaat. Naak anaanaasoq angerlarsimaffimmi qimassimasarnissaanut pissutissaqarluaraluartorluunniit meeraaqqat tamanna paasisinnaasanngilaat immaqalu ilaginnarneqartutut misigisarlutik. Taamaattumik angajoqqaat ilungersorlutik piffissamik meeqqaminnut atugassaminnik ’pisiniartariaqarput’.

Ilaatigut oqaatigineqartarpoq piffissaq angajoqqaat meeqqaminnut atugaat pitsaasuusariaqartoq, tassa qanoq sivisutiginera apeqqutaanani piffissalli atorluarneqarnissaa pingaarnerulluni. Angajoqqaat ulapittut immaqa meeqqatik ulloq ataaseq allortarlugu 15 minuttini sivisunerulaartumiluunniit weekendinilu akunnermi ataatsimi ilagisarpaat, oqartarlutillu piffissat tamakku pitsaasumik atortarlugit. Naammappali meeqqap pisariaqartitaa matuinnassallugu? Imaluunniit taamatut oqaannartarpat ilerasunnertik millisarniaannarlugu, imaluunniit anaanaasoq imminut avataani periarfissaminik atorluaaniarnissaminut isumakuluuteqarumannginnermik taama oqartarpa, uffa meeqqami pisariaqartitai sumiginnarlugit? Immaqa ima akerliliissaatit: ’Ilumut, taama ulapitsigalunga piffissaqanngilluinnarpunga.’ Tamanna ajuusaarnaqaaq, kisianni aamma ilinnut meeqqannullu uggornaqaaq; allatummi ilioriusissaqanngilaq. Piffissamik meeqqanut alliartorneranni atugassannik nassaarsinnaanngikkuit qularutigissanngilat meeqqat inuusuttuaranngulerpata avissaariartuaalissagassi.

Meeraq paaqqinnittarfimmiitinneqartarpat meeqqamuinnaanngitsoq aammali angajoqqaanut annaasaqaataassaaq, alliartorneranimi nuannaarutissat ilarpassui pinngitsuussagamikkik. Meeqqap tamatigut paasisanngilaa sooq angajoqqaaminit qimanneqartuartarluni. Immaqa isumakkiigaasutut, kissaatigineqanngitsutut qimagaasutullu misigisarpoq. Meeraq inuusuttuaranngoruni immaqa kammalaatiminut qaninnerussaaq, angajoqqaani alliartornermini ulapissimaqisut qanimut attaveqarfiginagit. Meeraq allaat marloqiusamik inuuneqalersinnaavoq, angajoqqaami naammagisaannik iliorniarsariitigaluni nammineq piumasaannarminik iliortarluni. Oqarluartaarutit, nassuiaaniarnerit patsisissarsiuutillu avissaariartornermut aaqqiissutaasinnaanngillat. Naak angajoqqaat asanninnermik eqqartuisaraluartut meeqqap piviusutut misigineq ajorpaa, ukiuni angajoqqaaminik pisariaqartitsinerpaaffigisamini sumiginnagaasimanini pissutigalugu. Angajoqqaami patsisissarsiutaat sallutut imaqanngitsutullu isigisarpai. Upperneq assigalugu asanninneq sulianik ilaqanngitsoq toqungavoq. — Jâko 2:26.

Siaruartersimasavut maannangaaq katersorpavut

Kinguaariit ’uanga’-mik pingaartitsisut inuuffigisaanni namminissarsiorneq ingasatsikkiartuinnarpoq. Ingammik meeqqat sumiginnagaanerisigut tamanna takuneqarsinnaavoq. Meerartaarutta sivitsunngitsoq meeqqerivinnut tunniutissavavut. Meeqqeriviit ilaat ajunngikkaluarput, tamarmiunngitsorli. Meeqqeriviit ilarpassui ingammik meeraaqqanut pitsaanngitsumik sunniuteqartarput. Ilaat allaat meeqqanik atornerluinermik unnerluutigineqarsimapput. Tamakkuninnga paasiniaaqqissaartartoq oqarsimavoq: „Qularnanngitsumik siunissami ullumikkornit annertunerungaartunik ajornartorsiuteqalissaagut.“ Nalitsinni ajornartorsiutivut amiilaarnareeqaat, soorlu dr. David Elkindip 1992-imi kisitsit atorlugit nassuiaasiaanit takuneqarsinnaasoq:

„Ukiut qulikkaat marluk ingerlaneranni meeqqat inuusuttuaqqallu puallarpallaarnikut 50 procentimik amerleriarsimapput. Ukiumullu inuusuttuaqqat 10.000-it missaanniittut ikiaroornartumik imigassamillu atornerluineq, aamma aqqunartitersimaneq, pissutigalugit annaasarpavut. Inuusuttuaqqat sisamassaat tamarmik ullut 14-ikkaarlugit imerpallaartarput; inuusuttuaqqallu 2 millionit imerajuttuupput.

Amerikami niviarsiaqqat inuusuttuaqqat ukiumut 1 millionit naartulertarput, tassa nunat killiit ilaata normu 2-jusup, Englandip, marloriaatai. Imminortartut ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni pingasoriaatinngorsimapput, ukiullu tamaasa inuusuttuaqqat 5-6 tuusintit akornanniittut imminnut toquttarput. * Missiliuunneqarpoq niviarsiaqqat  inuusuttuaqqat sisamaappata ataaseq neriniarnikkut ajornartorsiuteqartartoq, amerlasuutigut sanigorsarujussuarneq pissutaalluni. 14-it 19-inillu akornanni ukiullit toqutsigajunnerpaanut tulliupput.

Sulili pigaluaqaat! Ukiut tamaasa meeqqat 50 millioninit amerlanerusut suli anaanamik illiaaniittut toqunneqartarput. Aap, nalitsinni ajornartorsiutit ingasalluinnarput. Ilaqutariit ajalusoornerat eqqarsaatigalugu dr. Elkind oqarpoq: „Inuttut atugarisat allanngoriapiloornerat meeqqanut inuusuttunullu, alliartupallannissaq ineriartupallannissarlu pinnagit aalajaassutsimik isumannaassutsimillu piumasaqartunut, ajunaarnersuartut ittarpoq.“ Atuakkiortoq ’uanga siullermik-namminissarsiussuseq’ pillugu sammisaqarsimasoq akerliliilluni ima allassimavoq: „Kinaluunniit aappriinnut ima oqassalluni piareersimanngilaq: ’Tusaariaritsi: Ataatsimoortariaqarpusi. Meeraqarussi ataatsimoorniaritsi!’“

Meeqqat asanninnermik takutissagaanni piffissaq pisariaqarpoq. Robert Keeshan, ukiut arlallit matuma siorna Amerikamiut tv-kkut aallakaatitassiaanni, Kaptajn Kanngorooq-mi, inuttaasimasoq meeqqanut piffissaqarfiginninngitsoornerup kinguneri pillugit mianersoqqusisimavoq, ima oqarluni:

„Meeraaqqap kullutorluni inuusanilu tigummiarlugu ataatami angerlarnissaa utaqqikatalerpaa. Pinnguarnerminit misigisaminik oqaluttuukkusuppaa. Aap, ullup ingerlanerani misigisami pissanganartut tamaasa oqaluttuarinissaat qilanaareqaa. Kiisami ataataa takkuppoq. Ullumi suleruloorsimagami qasulluni meeqqamut oqaannarpoq: ’Maannakkuunngitsoq, asasara. Ulapikkama; qamunnarlutit tv-mik isiginnaarniarit.’ Amerikami angerlarsimaffippassuarni tusakulaneqarnerpaaq tassa: ’Ulapikkama; qamunnarlutit tv-mik isiginnaarniarit.’ Taavami qaqugu? ’Kingusinnerusukkut.’ Tamannali ’kingusinnerusukkut’ qatangiinnarajuppoq . . .

Ukiut ingerlapput meerarlu alliartorpoq. Pinnguartaartarlunilu atisartaartortarpoq — mærkigissaartunik — stereoanlægitaarlunilu, kissaatiginerpaasanili pinngisaannarpaa — angajoqqaami piffissaat. 14-inik ukioqarpoq, isai eqqissisimarpalunngillat; nuanninngitsumut akuliussimavoq. ’Ajortoqarpa, asasara? Qaami oqaluttuarniarit, meerara! Oqaluttuunniannga!’ Kingusinaareerporli, kingusinaarpallaareerpoq. Asanninneq peeruppoq . . .

Meeqqamut ima oqaraangatta: ’Maannakkuunngitsoq, kingusinnerusukkut!’ imaluunniit: ’Tv ikiinnaruk!’ imaluunniit: ’apersorunnaarniarit!’, meeqqatta uagutsinnit piumasatuaat, tassa piffissarput, tunniutinngitsoortarparput, imaluunniit meerarput asanninnermik ersersitsiviginngitsooraangatsigu — imaanngilaq nuannarinngikkipput, pissutaasorli tassa meeqqap asanissaanut piffissaqannginnerput.“

’Piffissaq annertooq’ pisariaqarpoq

’Piffissaq pitsaassusilik’ annikitsunnguakkuutaarlugu tunniussaq kisimi naammanngilaq, aammali ’piffissaq annertooq’ tukkorluni tunniussaq pisariaqarpoq. Tamanna Biibilimi torrattumik allaatigineqarsimavoq, Mosesimik allakkat tallimaat 6:6, 7-imi: „Oqaatsit taakku peqqussutillu ullumi ilinnut tunniussakka uummammiugiuassavatit. Qitornannut nangeqqittuartassavatit eqqartortarlugillu angerlarsimallutit issiasaraangavit, angalaartaraangavit, innartaraangavit makittaraangavillu.“ Najoqqutassat naleqartut piviusut Guutip oqaasianeersut meeqqanut uummammiuliutitinniartariaqarput, najoqqutassat nammineq uummamioreriikkat. Biibilimi ilinniakkavut maleruarutsigik meeqqatta ilaassavaatigut.

Ussat ilanngutassiami siuliani immikkoortumi siullermi issuagarput eqqaamaviuk? Imaappoq: „Inuusuttoq [imaluunniit meeraq] ingerlavissaanik ajoqersuuguk, taava utoqqaliguni tamanna nigussanngilaa.“ (Ussatit 22:6) Najoqqutassat tamakku uummammiuliutitissimagaanni aatsaat tamanna pisinnaavoq. Tassa najoqqutassat tamakku eqqarsartaasianut, ilorpiamigut misigissusiinut, ilorpiamigut kinaassusivianut, ilaalersimasariaqarput. Naammanngilaq angajoqqaat najoqqutassanik tamakkuninnga meeqqaminnik ilinniartitsiinnarnissaat, aammali namminneq maleruartariaqarpaat.

Inuunermini najoqqutassamisut isigilersimavai. Inuunermini najoqqutarilluinnalersimavai, pissusiminut ilaatilersimallugit. Taakkua akerliannik  iliorneq tassaanngilaq angajoqqaami ilinniartitsissutigisimasaasa akerliannik iliorneq, tassaallunili inuttut pissuserilersimasamut akerliusumik iliorneq, imminut ilumuunngitsuliorfigineq. Imminut miserratigineq. (2 Timûtiuse 2:13) Taamatut imminut akerliusumik iliorfiginissaq qamuuna orniginanngittaqaaq. Taamaattumik ingerlavissamik imminut uummammiuliutitinneqarsimasumik ’niguisinissaa’ ilimanaateqarpallaassanngilaq. Taamaattumik meeqqatit illit maligassiannik isigisaqartinnerisigut ileqqunik pitsaasunik ilinniartikkit. Nammineq inussiarnersuunikkut inussiarnersuunissamik ilinniartikkit, illit nammineq pissuserissaarnikkut pissuserissuunissamik ilinniartikkit, nammineq saamasuunikkut saamasuunissamik ilinniartikkit namminerlu maligassiuinikkut unneqqarissuunissamik ilumoortuunissamillu ilinniartikkit.

Jehovap aaqqissuussaa

Ilaqutariinnik aaqqissuussaaq aallaqqaataani Jehovamit pilersinneqarsimavoq. (1 Moses 1:26-28; 2:18-24) Inuiaat ukiuni 6000-ini pioreeraluartut aaqqissuussaq tamanna meeqqanut inersimasunullu tamanut suli pitsaanerpaatut isigineqarpoq. Atuagaq Secrets of Strong Families (Ilaqutariit nukittuut isertugaataat) isumamik ima inerniliussaqarpoq: „Immaqa qamuuna nassuerutigisarparput ilaqutariit tassaasut atugartuussutsip tunngavippiaa. Immaqa qamuuna ilorpiatsigut misigisarpugut inuunitsinni pingaarnerpaat tassaanngitsut aningaasat, qaffakkiartorneq, tusaamasaaneq, illunik pigisaqarneq, nunaateqarneq allanilluunniit pigissaarneq — aap, inuunitsinni pingaarnerpaat tassaapput inuit uagutsinnik asannittut soqutiginnittullu. Inuit uagutsinnik samminnittut annertoqqutissatut ikiortissatullu naatsorsuutigisinnaasavut. Taamaallaat ilaqutariit iluanni asanninneq, annertoqqusigaaneq, isumassugaaneq piserineqarnerlu tamatta kipitsavigisavut pisinnaavavut.“

Taamaattumik ilaqutariinnik pilluartunik ’katersuiumagutta’ piffissap ’siaruarterinermut’ atornissaa pingaarutilerujussuuvoq. Meeqqat alliartornerat tamaat eqiasuilluta ajunngitsumik perorsarniarsarisariaqarpavut. — Takuuk Ussatit 3:1-7. (gD 22/9 92)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 11-mi ungalusaq]

Ataatatut anaanatulluunniit qanoq ittuuvunga?

„Pitsaanerpaanik marlunnik karakteerilerneqarpunga,“ nukappiaraq nuannaaqaluni oqarpoq. Ataataata ingerlaannaq akivaa: „Sooq amerlanerunngillat?“ „Anaana, errugassat naammassivakka,“ niviarsiaraq igaffimmiilluni oqarpoq. Anaanaata soqutigisaqarpasigani akivaa: „Eqqaavimmi igereerpiuk?“ „Illutta eqqaa salikkakku igitassallu igikkiartorlugit,“ nukappiaraq angisooq oqarpoq. Ataataata tuini qullaameriarlugit aperaa: „Quimi torersarpiuk?“

Saniliisa meerartaat pilluarpasillutillu nalerisimaarpalupput. Atagu angajoqqaavisa qisuariartarneri maluginiariartigik:

„Pitsaanerpaanik marlunnik karakteerilerneqarpunga,“ nukappiaraq nuannaaqaluni oqarpoq. „Torrak,“ ataataa tulluusimaarluni oqarpoq. „Nuannaaqaanga angusaqarluarsimagavit!“ „Anaana, errugassat naammassivakka,“ niviarsiaraq igaffimmiilluni oqarpoq. Anaanaa qungujulluni inussiarnersumik oqarpoq: „Asanarputit!“ „Illutta eqqaa salikkakku igitassallu igikkiartorlugit,“ nukappiaraq angisooq oqarpoq. Ataataata nuannaarluni akivaa: „Tulluusimaarutigeqaakkit!“

Meeqqat ulluinnarni suliassaminnik naammassinninnertik pillugu nersualaarneqartariaqarput. Pilluarlutik inuunissaannut illit apeqqutaasorujussuuvutit.

[Qupp. 7-mi assiliartat]

Meeqqap anaanaminut attaveqaleriartornerani ataataasoq ilaaqquttarpoq

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Pinnguarluartaqaat: Nukappiaraq talini siaarlugit timmisartuusuusaarpoq. Karsersuaq illunnguusanngoraraaq, ajaappiaasaq hiistinngorluni issiavillu biilertussaarfissaqqittaqaaq