Immap ajornartorsiortitaanera
Immap ajornartorsiortitaanera
UKIUT tamaasa uulia 130.000.000 literi imarpinnut iginneqartarpoq. Aali kisitsimmut angingaartumut tassunga maqisoortarnersuit ilaannikkut pisartut ilaanngitsut, soorlu 1989-imi Alaskap sineriaani Exxon Valdez-imi ajutoorneq, 1991-imiluunniit Persiap Kangerliumanersuani ajutoornersuaq, tassani uulia 160.000.000 literi imaanut maqisoorpoq!
Imaanulli iginneqartartut oliaannaanngillat. Nordsømi, Tysklandip sineriaata avataaniittumi, fabrikinit kemikalianik maqisoortarnerit annertungaarmata ilisimatuut toqunartutut naatsorsuutigilersimavaat. Sineriammit kilometerit 200-t tikillugit kemikalianik umiarsuarnut qalipaatinut akuusartumik toqunartumik immap qaava aserorneqarsimasoq immamik paasiniaasartut oqaatigaat. Immap qaava tamanna pingaarutilerujussuuvoq aalisakkat suappassuisa tukerfigisarmassuk immallu uumasuararpassui imaani uumasorpassuit nerisartagaat pingaarnerit tamaani ittarmata.
Europap kujataani ilisimatuut malugisimavaat Akullersuup immaata qaava aamma kemikalianik, uuliamik imermillu mingutsitanik mingutsitaasimasoq. Ingammik imarmiut miluumasut, soorlu arferit, immap qaavata mingutsitaaneranik eqqugaapput, akulikitsumik anersaarniarlutik puisaramik. Taamaalillutik ukiut tamaasa immami miluumasut 6000-it Immami Akullersuarmi toqusarput, amerlanersaat mingutsitsineq pissutigalugu. Ilaanni Immap Akullersuup sissaanut aarluarsuit hundredelikkuutaat tippussaapput — Frankrigip sissaanuinnaq sapaatip-akunneranut 50-it tikillugit. Uumasut kusarnartut takujuminartullu taakkua virusimik nappaateqalersimapput. Immaqa nappaatinut taakkununnga mingutsitsineq pisuuvoq aarluarsunnik sanngiillisitsigami. Immanik ilisimatooq Jean Michel Cousteau mianersoqqusivoq: „Aarluarsuit mingutitsineq toqussutigisinnaappassuk, aamma uagut toqussutigisinnaavarput.“
Siulittuut taamaattoq immaqa siooratsannarpoq, mingutsitsinerli inunnut navianartorsiortitsilereerpoq, allaat amerlasuutigut. Assersuutigalugu Newfoundlandip sineriaata avataani annaassiniartartut tamanna misigisimavaat, timmisartup nakkarnerata kingorna annaassiniarnerminni mingutsitsinermik akornusersorneqaramik. Tassani plasticinik eqqaasimaneq pisuuvoq, immap qaavani igitaqangaarmat timmisartup amiakkuinit immikkoortissinnaannginamikkik. Annattunik nassaartoqanngilaq.
Pisimasoq alianaqaaq. Qanorli ’immamik tassaniittunillu tamanik Pinngortitsisoq’ aliasutsigiva? (Nehemja 9:6) Qularutissaangilaq ’nunamik aseruisunik aseruinissaa’ qanilliartupallattoq. — sarĸúmersitat 11:18. (gD 8/8 92)
[Qupp. 32-mi suminngaanneernera]
Mike Baytoff/Black Star