Angerlarsimaffimmi nakuuserneq

„Nakuuserluni aporaannerit, patittaannertallit ajattaannertalliluunnit, savimmik kapisinertallit aallaasersornertallilluunniit, inuiaqatigiit iluannit allanit ilaqutariit iluanni pikulanerpaapput.“ — Behind Closed Doors (Matut matoqqasut tunuini).

AQQUSERNATIGUT nalinginnaasukkut pisuttuariarit. Matut amerlasuut tunuini akuttunngitsumik persuttaasoqartarpoq. Danmarkimi pingasunik toqutsisoqaraangat marluk ilaqutariit iluanni pisarput. Taamaassorinanngikkaluarpoq, kisianni taarsereernerup kingorna aqqusinerni angalanissaminnut ersisartut ilarpassui angerlarsimaffimminni pinerlineqarnissaminnut ulorianartorsiornerpaapput.

Kisianni, ’ilaqutariit Danmarkikkut’ iluinnaanniunngitsoq nakuusertoqartalersimavoq. USA-mi angerlarsimaffiit aappasaanni tamani minnerpaamik ukiumut ataaseriarluni nakuuserluni aporaattoqartarpoq, angerlarsimaffiillu sisamaagaangata ataatsimi akulikitsumik taamaaliortoqartarluni. Afrikami misissuinerit takutippaat toqutsinerit tamarmik 22 procentiisa 63 procentiisalu akornanniittut ilaqutariit iluini pisartut. Latinamerikamilu amerlasuut angutinit peqqarniitsunit nikanarsarneqartarput, annersarneqartarlutik toqunneqartarlutilluunniit.

Canadami ukiut tamaasa arnat hundredit missaat uiminnit inooqatiminnilluunniit inuartarineqartarput. USA-mi, Canadamiit quleriaammik inoqarnerusumi, ukiut tamaasa arnat 4000-it uiminnit peeqqaminnilluunnit toqunneqartarput. Aammattaaq ukiut tamaasa meeqqat 2000-it angajoqqaaminnit toqunneqartarput, angajoqqaallu aamma taama amerlatigisut meeqqaminnit toqunneqartarlutik.

Silarsuarmi tamarmi anguteqarpoq nuliaminnik persuttaasartunik, nuliaqarpoq uiminnik patittaasartunik, angajoqqaaqarpoq meeqqaminnik unataasartunik, meeraqarpoq angajoqqaaminnik saassussisartunik, meeraqarlunilu meeraqatiminnik nakuuserfiginnittartunik. „Inersimasutut inuunermi kamannermik persuttaanermillu misigisaqarnerup annersaa eqqarlerisamit qanigisaminngaaniilluunniit pisarpoq,“ atuakkami When Families Fight-mi (Ilaqutariinni akiuuttoqaraangat) allassimavoq, „kamannerlu sakkortunerusarluni allanut kamannermit.“

Ilaqutariinni sorsuunneq

Nuliamik persuttaaneq: Angutit isumaqarajuppallaarput katinnermut allagartaq nuliaminnik nakuuserfiginninnissamut akuersissutaasoq. Nuliaqarportaarli uiminnik persuttaasartunik, ajoqusiinerli minnerusarpoq akerlianit pisoqarneraniit. Atuagassiaq Parents allappoq: „Aapparisamut nakuusernerit nalunaarutigineqartut [ajornerit] 95 procentii sinnerlugit, uiusup nuliani nakuuserfigisimavaa.“

 New Yorkimi pisortat unnerluussisartuat nalunaarpoq: „Amerikami inuiaqatigiinni arnanut nakuuserneq nappaatitut tunillannartutut siaruarsimavoq. FBI-p missiliuussimavaa . . . arnat 6 millionit ukiut tamaasa persuttarneqartartut.“ Nuliamik persuttaasarnerit annertussusiat nunamiit nunamut assigiinngikkaluartut, kisitsisitigut naatsorsuutit takutippaat nunani amerlasuuni, amerlanersaaniunngikkuni, tunillannartutut siaruarsimasoq.

USA-mi missiliuunneqarsimavoq „arnat quliuppata ataaseq katissimanermi ingerlanerani uiminik annertuumik persuttarneqartartoq (unatarneqarluni, isimmissarneqarluni, kiineqarluni ajornerusumilluunniit)“. Persuttaanerillu minnerusut naatsorsuutigigaanni, atuagassiaq Family Relations allappoq, „arnat Amerikamiut aappassaat tamarmik angerlarsimaffimmi persuttarneqartarput.“

New Yorkimimi eqqartuussissuserisoq oqarsimavoq ’aqqunartiternerit arnat uiminnit persuttarneqarlutik napparsimavimmut unissutigisartagaat pinngitsaalineqarluni arneriffigineqarnikkut, saassunneqarnikkut biilinillu ajutoornikkut aqqunartiternernit annerusartut’.

Dr. Lois G. Livezey oqarpoq: „Ersarippoq arnanut nakuusertarneq ilaqutariillu iluini persuttaasarneq nalinginnaasut, nakuusertartullu . . . inuusut nalinginnaasut. . . . Inuiaqatigiit iluini tamani inuiaallu akornanni tamani ajornartorsiutaavoq annertooq.“

Nakuuserfigineqarsimasut ilaannikkut taamatut pisoqarsimanera pillugu imminnut avoqqaarisarput, taamaattumillu imminnut tatiginerat mikisuararsuusarluni. Atuagassiaq Parents nassuiaavoq: „Arnaq imminut tatigerpianngitsoq imminullu naleqarpianngitsutut isigisoq, persuttarneqarnissaminut imminut aaginnartarpoq. . . . Arnaq persuttarneqarajuttoq nammineerluni pilersaarusiornissaminik nammineernissaminillu annilaanngagitiginnittuugajuppoq.“

Aappariinni persuttaasarneq meeqqanuttaaq sunniutipiloqartarpoq. Nakuusernikkut allat aqunneqarsinnaasut ilikkartarpaat. Anaanaasut ilaat oqaluttuarput allaat meeqqat, piumasatik piniarlugit, imatut oqarlutik qunusaartaraatik: „Ataatamut unatartissavakkit.“

Meeqqanik persuttaaneq: Ukiut tamaasa meeqqat millonilikkuutaat timikkut annertuumik aqqunartiternermik, innarluuteqalernermik toqumilluunniit kinguneqartumik peqqarniitsumik pillarneqartarput. Missiliuunneqarsimavoq ataaseq nalunaarutigineqaraangat 200-t nalunaarutigineqarneq ajortut. „Angerlarsimaffik amerlasuutigut meeqqanut inigissallugu navianarnerpaasarpoq,“ atuakkami Sociology of Marriage and the Family-mi (Aappariittut ilaqutariittullu inooqatigiinnermik ilisimatusaatit) allassimavoq.

Universitetimi professori John E. Bates oqarpoq angerlarsimaffimmi persuttaaneq meeqqap inuunerata sinnerani qanoq pissuseqarnissaanut sunniisuunerpaasoq. Dr. Susan Forward oqarpoq: „Paasisimavara imminut ataqqinermut millisaasumik inersimasutullu misigissutsikkut annertuumik ajornartorsioqqajaanermut inuunermi allamik taama sunniisoqartiginngitsoq.“ Meeqqat sisamat tallimallu akornanni ukioqaliinnarlutik ilungersunartoqaraangat  saassusseqqajaasinnaanerat malunnartarpoq. Meeqqat taamaattut inersimasunngoraangamik ikiaroornartunik imigassamillu atornerluinissamut pinerluttuliornissamullu, isumakkullu akornuteqarnissamut ineriartornermilu kinguarsimanissamut qaninnerusarput.

Tupinnanngitsumik meeqqat persuttartissimasut angajoqqaatik persuttaasimasut kamaattarpaat, amerlanertigulli angajoqqaap aappaa persuttaanermik isiginninngitsuusaarsimanera pillugu aamma kamaattarpaat. Meeqqap isaani nipangersimaannarluni isiginnittoq pisooqataasutut isigineqarsinnaavoq.

Utoqqarnik persuttaaneq: Missiliuunneqarsimavoq Canadamiut utoqqartaasa 15 procentii meeqqaminnit inersimasunit timikkut misigissutsikkulluunniit pinerlineqartartut. Nakorsaq isumaqarpoq „utoqqaat inuiaqatigiinni amerliartortillugit aningaasatigullu misigissutsikullu nammagassat meeqqanut nanertuutaagaluttuinnartillugit pissutsit ajorsiartuinnassasut“. Silarsuarmi tamarmi tamanna sioorassutigineqarpoq.

Pinerlineqarnermik nalunaarutiginissaanut utoqqaat tunuarsimagajupput. Immaqa pinerliisertik ikiortissatut pinngitsoorsinnaanngilaat naalliutsitaanertillu nipaatsumik atuinnarumallugu. Arnaq utoqqaq aperineqaraangami erni ukussanilu pisortanut qaqugu oqaatigissanerini, akisarpoq: „Tullianik.“ Ima sakkortutigisumik unartarsimavaat qaammat ataaseq napparsimmavimmi uninngasariaqarsimalluni.

Qatanngutinut nakuuserneq: Tamanna angerlarsimaffimmi nakuuserneruvoq nalinginnaasoq. Ilaasa qatanngutigiit akornanni nakuuserneq soqutaanngitsutut isiginiartarpaat oqarlutik: „Nukappiaqqammi nukappiaraapput.“ Misissuinerulli takutippaa meeqqat nakuusersimasut affaat sinnerlugit ilaqutariit avataanniittunik persuttaasimagaluarpata pinerlunnertutut naatsorsuutigineqarsimassagaluartut.

Amerlasuut isumaqarput qatanngummut pinerliisarnikkut ileqqut inersimasutut inuunermi attatiinnagassat pigiliunneqartartut. Ilaatigut tamanna angajoqqaat akornanni nakuusernermut isiginnittuusimanermit annerusumik kingorna aappariinnerup iluani nakuusernermut pissutaanerpaasarpoq.

Akiuuffik ulorianartoq

Pinerlunniarnermut tunngasunik ilisimatooq isumaqarpoq politiit ilaqutariit aporaannerinut atatillugu qaaqquneqarajunnerusut, pinerluttuliornernit allanit tamanit annermik. Isumaqarportaaq ilaqutariit isumaqatigiinnginnerinut akuliunnermi politiinik toqutaasoqarneqarnerusartoq allanit tamanit qaaqqusaanermiit. „Ujajaasoqarnerani piareersimasinnaasarpugut,“ politeeq oqarpoq. „Angerlarsimaffimmulli sumulluunniit iseraanni susoqarnissaa nalunartarpoq.“

Angerlarsimaffinni nakuusertarneq annertuumik misissuiffigereerlugu Amerikami ilisimatuut isummerput sakkutuut sorsuttut eqqaassanngikkaanni inuiaqatigiinni ilaqutariit nakuuserfiunerpaasut.

Ilaqutariinni persuttaasarnerup suna pissutigaa? Soraarsinneqarsinnaava? Ilaatigut illersorneqarsinnaava? Ilanngutassiap tulliata apeqqutit tamakku akissavai. (gD 8/2 93)