Angerlarsimaffimmi nakuuserneq sumik pissuteqarpa?

„Avatangiisit uisakajaartitsinerinit, artukkersuutaannit piumasaqarpallaarnerinillu angerlarsimaffik eqqissisimaarfissaanani, ilaqutariit artukkersuutinut tamakkununnga amerlasuutigut pisuullutillu sakkortusaasarput.“ — The Intimate Environment — Exploring Marriage and the Family (Angerlarsimaffimmi pissutsit — aapparinnik ilaqutariinnillu misissuineq).

ILAQUTARIINNI nakuusertarneq aatsaat ukiuni kingullerni qulikkuutaani misissuiffigineqartalerpoq. Misissuinerni annertuuni inernerit immaqa imminnut naapertuunneq ajoraluarput, assigiissuteqarlutilli. Ilaat misissoriartigik.

Ilaqutariittut tunuliaqutaq qanoq pisuutigaa?

Ilisimatuut arlallit inerniliussatik pillugit oqarput: „Aappariit apersukkavut nakuusernerujartortillugit meeraat imminnut angajoqqaaminnullu nakuusernerujartortarput.“

Ilaqutariinni persuttaanermut isiginnittuuginnarnerluunniit meeqqamut sunniuteqartorujussuusarpoq. „Anaanamik unatartittumik isiginninneq nammineq unatartinnertut ajortigaaq,“ terapeut John Bradshaw oqarpoq. Nukappiaqqap Edimik atillip ataatami anaanani unataraa isigalugu nuanniigisarsimaqaa. Sianiginaguli isumaqalersimavoq angutit arnat qunusaarlugit, aqqunarlugit nikanarsarlugillu aqunnissaannut pisinnaatitaasut. Inersimasunngorami nammineq nuliaminut nakuusertalerlunilu peqqarniitsunngorpoq.

Angajoqqaat ilaasa tv-mi nakuusernerit meeqqaminnut takoqquneq ajorpaat, tamannalu ajunngilaq. Angajoqqaalli nakuusernikkut meeqqaminnut sunnertiasunut maligassiuinerlunnginnissartik suli sianiginerusariaqarpaat.

Paatsiveerusimaarneq qanoq pisuutigaa?

Naartuneq, suliffeqannginneq, angajoqqaanik toqusoorneq, nuunneq, napparsimaneq, aningaasat tungaasigut ajornartorsiorneq allallu paatsiveerusimaartitsisarput. Inuit amerlanerit paatsiveerusimaarnertik nakuusinngikkaluarlutik anigorsinnaasarpaat. Inuilli ilaat artorsartinneqaraangamik nakuuseqqajaalersarput. Ataatamik anaanamilluunniit utoqqanngortumik — ingammik napparsimappat — paarsineq nakuusernermik nassataqarsinnaasarpoq. Meeqqammi amerlasuutigut ilaqutariinni pisussaaffinnik allanik nammakkeqqaneqarpallaareertarput.

Meeqqanik perorsaaneq uisakajaarnartuusinnaavoq. Taamaattumik ilaqutariit alliartortillugit meeqqat pinerlineqarnissaat aarlerinarsiartortarpoq. Aappariillu akornanni nakuusernissaq aarlerinarnerulertarpoq, tassami „aaqqiagiinnginnerit meeqqanut tungasut pissutiginerugajullugit aappariit imminnut kimmaattarput,“ atuagaq Behind Closed Doors allappoq.

Arnaagaanni angummut angutaagaanni arnamut nikaginninneq

Dan Bajorek, Canadami siunnersuisoqatigiit siuttuat, oqarpoq uiusut nakuusertartut arnanut isiginninnerat kipungasartoq: „Kulturimit sorlerminngaanneeraluaraangamilluunniit, angutit kakkannerusutut isigineqartussanngorlugit perorsarneqarsimasarput.“ Hamish Sinclair, angutinik  nakuusertartunik ’katsorsaaniarnermi’ pisortaq, oqarpoq angutit perorsarneqartartut isumaqalersillugit arnanit pingaarnerusut aammalu arnanik „pillaanissaminnut, naveersinissaminnut sioorasaarinissaminnut“ pisinnaatitaasut.

Nunani amerlasuuni angut nuliaminik pitut, inuttut pigisami ilaattut, isiginnittussatut naatsorsuutigineqartarpoq. Nuliaminik naalakkisartitsissusia angutaassusianut ataqqinassusianullu ersiutitut isiginiarneqartarpoq. Nuliaasoq persuttarneqarajuppoq allatulluunniit pinerluffineqartarluni, pisortallu iliuuseqangaarneq ajorput nunap najoqqutassiai malillugit angutip arnamit pingaarnerunera pissutigalugu. Uini tamatigut naalattariaqarpaa, qanorluunniit ajuallatsitsitigigaluarpat, nakuusertigigaluarpat, kanngunartuliortigigaluarpat namminissarsiortigigaluarpalluunniit.

Tv-mi ilanngutassiortoq CBS-imeersoq Morley Safer, nuna Amerikami kujallermiittoq pillugu oqarpoq:“[Nunami tassani] Latinamerikamiittumi angutinik pingaartitsineq saqquminerpaavoq . . . Inuiaqatigiit eqqartuussiveqarnerlu tamaat sunnersimavai, angummi ataqqinassutsi illersorniarlugu pillarneqarnani toqutsisinnaavoq, ingammik toqutaa nuliarippagu inooqatigippaguluunniit.“ „Nunarsuarmi allamik nunaqanngilaq arnanik taama nikaginniffiutigisumik“ ilanngutassiortoq oqarpoq. Nunamili ataasiinnaanngitsumi, silarsuarmili tamarmi, angutit arnanut naalagaaniartuupput nikaginnittuullutillu.

Minna Schulman, New Yorkimi pinerlutsaalisitsiniarnermi pisortaasoq, oqarpoq angutit arnanut nalaagaanertik annaajumanagu pissaanertillu oqartussaassusertillu takutinniarlugu nakuuserniartartut. Nangippoq: „Angerlarsimaffimmi nakuusertarneq pissaanermik oqartussaassutsimillu artornerluinertut isigaarput.“

Angutit nakuuserniartartut ilaat imminnut nikanarnerusutut isigisarput, taamatullu misigissuseq nakuuserfigisaminnut ingerlateqqittarpaat. Taamaalillutik imminnut tatiginerulerniartarput, misigalutik inuk alla pissaaneqarfigalugu taassuminngalu pingaarnerullutik. Isumaqarput tamanna angutaassutsiminnut uppernarsaataasoq. Ilumoorpalli? Arnanut timikkut sanngiinnerusunut nakuuserniartarnerat nukittunerannut uppernarsaataava, imaluunniit equngasumik iliornerannut uppernarsaataaginnarpa? Angutip nukittuup arnamut sanngiinnerusumut, amerlanertigut imminut illersorsinnaangitsumut, unataanera ilumut sapiitsuliornerua? Angut ileqqussatigut nukittooq sanngiinnerusunik qajassuussillunilu misiginneqataasuujumassaaq, atornerluiumassanani.

Angutip nakuusertartup sianiitsorpallanneranut ersiutit ilagaat, oqartarmat nuliami kamassaarinerata unataasittaraani. Ima oqamisaarsinnaavoq toqqartumilluunniit oqarsinnaalluni: ’Kukkusumik  ilioravit. Taamaattumik unatarpakkit.’ Imaluunniit: ’Nerisassat kingusinaarlutit sassaakkakkit, taamaattumik pisassat piinnarpat.’ Angutip isaani arnaq pisuusarpoq. Aapparisalli kukkussutai amigaataalu persuttaanissamut patsisissaanngilluinnarput.

Imigassaq pisooqataavoq

Imigassap imminut aqussinnaaneq millisittarmagu periataartitsisarmallu, tupigisassaanngilaq isumaqartoqarmat imigassartorneq nakuusernermut pissutaasartoq. Persuttaagajuttup qaatusimatilluni nakuuserusunnini naqisimasinnaasarpaa, ’marlunnguartoreeraangamili’ naqisimasinnaajunnaartarlugu. Imigassap qaratsap sulinera arriillisittarpaa imminullu aqussinnaaneq millisittarlugu.

Allalli isumaqarput ajornartorsiummut uisakajaarneq imigassamit pisuunerusoq. Oqarput inuk artorsartinneqalersilluni imigassamut saattoq aamma nakuuserniartarsinnaasoq. Tassa imerajuttoq qaatusimagaluaruni aalakooraluarunilluunniit assigiimmik nakuuseqqajaasartoq. Qanorluunniilli ikkaraluarpat, misigissutsinik aqutsisinnaaneq imigassap iluaqusinngilaa, akerlianilli ippoq.

Isiginnaagassianit qanoq sunnerneqartartugut

Isumaqartoqarpoq fjernsynip filmillu angutit peqqarniitsutut naqisimannittutullu saqqummiunniartaraat, nakuusernerlu isumaqatigiinngissutinut kamannernullu aaqqiissutissaasoq. „Tupaallassutigaara filmi Rambo nammineerlunga taama sakkortutigisumik qisuariarfigigakku,“ ilaqutariinnik siunnersuisartoq nassuerpoq. „Ilunni inersimasoq naaperluarniartuusoq Rambop toqutsinerpassuinik amiilaarniaqisoq, ilunni meeraq pikkusuttupilussuuvoq.“

Meerarpassuit nalunaaquttap akunnerpassuini tv-mi inunnik allanik nakuusernermik, pinngitsaaliinernik ajoqusiinermik, ingammik arnanik, ulikkartunik toqqaannartumik isiginnaagassinneqartarmata ilarpassui alligaangamik soqutigittaatsunngortarput. Sunnertittulli meeraannaanngillat, inersimasulli aamma sunnertittarput.

Ingammik ukiuni kingullerni tv-mi filminilu nakuusernerit, kanngunartuliornerit arnanillu nikanarsaanerit amerliartorujussuarsimapput, angerlarsimaffimmi nakuuserneq ingasatseriaannarlugu. Paasiniaasartut paasisimavaat „nakuusernermik isiginninneq peqqarniitsumillu pissuseqarneq ersarissumik imminnut atasuusut“.

Avissaarsimanerup kinguneri

Ullumikkut amerlasuut ilisimaneqaratik kiserliorlutillu inuupput. Pisiniarfissuit nammineerluni pisiassanik tigooraaffiusut qangatut pisiniarfiit nuannersut taasersimavaat. Illoqarfinnik allanngortiterinerit, aningaasat tungaatigut ajornartorsiornerit suliffissaaleqinerillu pissutigalugit ilaqutariit amerlasuut allatut ajornartumik nuuttariaqartarput. Ilaqutariit nakuuserfiusartut amerlanersaat inunnik avatiminniittunik attaveqanngitsuugajupput.

James C. Coleman atuakkiamini Intimate Relationships, Marriage, and the Family-mi (Inooqatigiinneq, aappariinneq ilaqutariillu) nassuiarpaa sooq taamatut isumaqarnerluni. Isumaqarpoq kiserliornerup imaqarluartumik oqaloqatigiinnissaraluit pinngitsoortittarai nakuuserajuttullu inooriaatsini naapertuilluartumik isiginissaa ikinngummillu ikiortissarsiornissani ajornakusoortittaraa. Ikinnguteqanngitsoq qanigisamillu ilaqutaqanngitsoq namminissarsiorajunnerusarpoq, ulluinnarni isummani eqqunngitsut qanigisaminit naqqinneqarneq ajormata. Ussatit 18:1-mi allassimasutut ippoq: „Inuk inoqatiminit immikkoorniartuusoq nammineq piumasani malillugu iliortarpoq, saqitsaassisarpoq allat eqqortuusorisaat soqutiginagit.“

Ilaqutariinnut nakuuserajuttunut ikiuut

Angerlarsimaffimmi nakuusertarnerit pissutaasa ilaannaat eqqartoreerpavut. Sulili ilaqarput. Pissutaasut ilaat eqqartoreeratsigit aaqqiissutissanik ujarlertariaqarpugut. Ilaqutariinni nakuuserfiusuni ileqqupiluit attatiinnalikkat qanoq ililluni kipitinneqarsinnaappat? Biibili qanoq oqarpa? Angerlarsimaffinni nakuuserneq unitsinneqarsinnaava? Ilanngutassiap qupperneq 10-miittup apeqqutit tamakku sammissavai. (gD 8/2 93)

 [Qupp. 9-mi ungalusaq]

Isumakkut naalliutsitsineq — Oqaatsit annernartut

TIMIKKUT nakuuserfiginninnermi assaat atorneqartarput, isumakkut naalliutsitsinermi oqaatsit. Taakkunani sakkut assigiinngissutituaapput. Ussatit 12:18-imi ima allassimavoq: „Eqqarsariaqqaarnani oqaaserisat panatut kapisisarput, sianisuulli oqaasii katsorsaataasarput.“

Isumakkut naalliutsitsineq, ilaatigut ’panap kapisineri’, qanoq ajoqusiitigisinnaappat? Dr. Susan Forward allassimavoq: „[Timikkut nakuuserfigineqarnertulli] kinguneri assigiipput. Taamatulli ersiornartigaaq, taamatulli nukillalaarnartigaluni, taamatullu annernartigaluni“, misigissutsikkut.

Aappamik isumakkut naalliutsitsineq: „Aappariinni nakuuserneq timikkuinnaanngilaq. Oqaatsitigut isumakkullu naalliutsitsineq ersarinnerpaannguatsiarpoq,“ taamatut sivisuumik naalliutsitaasimasoq taama oqarsimavoq. Isumakkut naalliutsitsineq tassaasinnaavoq piumasaannarmik taaguusersuineq, suaartarneq, isornartorsiuiuarneq, nikanarsaalluni ajuallatsitsineq timikkullu nakuuserfiginninnissamik sioorasaarineq.

Oqaatsit nuanniitsut nikanarsaasut sioorasaarisulluunniit nikallornartorujussuusinnaapput. Qaarsumi erngup kuseriarnimerngi assigalugit oqaatsit nikanarsaasut aallaqqaammut ajuallaataanngitsutut isikkoqarsinnaagaluarput. Taamaaliorfigineqartulli imminut ataqqinera erniinnaq milliartulersarpoq. „Timikkut naalliutsitsinerup oqaatsikkullu naalliutsitsinerup akornanni qinigassinneqaraluaruma unatarneqarnissara piumanerussagaluaqaara,“ arnaq taama oqarpoq. „Ikimmi takuneqarsinnaapput,“ nassuiaavoq, „taavalu inunnit nalligineqalaarsinnaavunga. Oqaatsikkut naalliutsitaaneq niaqulaalissutigineqarsinnaavoq. Ikit takuneqarsinnaanngillat. Paasinnittoqarnerlu ajorpoq.“

Meeqqanik isumakkut naalliutsitsineq tassaasinnaavoq meeqqap isikkuanik, ilisimasaanik, piginnaanerinik inuttulluunniit naleqassusianik isornartorsiuiuarneq. Ingammik mitallerluni tusangiasaarineq ajoqusiisinnaaqaaq. Meeqqat oqaatsit mitalliutaasut ilumoortutut paasigajuppaat, asuleerneq ilumoornerlu immikkoortissinnaanagit. Ilaqutariinnik ’katsorsaasartoq’ Sean Hogan-Downey oqarsimavoq: „Meeraq ajuallattarpoq, allalli tamarmik illartarput. Ilikkartarpaa misigissutsini tatigisinnaanagit.“

Oqaluttuarisaanermik ilisimatuup oqaluttualiaaqqanillu atuakkiortartup Skotlandimiuusup Thomas Carlylep oqaaserisimasai eqqortortaqarput: „Isumaga naapertussagaanni mitallerluni tusangiasaarineq Diaavulup oqaaseraa. Taamaattumik uanga qangarsuarli taamaaliussaareersimavunga.“

Joy Byers, meeqqanik pinerliisarnermik paasiniaasartoq, oqarsimavoq: „Timikkut naalliutsitsinerup meeraq toqussinnaavaa. Aammali anersaava toqunneqarsinnaavoq, angajoqqaallu kipisuitsumik oqaasiisa nuanniitsut tamanna sapinngilaat.“ Atuagassiami FLEducator-imi ima allassimasoqarpoq: „Tilluusap takussaasup aanngariartortartup akerlianik, isumakkut naalliutsitsineq meeqqap isumaani inuttullu pissusiani allanngornernik takussaanngitsunik pilersitsisarpoq, piviusumik paasinnittaasianik inunnullu allanut pissusianik qaqugumut allanngortitsisumik.“ (gD 8/2 93)

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Meeqqat angerlarsimaffimmi nakuusernermut isiginnittuugunik inersimasunngorlutik namminneq nakuusertalersinnaapput