Silarsuarmik nutaamik kipisagisaqarpugut

SILARSUARMIK nutaamik pitsaanerusumillu neriuut ullumikkut aatsaat taama sakkortutigilersimavoq. Sorsunnerit, perulluliornerit, nappaalanersuit, pinerlunniarneq mingutsitsinerlu ukiuni hundredelinni makkunani atuussimaqaat inuppassuillu inuunerannik erloqinartorsiortitsisuusimallutik. Silarsuarmut nutaamut eqqissineqarfiulluinnartumut itersinnaasuugutta ila qanoq nuannertigissagaluarpa! Eqqissineqarnissaanik piumasaqarneq ullumikkut ima annertutigilersimavoq silarsuarmi siuttuusut qanoq ililluni silarsuarmik aaqqissuussamik nutaarluinnarmik pilersitsisinnaaneq pillugu oqaloqatigiittalersimallutik.

Qularnanngitsumik aamma illit tusarsimassavat takusimalluguluunniit inuit tusaamasaasut ilaat oqartoq silarsuaq nutaaq siuninngutsinniittoq. Assersuutigalugu 1991-imi septemberimi USA-p præsidentia, George Bush, oqalugiarnermini oqarsimavoq: „Unnuk manna takusinnaasattut demokratiip ilungersornartumik sorsuutigineqarnera nunarsuarmut tamarmut siaruariartortillugu, immaqa silarsuaq nutaaq tamanna aatsaat taama qanitsigilersimavarput.“

Kangiata kitaatalu akornanni sorsuunnerup nillertup taamaatinnera silarsuup nutaap qanillineranut takussutissatut silarsuarmi siuttut tikkuarniartarpaat. Sakkussakillisarneqariartornera silarsuarmiut eqqissiallassutigisutut ippaat. Atomimik sakkussianik ikilisaaneq silarsuarmik nutaamik eqqissineqarfiusumik isumannaassuseqarfiusumillu inuppassuit isumallualissutigisimavaat.

George McGhee, præsidentip John F. Kennedyp naalakkersuisuutitaani vicepræsidentiusimasoq, siorna aprilimi ima oqarsimavoq: „Silarsuarmik nutaamik aaqqissuussamik isumannaassutsikkut nutaanik tunngavilimmik pilersaarusiornissatsinnut maannakkut periarfissaqarpugut — taamaaliortariaqarluinnarlutalu.“ Oqaatsini ima ilasimavai: „Isumaga naapertorlugu silarsuarmik aaqqissuussap nutaap iluatsinnissaanut neriulluarnarnerpaaq tassaavoq silarsuarmi naalagaaffiit akornanni ataqatigiinnerulersitsinissaq.“

Frankrigip atomimik sakkussianik misileraanerminik 1992-ip naanerani unitsitsiniarnera George McGhee naapertussagaanni tassaavoq „atomimik sakkussiaatilissuit allat aamma taamaaliornissaannik kajumissaarut“. Aamma taassuma erseqqissarpaa Rusland „atomimik sakkussianut qaartartuutiminik ikililerinialersimasoq atomimillu sakkussianik upalungaarsimajuarnermit navianartumit aniguilluni“.

Aamma silarsuarmi siuttut 1991-imi julimi Londonimi naapeqatigiimmata ilaat arfineq-marluk oqarsimapput Golfimi sorsunnermi iligiissimaneq „inuiaqatigiit nunarsuarmi sumi tamaaniittut ’nunarsuarmi tamarmi eqqissineq isumannaassuserlu pilerseqqinniarlugit isumaqatigiinngissutillu aaqqinniarlugit’ peqatigiissinnaassusiannut uppernarsaataasoq“.

Silarsuaq nutaaq qanoq ittoq?

Tamakku tamarmik neriulluarnarpaloqaat. Taamaakkaluartorli imminut ima aperisariaqarpoq: ’Silarsuaruna nutaaq qanoq ittoq naalagaaffit pilersissinnaassallugu neriuutigigaat? Silarsuaq ilumut sakkoqaranilu sorsunneqanngitsoq?’

George McGhee akivoq: „Sakkussianik siunissami sakkutooqarnikkut iliuuseqaqatigiinnermut tapersiissuteqarsinnaanissamut imaluunniit sorsunnermik pinngitsoortitsisinnaa-junnaartoqaleriataassagaluarpat susinnaajunnaarsitsisinnaanissamut naammattunik Amerika pigisaqaannartariaqarpoq.“ Tassa silarsuarmi siuttut sakkussiaarulluinnarnissaanut isumaqataanngillat. Aamma George McGheep oqarneratut „sorsunnermik pinngitsoortitsisinnaa-junnaartoqaleriataassagaluarpat“ sakkutooqarnikkut iliuuseqanngitsoorumanngillat. Oqaatigilluaannarlugu, silarsuarmi matumani naalakkersuisut  silarsuarmik nutaamik sorsunneqarfiunngitsumik neriorsuisinnaanngillat. Namminnermi aamma nalunngilaat silarsuarmik taamaattumik pilersitsisinnaanatik.

Ullumikkut pissutsit qanoq innersut qimerluuinnariartigik. The New York Times-imi 17. maji 1992-imeersumi Anthony Lewis „Silarsuarmik nutaamik aaqqissuussaq“-mik qulequtserlugu ima allassimavoq: „[Sarajevo, Bosnien Hercegovinalu] qamussuarnit qaartartumeerfigineqaqattaartut inuinnaallu annilaangaqalutik katersuuttut tv-mi isiginnaartillugit isummerpunga atugartuussuseq nazistit qaartartuutaasa Rotterdamimut nakkaaneranniilli nikissimanngitsoq. Aali silarsuarmik aaqqissuussamik nutaamik taasaat!“

Silarsuarmili nutaami nalerisimaarnartumi inuusinnaalissagutta sorsunneq kisimiunngitsoq aaqqinneqaqqaartariaqarpoq — aamma allarpassuit aaqqinneqaqqaartariaqarput. Assersuutigeriartigu mingutsitsineq malunnanngitsumik arriitsumillu nunaatinik, immamik silaannarmillu najuussukkatsinnik aserorterisoq. Aamma pinerlunniaqatigiissuaqarpoq uagutsinnit tilligartunik ikiaroornartumillu niuerneqarluni peqqissutsitsinnik navianartorsiortitsisumik. Aamma kiattuni orpippassuarnik soqutigittaatsumik aserorterineqarpoq — nunarsuup pissusissamisoortumik ingerlaneranik aserorterisumik, piffissap ingerlanerani qarsutsinersuarnik inerititanik maangaannartitsisunik kinguneqartartoq.

Tamakkuinnaanngillalli! Nappaassuaqarpoq amiilaarnartunik katsorsarneqarsinnaanngitsunik, soorlu kræfti, AIDS, leukæmi, sukkorneq uummallunnerlu. Piitsuussuseq, angerlarfissaaleqineq, pisariaqartitat inorlugit nerisaqarneq, imissaaleqineq inuussutissaaleqinerlu, ozonimik ilanngartuineq — tamakku tamaasa akiortariaqarpavut. Aap, taamatut erloqinartorpassuit tulleriiaarlugit taagorneqarsinnaagaluarput. Ajornartorsiuterpassuit annertuut tamakku qaartartutut piffissalikkatut ipput. Qaartartoq ajunaarnersuarnik tapitaleriiaartunik naggataatigut imminut suujunnaarsinnitsinnik kinguneqarluni qaannginnerani massakkut qaartussaajunnaarsittariaqarparput. Tamanna sioqqullugu inuit silarsuarmik nutaamik pilersitsisinnaassappat?

Ajunaarnersuit uagutsinnik eqquisartut aaqqinniarlugit peqatigiiffiit assigiinngitsorpassuit ataatsimeersuarnerpassuillu aqqutigalugit ukiorpassuarni suliniartoqarsimagaluarpoq. Taamaakkaluartorli erloqinartut annertuisartuinnaannaratik aamma ajornartorsiutit aaqqikkuminaatsut suli allat takkussuussimapput. Tassa imaappa ajornartorsiutit tamakku inunnit aaqqinneqarsinnaanngimmata silarsuarmik nutaamik eqqissineqarfiusumik isumannaassuseqarfiusumillu kipisagisaqarnerput angiluttorfigissagipput, asuliinnassasoq? Nangaanata akisinnaavugut naamik! Sooq taama qulanngitsigaagut? Ilanngutassiami tulliuttumi tamanna nammineq atuariaruk.