Aliikkutassanut oqimaaqatigiissumik isuma

„INUUNEQ eqqaamajuartillugu sulineq ajunngilaq,“ Afrikamiut taama ussateqarput. Aap, amerlasuut ’inuunertik puiortarpaat’, inuunertik tamaat suut allat tamaasa puiorlugit suliuaannartunngorlutik.

Japanimi, sulineq eqqarsaatigalugu sukannersumik ileqqoqarfiusutut tusaamaneqartumi, ajornartorsiutit eqqaaginnariartigik. Sulisut unnuit tamaasa aamma weekendini qaangiuttoornissaat naatsorsuutigineqartarpoq. Maclean’s, Canadami nutaarsiassanik atuagassiaq, paasissutissiivoq Japanimi sulisartup ukiumut nalunaaquttap-akunneri agguaqatigiissillugu 2088-t suliffimminiiffigisarai, Canadami sulisartup agguaqatigiissillugu nalunaaquttap-akunneri 1654-it atortarai. Atuagassialli manna maluginiarsimavaa: „Japanimi suliffeqarfiit aamma allamik ajornartorsiuteqarput; sulisut ilaat karoshimit eqqorneqartarput, tassa suleruloornerminnit toqusarput. Aviisini allaatigineqarsimavoq angutit 40-kkunni ukiullit ulluni 100-ni sulinngiffeqanngivillutik ingerlatiinnaq sulereerlutik uummaserilersartut inuuserlertarlutilluunniit.“ Japanimi sulisoqarnermut ministereqarfik allaat takoqqusaarutitigut — tusaqqoornartunik oqaasertalinnik — inuit weekendini sulinngiffeqartarnissaannik qasuersaartarnisaannillu kajumissaarisimavoq. Uffa inuit nunani killerniittut ilaat sapaatip-akunnera naallugu sulissappata aatsaat kimigiiserfigeqqaartariaqartartut!

Sukisaarsarneq pitsaavoq

Taamaattumik paasisimasakkaat suliuaannarneq nappaatitut, ileqqorissaarutituunngitsoq, isigaat. Meeqqat inersimasullu tamarmik sukisaarsarnissartik pisariaqartippaat. Sooq? Sulinngiffeqarneq sumut iluaqutigisarparput? Tamanna pillugu atuakkami iluaqutaasut taagorneqarsimapput: „Inuttut ineriartorneq, allanik peqateqarneq, isumakkut timikkullu oqimaaqatigiinneq, timikkut peqqinneq, suliamik allanngortitsineq pisariaqartoq, qasuersaarneq eqqissisimaarnerlu, nutaanik misiliinissamut inunnillu allanik naapitsinissamut kiisalu ilisarisimasanik ilisarisimanninnerulernissamut periarfissaq, ilaqutariit ataqatigiinnerulernerat, asimukarneq, . . . pissutaasoq paasinianngikkaluarlugu iluarusunneq. Tamakkuupput inuit sulinngiffeqarnerminni nuannaarutigisinnaasaat.“

Inuiaqatigiinnik paasiniaaqqissaartartut sulinngiffik pinnguaatilerinerlu pillugit amerlaqisunik atuakkiortarsimapput, isumaqatigiissutigaallu sulinngiffeqarneq inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu annertuumik pingaaruteqartoq. Inuulli pissusivia Pinngortitsisup ilisimanerpaavaa. Pinngortitsisoq qanoq isumaqarpa?

Naak ilaat qularnanngitsumik taamatut isumaqanngikkaluartut Biibili nuannaarnermut aliikkusersornermullu akerliunngilaq. Biibilimi oqaatigineqarpoq Jehova Guutiusoq pilluartoq  naatsorsuutigigaalu kiffani aamma pilluassasut. (Tussiaat 144:15b; 1 Timûtiuse 1:11) Nalunaajaasup oqaasii 3:1-4-mi allassimavoq ’suut tamarmik aalajangersimasumik piffissaligaasut’, ilaatigut ’illarfissaqarluni’ aamma ’qittaserfissaqarluni’. Oqaaseq hebriiarisooq ’illarpoq’-mik isumaqartoq nagguigisaalu allat aamma ’pinnguarpoq’-mik isumaqarput. Biibilimi aamma atuakkami tassani allassimavoq: „Inuk iluanaarnerussagaluarpoq nerillunilu imeruni suleruloornerminilu imminut ullunik atugarissaarfissaqartilluni.“ — Nalunajaasup oqaasii 2:24.

Ullumikkut sulinngiffiup aliikkusersortinnermut atornissaa ornigineqartorujussuuvoq, tunummut uiimilaaginnarluni allallu aliikkusersuisut isiginnaarlugit. Tamannali nutaajunngilaq. Biibilimi ersersinneqarpoq inuit ukiuni tuusintilikkuutaani qitittunik, erinarsortunik, pinnguartunik timersortunilluunniit isiginnaarneq nuannaarutigisarsimagaat.

Aliikkusersuineq sukisaarsaatitut nuannaarutaalluarsinnaasarpoq. Timersortartup sungiusarluarsimasup naammassisaanik imaluunniit balletertartup arnap oqippaseqaluni qitinneranik isiginnaarneq, pitsaasumik filmerneq imaluunniit erinnamik tusarnersumik kingunersuanut allaat tusaqqoorneqarsinnaasumik tusarnaarneq kia nuannaarutigisannginnerpai? Qularnanngitsumillu amerlanerpaartavut atuakkamik nuannersumik atuarneq nuannaarutissarsiffigisimavaat tiguartiffigilluarlugu.

Taamatut aliikkusersorneq qasukkarnaannarani aamma inuummarissinarlunilu, qiimmannarlunilu, tiguartinnarlunilu nuannersuuvoq — aap, allaat paasisaqarnarluni. Atuakkiat taalliallu tusarnersuliat assersuutigalugu inuup pissusivia pillugu paasisaqangaatsiartissinnaavaatigut. Shakespearep imaluunniit Holbergip atuakkiaanik atuarlutit misileriaruk.

Aliikkutassiat ulorianaataat

Aliikkutassiat oqimaaqatigiissumik isumaqarfigiumallugit aamma ulorianaataat eqqumaffiginiartariaqarpavut. Aliikkutassiat sunniutipilugisartagaat oqallisaallutillu allaatigineqartarsimaqaat, nalinginnaasumilli marluk eqqumaffigisariaqarput: pitsaassuseq annertussuserlu — aliikkutassiarpassuit imaallu. Siullermik pitsaassuseq misissoriartigu.

Ulluni ajornartorsiorfiusuni, Biibilimi ’ajornartunik’ taaneqartuni, inuuvugut. (2 Timûtiuse 3:1) Tupaallannanngilaq nalitsinni aliikkutassiat ullumikkut ileqqunik imaqartarmata, amerlasuutigut ajornerpaanik. Naalliutsitsilluni nakuuserneq, ammaannartumik kinguaassiuutitigut kanngunartuliorneq inuillu periaasii kusananngitsut — soorlu ammip qalipaata tunngavigalugu assigiinngisitsineq — aliikkutassiat nuannarineqartut annerusumik minnerusumilluunniit imarisarpaat. Aliikkutassiallu ajornerpaagaangamik annerusutigut atoqatigiittunik ipertuunilluunniit allanik imaqartarput. Aamakku assersuutissat:

Filmit: Angutit „angutit isiginnaartitsisartut pitsaanerpaat“-tut ukioq manna, Hollywoodip filminut akissarsiaritittagaanik annerpaamik, Oscarinnattussaatitaasut, ilaat pingasut toqutsisutut inorersorsuartut filmimi inuttaasimapput. Oqaatigineqarpoq ilaata arnaq pinngitsaalillugu arneriffigitillugu uluaa ilanngarlugu kiisimagaa. Filmit torrallataanerpaatut toqqarneqartut ilaat taaguuteqarpoq Basic Instict (Pilerissuseq nillertoq). Filmi atoqatigiinnermik aallarniuteqarsimavoq, arnap atoqatini qilersorneqarsimalluni susinnaanngitsoq sermimut ikuttaammik kapooraa aassuarmik serpalitsilluni.

Nipilersukkat: Nipilersukkat rap aamma heavy metal soorpianngitsunik imaqarnerarlugit isornartorsiorneqartarsimaqaat. Erinarsuutit atoqatigiinnikkut kanngunartulianik, arnanik persuttaanermik, naggueqatiginngisanut politiinullu nakuusernermik uumissuinermillu, aap, allaat satanisiornermik tapersersuutaasut rapimik heavy metalimillu nipilersukkani tusarsaasarput. Sumiiffiit ilaanni nipilersukkat tamakkua mianersoqqutitalerneqarsimasarput. Rappertartulli Ice-T-p nassuerutigisimavaa  nipilersukkani mianersoqqutitalertinniaannarlugit ingasattajaartunik taallalersortarlugit. Mianersoqqutitalerneqarpatami alapernaasersunit pisiarineqarnissaat qularnannginnerusarpoq. Rockertartup Princep erinarsukkamini qatanngutigiit angutit arnallu atoqatigiittarnerat pingaartillugu taallartarisimavaa. Ingasattumik kanngunartuliorneq tamanna nipilersukkat videoliarineqarneranni amerlasuutigut sakkortunerulersinneqartarpoq. Popstjernip Madonnap videoliaa Justify My Love peqqarniitsuliorluni atoqatigiinnermik anguteqatigiillu atoqatigiinnerannik imaqarnini pillugu tusaamaneqalersimavoq. Allaat MTV-p, Amerikami fjernsynskanali videonik kanngunartuliornertalinnik takutitsigajoqisup, taanna takutikkumasimanngilaa.

Atuakkat: Aamakku assersuutissat atuakkanik qanittukkut nalunaarutiginninnermit katersukkat. American Psycho-mi ujajaaniarluni peqqarniitsumik toqoraasup, ilaatigut inuttuumasutut toqutaminik nerinera, oqaluttuarineqaqqissaarpoq. Vox-imi angutip arnallu imminnut naapissimanngisaannartut tiingallutik telefonikkut oqaloqatigiinnerat oqaluttuarineqarpoq. Raptor-imi hermafrodittit 500-kkunni oqaluttuassartaat kanngunartut marluk sammineqarput. (Hermafrodittit tassaapput angutaassuseqaatigalutik arnaassusillit.) Asanninnilersaarutini allasiorneq kanngunartuliornerlu pingaartinneqartaqaaq. Titartakkat siornatigut meeqqanuunerusuugaluartut maannakkut atoqatigiinnermik, nakuusernermik anersaapilussiornermillu imaqartalerput.

Timersorneq: Tilluuttarnerup inerteqqutaalersissinnissaa suli piumasarineqartarpoq. Naak uppernarsaatissaqaraluartoq tillutsilluni toquararneqarneq qaratsakkut annerusumik minnerusumilluunniit iluarseqqinneqarsinnaanngitsumik ajoqutissarsiffiusartoq, akissarsiassat isiginnaariarpassuaqartarneralu pisuullutik tilluuttartut uninnaveeqqapput. Tilluuttartorpassuit iluamik oqaatigalugu tillutsikkaluarnermit toqusimapput.

Timersuutini aamma allani toqusarneq suli annertuneruvoq. Timersortarfinni imaluunniit isiginnaartut akornanni nakuusertarneq takornartaanngilaq. Inuiaassuseq imaluunniit ingasattajaarluni illersugaqarneq pissutigalugu aporaannerit isiginnaartorpassuit inuunerannik akeqarsimapput. Angutikuluunik kamassaakkanik akiuineq, tyskit atuagassiaanni Die Zeit-imi tassaanerarneqarsimavoq „ukiuni nutaanerusuni timersuutit maajunnarnersaat“, Spaniami Frankrigimilu kujallermi nuannarineqaqqilersimavoq. Angutikuluumut akiuuttartoq 21-nik ukiulik José Cubero uummammigut nassumminneqarluni toqutaareersorlu Madridimi angutikuluunut akiuuttarfimmi illerfimmini ingerlaartinneqarsimavoq nuannarinnitsiminit 15.000-init unnersiutigineqarluni. Toqutaanera Spaniami tv-kkut takutinneqaqattaarsimavoq.

Soorunami tamanna ingasaqaaq, imaaliinnarlunilu assigiinngitsuni tamakkunani aliikkutassat tamaasa ajortutut naqissuserneqarsinnaanngillat. Oqimaaqatigiissumilli isumaqassagaanni nassuerutigisariaqarpoq aliikkutassianik ingasappallaartunik nassaassaqarmat nuannarineqartunik. Sooq nuannarineqarpat? Malugisimaviuk inuit siornatigut pingaartorsiutigisimasaralui ullumikkut naammaannartutut isigineqalersimasut? Ingasattunuku akuerineqariartuaartartut. Inunnit sungiunneqartartut. Oqaatigineqarporlu Danmark Hollandilu akaarinninnerpaamik filminut inatsiseqartut, inersimasunut inerteqqutaasoqanngivilluni. Tamatuminnga sunnertikkumassavit?

Annertussutsimik apeqqut

Aliikkutassat pitsaagaluarpataluunniit suli pitsaassusiat apeqqutaasarpoq. Aliikkutassialiortartut uagutsinnut neqeroorutissanik ulikkaarput. Assersuutigalugu Danmarkimi 1991-imi atuakkiat 10.000-init amerlanerungaatsiartut saqqummersinneqarsimapput. Ullormut atuagaq ataasiinnarluunniit atuartassagaluaraanni ukiumi ataasiinnarmi saqqummersitat atuarnissaat ukiut 30-t pallillugit  sivisussuseqassaaq! Kisitsit USA-mi quleriaammik anneruvoq. Amerikami filminik sanaartorfiit ukiumut filmit 400-nit amerlanerusut sanasarpaat, nunallu allat namminneq filmiliamik saniatigut filminik tamakkuninnga eqqussuisarput. Indiami filmiliorfiit ukiut tamaasa hundredelikkuutaanik sanaartortarput. Nipilersukkallu ukiumut saqqummersinneqartartut amerlassusiat kia ilisimanerpaa? Tamakkualu qaavatigut aamma tv taaneqarsinnaavoq.

Nunat killiit ilaanni tv-kanalerpassuaqarpoq — kabel-tv, satellitprogramit nunamilu namminermi aallakaatitat. Tassa ulloq unnuarlu naallugu angerlarsimaffinni naaffeqanngitsumik aliikkusersortissinnaavutit — timersortunik, nipilersortunik, isiginnaagassianik, quiasaarusianik, science fictioninik, talk showinik, filminik — attataasannguaq tuuginnarlugu. Videomik immiussissut ikiortigalugu filmit musikvideollu, allaallu videot pinngortitalerinermik, oqaluttuarisaanermik ilisimatuussutsimillu ilinniutit isiginnaarneqarsinnaapput.

Qaqugukkulli tamakkuninngarpassuarnik aliikkutaqarnissamut piffissarsisoqarsinnaava? Teknologii iluaqutigalugu imaaliallaannaq aliikkutassarsinissaq ajornarunnaarsimavoq — takorlooriassagit qanormita Mozarti tupigusutsigissagaluarpa erinniarsuarmi ilaat stereoanlægimi tusartuuguniuk! Teknologiilli piffissaq tamakkununngarpassuaq atugassaq pilersissinnaanngilaa. Nunammi teknikkikkut atortorissaarfioqisut ilarpassuini ineriartorneq sulinngiffeqarnermut piffissakinnerulernermut ingerlasimavoq.

Sianiginngikkutta piffissarput tamaat aliikkutassanut atortuulersinnaavarput. Eqqaamasariaqarparpullu aliikkusorneq sukisaarsariaatsit ilaannarimmassuk ataasiinnaq, amerlasuutigut nammineq iliuuseqarfiusariaqanngitsoq. Amerlanersatta uninngaannarluni aliikkusersortinnermut taarsiullugu allamukarlutik arlaannik iliuuseqarnissartik arlaannulluunniit peqataanissartik pisariaqartippaat. Pisuttuartoqarsinnaavoq, ikinngutinik nuannersumik ataatsimooqateqarluni, timersortoqarsinnaalluni . . . periarfissarpassuaqarpoq.

Piffissaq tamaat aliikkusersornermut atussallugu silatusaarnerunngilaq — sulilu silatusaarnerunnginneruvoq piffissaq soorlu Pinngortitsisumut, ilaquttanut, suliffimmut ikinngutinullu pisussaaffimmut atugassaagaluaq tamaat aliikkusersornermut atussallugu! Pisariaqartorujussuuvoq aliikkutassat oqimaaqatigiissumik isumaqarfigissallugit! Qanormi ililluta paasisinnaavarput aliikkutassiat suut ajoqutaanersut, qanorlu ililluta aliikkutassiat ingasaappallaalinngitsoorsinnaavavut? (gD 8/11 92)

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Aliikkutassiat ajoqutaanngikkaluarlutik qaammarsaataallutillu tiguartiffigineqarsinnaapput