Imarisai

Imarisai

Savanik kinguaassiortitsiniarluni paaqqutarinninneq taama ippoq

Savanik kinguaassiortitsiniarluni paaqqutarinninneq taama ippoq

Savanik kinguaassiortitsiniarluni paaqqutarinninneq taama ippoq

ATISAMIK oqortumik atisigaangavit imaluunniit nuersagassarsigaangavit eqqarsaatigisarpiuk sumit pilerfeqarnersut? Imaluunniit eqqarsaatigisimaviuk savat nuersagassaliorfigineqartartut qanoq ilillutik paaqqutarineqartartut? Taamaappat immaqa apeqqutissatit akisinnaassavavut. Tassami nuliaralu Barbara New Zealandimi South Islandimi savaateqarfimmik ingerlatsisuuvugut.

Savat pinngortitaapput soqutiginartut — naalattut, qunutuut sianiilikaartullu. Eqqaamavarali sava ataaseq ilani assiginagit piaqqaminit avissaarumanngitsoq. Suna immikkoorutigigamiuk? Tappiitsuugami; naamassutigilluinnarnerali tutsarilluinnarneralu tappiitsuuneranut taartitut ipput. Nalunngilluinnartarpaa piaqqani sumi nanissallugit. Nuannertaqaaq isiginnaarlugit piarai miluleraangata, unangaaraangamillu soorlulimi tassa pamiutik kataannassagaat.

Inuunerma annerpaartaani maani South Islandimi savanik sammisaqarsimavunga. Ataataga ukiuni 60-ini savaatiliusimavoq. Savanik paarsisut pinnagit savaatillit eqqartorpakka savaateqarfeqaratta. Savanik paarsisut pisarnerattut savaativut angalaaqatigineq ajorpavut. Savaateqarfiup narsartaani savat passutarisarpavut ungalusamillu ungalusamut nuuttaqattaartiinnartarlugit. Aqqaneq-marlukkaanik imaluunniit hundredekkaanik savaateqanngilagut, kisianni tuusintikkuutaanik. New Zealandimili pissutsit najoqqutarissagaanni savaateqarfipput mikisunnguaannaavoq. Taamaakkaluartoq nioqqutissiorfittut ingerlavoq. Savanik taama amerlatigisunik kinguaassiortitsiniarluni paaqqutarinninneq qanorpiaq ippa?

Kinguaassiorluartut amerlallutillu

Savaatillit ilaat neqinik tuniniaaneq kisiat pillugu savaateqartarput, uagulli nuersagassanik neqinillu nioqqutissiorpugut. New Zealandimi 70 millionit missaanni savaqartoq allamiut tusaraangamikku tupigusukkajupput. Savarpassuit tamakkua pissuseqatigiiaat 19-iupput. Sava tamaanngaannit kingoqqisuunngilaq, nunanilli allanit eqqussaalluni. Savat merinomik taaguutillit inerilluarsimasut, Spaniami Extremaduramit kingoqqisut, kiisalu Tuluit Nunaanneersut Romneymik Leicesterimillu taaguutillit Australiakkoortillugit tikisitaasimapput.

Uagut savaativut Romneykkuupput, angisoorsuanngorlutillu inerilluarsinnaasartut. Meqqui nuersagassaliassaqqissuulluarput, ilungersorujussuaqqaarlunili pilersaarusiorluaqqaarlunilu tamakku tamarmik inerneqartarput. Siullermik pingaarnerpaamillu kinguaassiorluartut piukkunnarsartariaqarput, taavalu kinguaassiortitsisussat piukkunnartut pisariaqarlutik. Ukiut tamaasa anguteralannik pitsaasunik pisisarpunga, taamaalilluta 35-it missingi pigiuaannartarpavut. Apriilimi nuliarniassammata anisinneqartarput, sapaatillu akunnerisa pingasut ingerlaneranni savat arnavissat 60-80-it naartulertarput. Septembarimi savat piaqqiortarput, ukiullu taamaalinera Barbaralu nuannarinerpaavarput. Septembarilli tungaanut piffissaq sumut atorneqartarpa?

Ukiukkut nerukkaaneq

Maani nunarsuup affaani kujallermi ukioq maajimi aallartittarpoq. Taamaalinerani narsat nersutit mangiarfigisartagaat ivigaqarpiarneq ajorput, taamaattumillu nerukkariartortariaqartarpavut. Oqarpunga „-pavut“ Barbarap ikiorluartarmanga. Savat qupinnguallannartumik ungaluliani immikkoortitersimavavut; ungaluliat tamarmik immikkut hektarimik ataatsimik annertussuseqarput. Qupinnguallannartunik ungalulersuinerinnaq suliarujussuummat sooq taamaaliornissaq pisariaqarpa? Pissutaasoq tassa savat ullut tamaasa ivigartorfimmut allamut nuunneqartarmata, ivikkanillu nerukkaatissanillu aatsivigisariaqartarpavut. Nerukkaatissat karrinik suaasiassanik qaqqortarissanillu akoqarsinnaasarput, ingammik piaqqiungajalerfimmi arnavissat nerisamikkut tapertaqarnissartik pisariaqartittarmassuk. Aamma savat ataatsimik ukiullit kålruuanik nammineq naatitatsinnik nerukkartarpavut. Allatut oqaatigalugu savaatiliullutalu nunaatiliuvugut. Ataguli suliaq nuannareqisarput, tassa „juumuujusaarneq“, uterfigeqqiariartigu.

Juumuujusaartarpugut

Septembariuleraangat Barbaralu motoorisikkilitsinnik ungaluliat takusaqattaapallattarpavut. Imaanngitsoq sukkaniulluta, savalli ernisuttut tamaasa takusarniarlugit. Savat naartuut ullormut 4-5-eriarluta takusarniartarpavut ernisunnerliortut ikiorniassagatsigik. Amerlanerit ajornartorsiutitaqanngitsumik piaqqisarput, aammali marlulissat tamaasa immikkut nalunaqutsertariaqartarpavut anaanaq tammartajaartoq utertissinnaajumallugu.

Savat ilaat erniniarnerliorpat motoorisikkilivut iluaqutigilluartarpavut. Assersuutigalugu, sava niaqquni siulliullugu siulliinilu siulliunnagit nuiguni qimissinnaavoq. Taamaattumik ernisussiortutut iliuuseqartarpugut pinngortitallu pissusianut assammik isaassisarluta. Sungiusimanngikkaanni paqumisunnarsinnaasassagaluarpoq, uagutsinnulli uumassusilinnik nutaanik silarsuarmut takkuttunik isiginnaartuuneq ukiut tamaasa tupinnartuliaavoq.

Savat arnavissat amerlanersaat marlulisarput. Savaaqqat arnavissat 500-t missingi piaqqiortitassanngortittarpavut; siutaasigut qalipaatilinnik nalunaaqutsertarpavut qanoq utoqqaatiginerinik ersersitsisunik. Qammatit pingasut-sisamat kingorna anguteralaat savaaqqallu arnavissat sinneruttut toqorarneqartarput. Usi savat assigiinngitsunik utoqqaassusillit immikkut taaguuteqartippavut. Savaaraq ataatsimik ukiulik suli qiortarneqanngitsunik meqqulik taasarparput „hogget“, savalu marlunnik ukiulik taasarparput „twotooth“ („marlunnik kigutilik“). Sava ukiumut marluinnarnik kigutitaartarpoq, arfineq-pingasunngornissaat tikillugu. Sava ukiunik marlunnik utoqqaassuseqaleraangami piaqqiorsinnaalersarpoq.

Savanik taama amerlatigisunik piaqqiortitsisarnitsinnut pissutigisavut pingaarnerpaat puiussanngilavut, tassa meqqui naleqangaartut. Taamaalilluta piffissaq ulapaarfiulluartoq ilungersuaffiusorlu tikipparput.

Qiortaaqatigiinneq

Savat meqquinik qiortaasartunik akkordimut sulisitsisarpunga. Qiortaasartup pikkorissup ullormut savat 300-400-t missingisa meqqui qiortarsinnaasarpai, uangali taakku unammisinnaanngilakka. Ullormut 150-it missingi naammassisinnaavakka. Savat amerlanersaat ukiumut ataasiarlutik qiortarneqartarput, ilaalli marloriarlutik qiortarneqarsinnaasarput. Ataatsimik ukiullit oktobarimi qiortarneqartarput, marlunnillu ukiullit marsimi. Qiortaaneq pisariinneroqqullugu savallu itiisa nalaat ipiinneroqqullugu pamiui kipisarpavut.

Qangaanerusoq qiuutit savanut atortut atorneqartarsimapput. Ullumikkulli qiortaatit kallerup innitortut atortarpavut, taamaakkaluartorli suliaq suli ilungersuanartuuvoq ilisimasaqarluarnissarlu pisariaqarluni. Sava ajunngitsumik tigummigaanni suliaq pisariunnginnerusarpoq. Savat tamarmik immikkut meqqunik kilonik tallimanik pissarsissutaagajuppoq.

Taava meqqut meqqulerisunut nassiunneqarnissaminnut piareersarneqartarput. Baalianut 180 kilonngorlugit poortoqqissaartarpavut. Qanorli ililluta meqqut pitsaasut pissarsiarinissaat qulakkeertarparput? Pingaaruteqartumik iliuuseqartarnikkut.

Uffarneq

Savat sullinerit kumaasat kumaallu imminnut siaruartertarpaat, tamakkukasinnillu ungilleritinneqartarlutik. Erininarserianngitsoq nerinissaraluaminnut taarsiullugu ungalunut tagiuttualersarput, taamaattumillu sanigortarput meqqorlerlutillu. Tamanna qanoq akiorniartarparput? Aap, ukiumut ataasiarluta kemikaliartalimmut uffartittarpavut. Tikeraap maluginiarsimasaatut tamanna aamma ulapaarfiusarpoq. Ima allaaserisimavaa:

Illoqarfimmiu oqaluttuarpoq

„Tikiukkama kemikaliartalimmik suliarinninneq nalunaaquttap-akunnerini arlalinni ingerlareersimavoq. Uanga illoqarfimmiutut isinnit sungiusimanninngitsunit isigalugu uivernersuartut isikkoqarpoq. Angutit suaartaattut, qimmit qilupput. Savat ilaat quersortut, ilaat anertikkarput. ’Angallattut nikinneq ajulersut’ aaqqiiffiginiarlugit qimmit siullinngorniarlutik savat ersioqisut qaavisigut ingerlasarpulluunniit. Sivitsunngitsorli uivertoqannginnera paasilerpara.

Savat hundredelippassuit immikkut ungaluliani utaqqipput, qulikkaarlutillu isertarfittut aminnersaliamut sisoorfittalimmukaanneqarlutik. Tassani utaqqivoq savalerisut ilaat naluttarfiusaliaaqqap kemikalianik akuukkamik imalik puunik simissianik asseqqasup saniani. Sava takkuttorlu angutip utaqqisup nissuminik ajallugu puut akulloqqutsittarpai, savalu imermut isorujuttumut imarpallattumik nakkartarpoq. Sava ingerlaannaq qaqiniarsarilersarpoq majuarissallu amitsup tungaanut nallusertarluni. Ikiortilli illuatungeriillutik utaqqipput, takisuunik ajaappisserlutik savat toortarpaat meqquisa tamavimmik masatsernissaat qulakkeerniarlugu. Majuarissakkut uppeqqajaallutik majualeraangamik quersorlutillu serpalitsitsillutillu sajorujuttuinnaasarput eqqartik tamaat pujorujuttuinnanngorlugu. Piareerlutik ungalusamit anisinneqaraangamik narsaammut anillakaattarput qularnanngitsumik toqqissiallaqalutik!“

Qullugissanut sullinernullu akiuunneq

Savaateqarnermik sungiusimasaqanngitsup suleriaatsimik oqaluttuarinninnera tusarlugu soqutiginarpoq. Immaqa ilaasa eqqarsaatigissavaat kemikalianik sunik savat uffartarivut. Grenademik nalunaaqutaqarpoq, akoraalu pyrethroid 5 procentimik cyhalothrinertalik. Sullinernik kumaasanik kumannillu toqutsisarpoq, uumasuarakasiilli tamakku savat akeratuarinngilaat. Aamma erlavimmikkut puammikkullu quperlunittarput, taamaattumillu akuttoqatigiissumik tamanna iliuuseqarfigisarparput. Taava nersutaasivimmut isertittarpavut ungoorivimmullu 1,2 meterinik silitsigisumut savanut 50-it missinginut inissalimmut ungoortarlugit. Taava qullugiaajaammik pinngitsaalillugit sullulikkut iisitittarpavut. Aamma ilaannikkut aakkut toqunartoqalernermut akiuussutissamik penicillinimik tunisarpavut.

Qujanartumik nunasinermut nunaateqarnermullu oqartussaasut New Zealandip umiarsualiviini mittarfeqarfiinilu sukannersumik nakkutilliinerat pissutaalluni savaativut qanermikkut kukiffammikkullu nappaateqanngisaannarsimapput. Allamiut mittarfiit ilaannut tikinnerminni tupigusuttarput timmisartup qimannginnerani serpalittaasoqaqqaartussaasoq paasigaangamikku. Tamannali uumasuutitta nunani allani erloqissutaasunik nappaateqalertannginnerannut pissutaasunut ilaavoq.

Qimmit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut

Oqaluttuara tamakiissuussanngikkaluarpoq qimmit savanik paarsisut eqqartunngitsuussagaluarukkit. Uagut nunaatitsinni qulinik qimmeqarpugut; pissuseqatigiit marluupput, tamarmilli collienik naggueqarput. Pissuseqatigiit siulliit taaneqartarput „barking dog“ („qimmeq qiluttoq“), qilullutik savat eqqortumut ungoortarpaat allaallu saavat qaavisigoorlutik siullinngortarlutik sangutinniarlugit. Pissuseqatigiit arlaat taaguuteqartippavut „eye dog“-inik („qimmeq nakkussisartoq“), nipaatsumik savat saangertarpaat nikinnissaasalu tungaannut nakkuttarlugit. Qimmit ima aalajaatsigipput qasunermit aqullaarnissamik tungaannut suliumasinnaasarlutik. Taakkoqanngitsuuppat suliarput nakkutigisinnaanavianngilluinnassagaluarparput.

Maani Mossburnimi New Zealandimiittumi savanik kinguaassiortitsisutut inuunerput taamaalillugu naatsumik oqaluttuarilaarparput. Tulliani atisamik oqortumik atoruminartumillu savat meqquinit sanaajusumik atisiguit silarsuaq tamakkerlugu savanik kinguaassiortitsisartut inussiarnersumik eqqaaniarigit uumasut atisap pilerfii paaqqutarilluarlugillu nakkutigilluarsimammatigik. — Oqaluttuartoq: Bruce Cournane. (gD 8/3 93)

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Savat pissuseqatigiinnit assigiinngitsunit 19-ineersut Agrodomemi Rotoruamiittumi saqqummersinneqartut

[Suminngaanneernera]

Agrodome Rams on Stage

[Qupp. 28-mi assiliartat]

Qulaani: Savat uffariakaasut

Alleq: Savat meqquinik qiortaaneq qitiiarnarpoq