Silarsuaq qimerloorparput

TV-mik isiginnaarumatunersuaq

Nunarsuaq tamakkerlugu tv qanoq pingaartinneqartigaa? International Herald Tribune naapertussagaanni nunarsuarmi milliardit ataatsit sinnerlugit tv-apparateqarpoq, ukiut tallimat matuma siornarnit 50 procentimik amerleriarsimallutik. Japanimiummi angerlarsimaffiini tv-apparatit anartarfinnit amerlanerupput. Mexicomilu inoqutigiit tamarmik affaannaat telefoneqarput, tamangajammilli tv-apparateqarlutik. USA-mi inuppassuit kanalinik 25-niit 30-inut qinigassaqarput. International Herald Tribune-mi ima allassimasoqarpoq: „Nunarsuaq tamakkerlugu tv-kkut mumisitsinerup tamatuma kulturikkut, naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu kinguneri annertoqaat. . . . Tv-mik isiginnaarumatunersuup nunarsuaq tamakkerlugu atuarusussuseerutsitsinissaa ilaasa annilaanngatigaat, Amerikamilumi kinguaariinnut marlunnut tamanna pereersimavoq.“

Ikiuutissat apuutinngisaannartut

Afrikami piitsunut kaattunullu ikiuutissat nunarsuarmit tamarmeersut 7 procentiinnaat ikiorneqartussanut annguttarput, Ferhat Yunes, Afrikamiut Ineriartortitsinermut Bankianni vicepræsidentiusoq, taama oqaluttuarpoq. Massa Afrikami meeqqat millionilikkuutaat pisariaqartitsilluinnarlutik utaqqisut. Spaniami aviisi El País allassimavoq Afrikap nunataani meeqqat 30 millionit kukkusumik nerisaqartut sulilu 40 millionit nerisakippallaarnertik pissutigalugu alliartornermikkut kinguarsimasuusut. Dagarimi Senegalimiittumi ataatsimiinnermi Afrikami nunanit 44-nit aallartitat erseqqissarsimavaat ikiuutinik agguaaneq siamasinnerulersinneqartuuppat kiisalu sakkutooqarnermut aningaasartuutit millisinneqartuuppata meeqqat tamakku atugarisaat pitsaanerulissagaluartut.

Nektar aalakoornartoq

Igutsaat nektarimik seernarsisimasumik pigaangamik susarpat? Aalakoortutut pissuseqalersarput. Ilaasa angerlarsimaffitsik tammaasarpaat; angerlarsimaffimminnillu nanisisut allakkajaamik pissusilersornertik pissutigalugu iseqqusaaneq ajorput. Qiullutik toqunngippata aqagutaarnerat ima sakkortutigisinnaasarpoq inuunerannik affaannanngortitsisarluni, Spaniami atuagassiaq El País taama ilisimatitsivoq. Igutsaalli aalakoornerat piaarinaatsoorneruvoq. Errol Hassan Australiami University of Queenslandimeersoq oqarpoq silaannaap kissarnerulernera nektarip igutsaat inuussutigisaata seernarsineranik aalakoornartunngorneranillu kinguneqartartoq.

Angalalluni inuummarliorneq

Inuit amerlanerit angalalluni inuummarliorneq misigisimavaat. Millionilippassuit nunakkut angallatinik angalanerminni inuummarliortarput. Ilisimatuutut paasiniaasartut maanna isumaqalersimapput merianngusarnermut pissutaasoq paasisimallugu. Ajornartorsiut qaratsami pilersarpoq, isiginikkut takusat misigisallu paasissutissanut siutip ilorliup tigusaanut naapertuukkunnaarangata. Assersuutigalugu siutip ilorliup umiarsuarmi orraasumi timip aalanera malugisarpaa, isilli aalanngitsutut tigusarpaat. Paasissutissat imminnut naapertuutinngitsut qaratsap tigusai hormoninik paatsiveerusimaartitsisunik pilersitsisarput naallu nukiini tilleriartarnerit akulikillisittarlugit, merianngulernermik meriarnermillu kinguneqartumik. Angalalluni inuummarliorneq akiorneqarsinnaavoq aallannginnermi kinersaateqarluartunik orsoqarluartunillu nerinikkut, biileraanni aqqusernup killingata isinik malittarineratigut imaluunniit umiarsuaraanni killingusaap isigineratigut taamaalilluni isigisat siutip ilorliup malugisaanut naapertuunniassammata, kiisalu niaqqup timillu sapinngisamik aalatippaallaarnaveersaarnerisigut allanillu eqqarsaateqarniarsarinikkut.

Naartuersinnerit aamma toqussutaasarput

Missiliuunneqarpoq ’minuttit tamaasa arnaq ataaseq naartunermi erninermilu kingunerisaanik toqusartoq,’ atuagassiaq Choices allappoq. Ilanngullugulu allappoq ’ukiut tamaasa anaanat millionit affaanit amerlanerusut naartunerminnut atatillugu toqusartut. Arnamillu ataatsimik toqusoqarnerit tamaasa allat 100-t napparsimalersarput innarluuteqalersarlutilluunniit.’ Latinamerikami arnat 73-iugaangata ataatsip missaa  erninerliornerminit toqusarpoq. Asiami missiliuunneqarpoq arnat 54-iugaangata ataaseq toqusartoq; Afrikami 21-ugaangata ataaseq. Europap kitaani kisitsit 10.000-iugaangata ataasiummat kisitsisit tamakku annertoqaat. Naartunermi toqusarnernut pissutaasut ilagaat ’naartuersinneq, nunarsuaq tamakkerlugu ukiut tamaasa anaananngortussaagaluit toqusut 500.000-iugaangata 200.000-it toqunerannut pissutaasartoq,’ Choices-imi maluginiarneqarsimavoq.

Isiginnaakkaminnit sunnigaasut

Filminstruktøri Steven Spielberg Brasiliami atuagassiamit Veja-mit aperineqarami aliikkutassiat nakuusernertallit isiginnaartunik qanoq sunniisarnersut ima akivoq: „Nakuusernermik filmikkut tv-kkulluunniit isiginnaarneq isiginnaartunik ilaarserusulersitsisarpoq, piviusunik takunninnerminngarnit imaluunniit nutaarsiassatigut takunninnerminngarnit annerusumik. Nakuuserneq filmini torrallataasumik saqqummiunneqartarpoq, kusanartunik avatangiisilerlugu arriillisillugulu, allaat qamuuna attortinnartunngortipajaarlugu. Nutaarsiassatigulli paasineqarnerusinnaavoq nakuuserneq qanoq maajunnarsinnaatigisoq, filminilu saqqummiunneqartarnerannit allaanerusumik siunertaqarluni saqqummiunneqartarluni.“ Spielberg nangilluni oqarpoq filmiliami tusaamasaasut ilaat (Dødens Gab aamma Indiana Jones-filmit) ernerminut nukarlermut suli takoqqunagit aattaqarpallaaqimmata nakuusernertaqarpallaarlutillu.

Silaannarsuarmut oqaluussineq?

Ilagiit katuullit suli isumaliutigaat silaannarsuarmiunik takornartanik isumataartartitsineq sunik nassataqassanersoq. Pavip ullorissanik ilisimatoortaasa, silaannarsuarmi sianissusilinnik pinngortitaqarnersoq paasiniaasut, isumalioqqissaarutigereersimavaat silaannarsuarmiunik takornartanik naapitsineq teologiimut tunngasutigut qanoq kinguneqassanersoq. „Silaannarsuarmiunik kuisineq? Soormi?“ jesuitti Vatikanip ulloriarsiorfissuanik Italiamiittumik aqutsisoq, George Coyne, aperivoq. „Ullut arlaanni naapissagaluarutsigik allatut ajornartumik ajornartorsiut iliuuseqarfigisariaqassavarput.“ Nangippoq: „Siullermik silaannarsuarmiut apersortariaqassavavut, soorlu ima: „Adamitut Evatullu itsaq ajortuliamut atatillugu misigisaqarnikuuisi? Imalu: ’Jesus ilissinnik utertitsisimasoq aamma nalunngilisiuk?’“ Naaggaarpata „oqaluussiffigisariaqarumaarpavut“.

Finlandimi upperisarsiorneq

Aviisi The Europian naapertussagaanni Finlandimi innuttaasut 5 millioniusut 90 procentii ilagiinnut Lutherikkunnut ilaapput. Finlandimiut Lutherikkut akissarsiamik 1,5-2,5 procentii ilagiinnut akileraarutigisarpaat, taamaakkaluartorli ilagiit ima aningaasassaaleqilersimatigipput nutaanik 100-nik palasinngortitsinissaminnut akissaqaratik, ukiormannalu oqaluffiit arlallit matusariaqarsimallugit. Finlandimi Lutherikkut 4,5 millioniusut ilagiinnik ikiorsiiumanissaat qularnarpoq. The Europian-imi maluginiarneqarsimavoq ’Finlandimiut amerlanersaat juullimi poorskimilu nalliuttorsiornernut peqataasarnermik saniatigut ilagiit iliuusiinut allanut peqataarusuttorsuunngitsut’. Aviisimi allassimavortaaq ’Finlandimiut amerlanerit ilagiinnut akileraarutertik upperisarsiornermut aaqqiissuussamut attaveqaatituarigaat’.

Errortortarit!

Nakorsaanermik ilisimatuussutsip teknikkikkut siuariarnera nappaatinik akiuiniarnermut iluaqutaasimavoq, ilisimatuulli oqartarput imermut qaqorsaaserlugu errortorneq nappaatinik tunillaattartunik pinaveersimatitseriaatsinut pitsaanerpaanut suli ilaasoq. Frankrigimi, Tysklandimi, Hollandimi Schweizimilu assannik eqqiluisaartitsinermik qanittukkut misissuisimaneq franskit aviisianni Le Figaro-mi eqqartorneqarpoq. Ilisimatuutut misissuisut hotellini, neriniartarfinni, allaffinni, atuarfinni suliffissuarnilu tamanut anartarfinni iluarsaassisartuusaarsimapput asaasartuusaarsimallutilluunniit. Misissuisut paasisimavaat inuit sisamaappata ataaseq anartarfimmeereernermini errortorneq ajortoq errortortullu aggornerisa sisamat ilaat ataatsit qaqorsaammik atuineq ajortut. Jyllandsposten 29. oktobari 1992-imeersoq naapertussagaanni qallunaat suliffeqarfiutaata ISS Linnedservicep paasisimavaa Danmarkimi eqqiluisaarneq pitsaanerunngitsoq. Ilisimatuutut misissuisartut oqaatigaat nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu assaat tunillaassuutsitsisunut annerpaanut ilaasut.