Imarisai

Imarisai

Silarsuaq qimerloorparput

Silarsuaq qimerloorparput

Silarsuaq qimerloorparput

Kaattut — massa pilissuaq

Nunarsuarmiut amerliartupilooraluaqisut nunani piitsuni nerisakilliortut ukiut 20-t matuma siornarnit 150 millionit sinnerlugit ikinnerupput. „Inuussutissaliorneq nunaatillillu amerliartornermut angummassimajuarsimapput allaallu qaangiisimallutik,“ John Lupien, FN-ip Inuussutissaqarnermut Nunaateqarnermullu Peqatigiiffiani direktøriusoq, taama oqarpoq. Nangippoq: „Ullumikkut tamanut naammattunik nerisassaqaraluarpoq, pisariaqartitsisunut annguttartuuppata.“ The Economist-ili naapertorlugu „nunani piitsuni inuit 780 [millionit] missingisa tallimassaat tamarmik nerisassakilliorput. Qaarsillarlutillu nerisinnaasut ilaat 2 milliardit vitamininik mineralinillu amigaateqarput. . . . Ullut tamaasa meeqqat 40.000-it toqusarput, ilaatigut nerisakilliornerata nappaatinik tunillatsikkuminarsitimmatik.“ Nerivallaarnerli aamma navianaateqarpoq, nunani pigissaarfiunerusuni inunnit uummatiluutaasarpoq kræfteqalissutaasarlunilu.

Ataataasut aamma pisuupput

Naartusut paasitinneqartuartarsimapput imigassat pujortagassallu erninerliortitsisinnaasut, kajumissaarneqartarlutillu peqqinnartunik nerisaqarnissaminnik. „Maanna aamma ataatanngorsinnaasut taama kajumissaarneqartalerput,“ U.S. News & World Report-imi taama allassimavoq. „Misissuinerit nutaanerusut takutippaat angut kemikaliartalinnik sunnerneqaraangat kinguaassiorsinnaassusianuinnaanngitsoq aammali meerarilerumaagassaasa peqqissusiannut siunniuttartoq.“ Paasinarsisimavoq angutit „ilimagisamit annerungaartumik nuliaminnik naartumik katatsisarnerannut kiisalu meerassamik iloqiaanissaannut, kræfteqalernissaannut ineriartornerliuuteqarnissaannullu pisuusartut“. Malunnarsisimavormi ikiaroornartortallit kemikaliartallillu (ilaatigut pujortartartuunerup kinguneri), naatitanik C-vitamineqarluartunik amigaateqarnerup saniatigut anisuumik ajoqusiisartut. Toksikologi Devra Lee Daden oqarpoq: „Anaanaasut kisiisa sammivallaarsimavavut. Meeqqap peqqissusianut ataataasup pingaaruteqarnera sumiginnarneqarsimavoq.“

Uit pinerlisat

„Canadami apersuinermi arnat apersorneqartut 40 procentingajaat oqarsimapput uitik timikkut sioorasaarsimanngikkunikkik persuttarnikuullugit, angutinit tamatuminnga nassuerutiginnittunit amerlanerujussuullutik,“ The Toronto Star-imi allassimavoq. „Ilaqutariinni nakuuserneq pillugu isumatoqaq misissuinermi akerlilerneqarpoq . . . Allaat misissuisut paasisatik tupaallaatigaat.“ Oqaatsit pinerliinerup iluaniipput sioorasaarinerit, milluuinerit atortunillu assigiinngitsunik anaalerinerit. Amerlanertigut arnat oqartarput imminut illersorniarlutik nakuusertarlutik. „Paasisat tamakku tunngavigalugit aappariit akornanni pillarneqarsinnaasumik nakuuserneq pillugu isumartik inuit allanngortittariaqaraluarpaat,“ Rena Summer, University of Manitobap ilaqutariinnik misissuinermut institutiani kandidatiusoq, oqarpoq. Angutilli arnanit nukittunerusarmata arnat uiminnit unatarneqarangaamik innarlerneqarnerusarput, oqaatsini taama ilavai.

Inuusuttuaqqat aaqqissuussaasumik upperisarsiornernut ilaajumanngillat

Canadami inuusuttuaqqat upperisarsiornermik siuttunut aarleritsannartunik nalunaaruteqarput: Palasit Guutip oqaasianik ajoqersuinissartik sumiginnarsimavaat. Qanittukkut nuna tamakkerlugu isumasiuinermi erserpoq inuusuttuaqqat siornatigornit ikinnerusut upperisarsiornermik aaqqissuussaasumik tapersersuisuusut. 10 procentiinnaat isumaqarput upperisarsioqatigiinnut ilaanissaq pingaaruteqartoq. Taamaakkaluartoq „80 procentinit amerlanerusut upperisarisornernut aaqqissuussaasunut inunngornermi, katinnermi toqunermilu ileqqulersuuteqartartunut akuersaarnerupput,“ The Toronto Star nalunaarpoq. Soqutiginarpoq 80 procentit aamma Guutip piunera upperimmassuk 60 procentillu toqup kingorna inuuneq upperalugu. „Inuusuttuaqqat palasinit pinnatik ukioqatiminnit, filminit nipilersukkanillu nuannarisaasunit sunnerneqarnerusarput,“ aviisimi allassimavoq. Inuusuttuaqqat ikittuinnannguit ilagiinni siuttuusut inuunerup apeqqutai annertuut pillugit unnersuunneqarfissamittut isumalluutigaat.

Europamiut piffissaajaataat

1991-ip naalernerani Europamiut nunanit 20-neersut 9700-it ulluinnarni inuunertik pillugu tusagassiisarfissuarmit Information et Publicite-mit apersorneqarput. Nunamiit nunamut ulluinnarni inooriaatsit assigiinngissuteqarpat? Suddeutsche Zeitung allappoq grækerit piggakkaanerpaasut (0.40), Ungarnimiullu itiaallunerpaanut ilaasut (5.45). Irlandimiut Luxembourgimiullu tamanit sinnakkaanersaapput. Tjekkit, slovakkerit Schweizimiullu fjernsynernikinnersaapput, ullormut 2 tiimiinnaat, akerlianilli „Englandimi fjernsyni ullormut 4 tiimini ammatinneqartarpoq“. Sverigemi ullormut 5 tiimit atuarnermut radiomilluunniit tusarnaarnermut atorneqartarput, qallunaalli sulinngiffimminni nalunaaquttap akunnerata aappaa affarlu filmeriarnermut, teateriliarnermut assigisaannullu atortarpaat.

Sermiiaaneq mingutsitsinerlu

Timmisartunik mittarfinnillu sermiiaaneq, timmisartortitsinerup isumannaallisarneqarnissaanut pingaaruteqartorujussuaq, aamma kissaatigisaanngitsumik kingunipiloqartarpoq: mingutsitsinermik. Tuluit Nunaanni atuagassiaq New Scientist nalunaarpoq sermiiaatit imerpalasut literit 50 millionit nunarsuarmi timmisartoqarfinni atorneqartartut, imerpalasullu maangaannartitat nunap iluata ernganik kuunnillu mingutsitsisartut, immap naasuisa toqunartullit siaruaannerannik aalisakkallu toqorarnerannik kinguneqartarluni. Europami mittarfeqarfiit arlallit mingutsitsineq tamanna isumatuusumik akiornialersimavaat. Stockholmimi mittarfimmi timmisartunik sermiiaat mangaannartitaq milluaatinik assakaasulinnik maskiinalinnik milluartalersimavaat. Münchenimi timmisartoqarfimmi timmisartut maskiinarujussuarmut ataaqqutsinneqartalersimapput, biilit salinneqartarfiinisut ittunik, imerpalasumik serpartarneqarlutik maangaannartitaq katersorneqartarluni atorneqaqqittarlunilu. Münchenimi mittarfinni kemikaliartallit maangaannartitat katersorneqartalersimapput, sioqqanullu ujaraarartalinnut kuineqartarlutik tassanilu bakterissanit suliarineqartarput minguiarneqarlutillu.

Ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut kukkoqqipput

1992 aallartilaartoq Tysklandimi eqqumiitsut pillugit ilisimatusartut peqatigiiffiata nunarsuaq tamakkerlugu astrologit siulittuutaat 50-it saqqummiuppaat ukiup naalernerani nalilerniarlugit. Peqatigiiffik amma 1991-imi taamaaliorsimavoq. (Takuuk Iteritsi! juuli-septembari 1992 qupp. 31.) 1992-imut siulittuutit 1991-imut siulittuutinit eqqornerusimappat? Naamerluinnaq. „Siulittuutit ersarlukuluttut 1991-imit minnerpaamik ilaannakuusumik eqquuttut, tamatumuunakkut ataasinnguamilluunniit eqquuttoqanngillat,“ Suddeutsche Zeitung allappoq. 1992-imut siulittuutit ilagaat George Bush qinigaaqqikkumaartoq aamma Illu Qaqortoq nungulluni ikuallakkumaartoq. 1993 eqqarsaatigalugu peqatigiiffik siulittuivoq: „Astrologit aamma aappaagu uniuissapput.“

Kingusippallaalinngisaannarpoq

’Ilinniarnissannut utoqqaavallaalernavianngilatit.’ Oqariartaatsip tamatuma takussutissaatullusooq Bernabe Evangelistap, 93-inik ukiullip inuummaareqisup, universitetimi ilinniarnermi ukiuni marlunni sivisussuseqartup naammassinissaa qilanaaraa. Spaniami University of Valenciami eqqumiitsuliorneq ilinniagaqarfigaa, ilinniakkaminullu tunniusimalluarnini pissutigalugu avataani ilinniarnertuutut naammassisani pillugit nersornaatisereersimavoq. „Ilinniagaqarneq sunit tamanit nuannernerpaavoq,“ Bernabe nassuiaavoq. Ullaat tamaasa nalunaaqutaq arfineq-pingasunut universitetimut apuuttarpoq akuttunngitsumillu aatsaat unnukkut qulingiluanut atuarunnaartarluni. Bernabe isumaqarpoq utoqqaat ilinniagaqarnissaminnut periarfissagissaartoqujussuusut. ’Utoqqaliguit taamaaliornissannut piffissaqalissagavit,’ oqarpoq. Nulia oqarpoq suliaqartuarnerata inuunera siunertaqalersikkaa.

Salmonella siaruaappoq

„Tysklandimi salmonellamik toqunartoqalernerit ukiut tamaasa 60.000-init 100.000-iusarput, 200-llu toqumik kinguneqarsimapput,“ atuagassiaq Kosmos nalunaarpoq. Kisitsisit taakku professorimit Hans-Dieter Bredemeersuupput Georg-Speyer-Haus Kemoterapeutiske Forskningsinstitutimi Frankrigimiittumit. Nappaat ukiuni kingulliunerusuni siaruaassimavoq, nersutaasivinni uumasunilluunniit toqoraavinni, eqqiluisaannginneq pisuunerulluni. Bakterissat mannitsigut uulluarneqanngitsutigut imaluunniit timmissatigut salmonellalitsigut piareersarluarneqanngitsutigut tunillaassuuttarpoq. „Salmonellabakterissat 70 gradinik kissassusilimmi aatsaat toqusarput,“ atuagassiami allassimavoq.