Sikuiuitsoq kujalleq — Nunap assingani ’qaqortortaq’ kingulleq

ITERITSI!-P AUSTRALIAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

SIKUIUITSUP kujalliup ilaani atuakkiortup oqarneratut ima issitsigilersinnaavoq „savimineq amilimasoq nunamut nakkaruni igalaaminertut sequmeratarsinnaanera ilimanarluni, . . . aalisagarlu sikumi putukkut qaqitaq sekundet tallimat ingerlanerinnaanni qerrutissalluni“. Sikuiuitsup kujalliup nunataani pissutsit allaanerulluinnarmata — uumaatsoq kusanangaartoq, ilaatigut arsarnernit alutornangaartunik ilaqartoq — silarsuarmi allamiittutut misigilersitsisarpoq.

Sikuiuitsorli kujalleq silarsuarmut matumunnga ilaalluinnarpoq. Ilaasa allaat „laboratooriarujussuarmut“ pinngortitami avatangiiseqarluni nunarsuup silaannaanik pissutsinillu tamanik nunarsuarmi allanngortitsisunik ilaatigut inunnit pilersinneqartunik misissuiviusinnaasumut assersuunneqarsimavoq. Misissuinerit takku ilisimatuunik aarlerileraluttuinnartitsipput. Malugisimavaammi sikuiuitsup kujataani pissusissamisuunngitsumik ajortumik pisoqalerneranut ilisarnaataasut nutaat saqqummersimasut. Takoqqaariartiguli sooq Sikuiuitsup Kujalliup nunavittaa asseqanngitsuusoq.

Siullermik nunarsuup avinngarusimanerpaartaa nunarsuup immikkoortortaa Sikuiuitsoq Kujalleq imminnut akerleriittunik ulikkaarpoq. Assissaqanngitsumik kusanassuseqarpoq minguitsuullunilu, kisianni tikitassaanngingajalluni. Nunarsuarmi issinnersaavoq anorlerajunnersaallunilu; taamaakkaluartoq malussajaqaaq. Silarsuarmi allamik taamak siallernikitsigalunilu nittaannikitsigisoqanngilaq, taamaattorli Sikuiuitsup kujalliup sermia nunarsuarmi erngup 70 procenteraa. Sermip issussusia agguaqatigiissillugu 2200 meteriuvoq, tamatumalu nunarsuarmi Sikuiuitsoq kujalleq nunani portunersaalersippaa, agguaqatigiissillugu immap qaavanit 2300 meterinik qutsinnerugami. Aamma Sikuiuitsoq kujalleq nunarsuarmi nunap immikkoortuisa annersaata tallimaraat, kisianni ippernamilluunniit 1 centemeteritut takitigisumit najugaqavissunik inoqanngilaq.

Soorlu Marsimiilluni

Sikuiuitsumi kujallermi ilorparternerujartortilluni uumassuseerukkaluttuinnartarpoq, pingaartumik qooqqunik panertunik taaneqartartut tikikkaanni. Issittup inoqajuitsui 3000 kvadratkilometerinik annertussusillit tassaanerupput Sikuiuitsup Kujalliup Qaqqai — qaqqat uiguleriit nuna tukimut napillugu takissusillit ilaatigut 4300 meterisut portussuseqartarput. Anorersuit nilleqisut qooqqut panertut aqqusaarlugit siorsupput aputeqarpallu sukkasuumik teqqartittarlugu. Ilisimatuut isumaqarput qooqqut taakku Marsip qaavanut assingunersaasut. Avataarsualiartaatit Vikingit Marsiliartinneqannginneranni avataarsuani atortussat qooqquni taakkunani misiligarneqartarput.

Qooqqulli paneraluartut uumassusilinnit najorneqarput. Qaarusuit sulluararpassuallit iluanni, putuaqqani silaannalinni tupinnaannartumik uummaniallaqqissunik bakteriaqarpoq, immap naasoqarluni pupeqarlunilu. Immannguarluunniit isugutalaartumi uumasinnaapput. Putuaqqat silataanni uumaatsumik eqqumiitsuliatut isikkulimmik qaarsoqarpoq, ventifakterinik taaneqartartunik, eqqumiitsunik ilusillit ukiut hundredellit kisissaanngitsut ingerlaneranni sikuiuitsup anoraasa sakkortoqisut anorlertuarnerata kinguneranik qaavi qillersisimasut.

Suli nassaarineqarani atserneqartoq

Kujasissumi angisoorujussuarmik nunataqarnissamik eqqarsaatersuutit Grækeritoqqat eqqarsaatersortartuisa nalaannili aallartipput. Assersutigalugu Aristotelesip tunngavissaqartinngikkaluarlugu ilimagaa nunarsuup avannaata tungaani nunanut ilisimaneqartunut oqimaalutassatut kujasissumi nunaveqartariaqartoq. Atuakkami Antarctica — Great Stories From the Frozen Continent-imi allassimavoq „nunarsuup avannaatungaa ulloriaqatigiit Store Bjørn-ip, Arktos-ip, ataaniimmat Aristotelesip inernilerpaa (384-322 u.n.s.) nuna ilisimaneqanngitsoq kujasissumiittoq tassaassasoq Antarktikos — illuatungeq, imaluunniit allatut oqaatigalugu  akerlerluinnaq“. Tassa Sikuiuitsoq kujalleq immikkut illuinnartuuvoq nassaarineqarnini ukiut 2000-it missaat sioqqullugit atserneqarami.

1772-imi tuluk ilisimasassarsiorluni angalasartoq umiarsuup naalagaa James Cook kujammut aallarpoq nunarsuup kujasissuaniittoq taanna nunavik ilimagisaasoq ujarlugu. Cookip silarsuaq arlalinnik qeqertalik anorlerajoqisoq iluliarujussualillu imaluunniit „sikut qeqertat“-nik taasani tikippaa. Allappoq „ilaat kaajallallugu 3 kilometerisut silissuseqartut 20 meteringajannillu portutigalutik, taamaattorli mallit sakkortungaaramik qaaraangamik iluliarsuit qarsuttarpaat“. Umiarsuup naalaga Cook aalajangersimasumik kujammut ingerlaannarpoq, januaarillu 17-ni 1773 umiarsuaata Resolution-ip (umiarsuaq Adventure ingiaqatigalugu) siullersaalluni qaasuitsup killeqarfia kujalleq kaajallappaa. Cookip uteriilluni ingerlasinnaajunnaarnissami tungaanut maniilarsuit aqqutigai. „Kujammut sikuinnavissuaq isigisinnaavara,“ umiarsuup allattuiffianut allappoq. Sikuiuitsup kujalliup nunavittaanut kilometerit 120-it missaannaa amigaatigalugu uterpoq.

Sikuiuitsoq kujalleq kia takoqqaarpaa? Kia tummaqqaarpaa? Tamanna qulakkeerlugu ilisimaneqanngilaq. Arfanniaallutilluunniit puisinniaasimasinnaapput Cookimi uterami oqaluttuarmat puisinik, isarukitsunik arfernillu ulikkaartoq, tasamunnarnissamut siulliuniuttoqalerpoq.

Sikumi aak

„Nalaatsornikkut [Cookip] silarsuarmi qularnanngitsumik uumasoqarfiunerpaaq nassaarisimavaa,  siullersaallunilu uumasut taakku piunerat silarsuarmut nalunaarutigalugu,“ Alan Mooreheadsip atuakkiaani Det skæbnesvangre Møde (Naapinneq ajortumik kinguneqartussaq) atuarparput. Taanna allappoq: „Sikuiuitsup uumasuisa nungutitaaneq [kinguneraa].“ Atuagaq Antarctica — Great Stories From the Frozen Continent paasissutissiivoq: „1700-kkut naalerneranni nunarsuup kujasissuani puisinniarneq kuultisiornertulli annertutigilerpoq. Kineserit europamiullu naammattisitassaanatik puisit amiinik piumanerujussuisa puisinniartarfiit puiseerutipallappaat, puisinniallu isumatsassimallutik nunamik allamik tikinneqarsimanngitsumik puiserpassualimmik qinaasilersimapput.“

Puisinniat inuuniumminnik nungutingajalluinnareersut arfanniat imaq nungusaavigalugu aallartippaat. „Kialuunniit paasinngisaannassavaa arferit puisillu qassit imarsuup kujasissuani toqorarneqarsimanersut,“ Moorehead allappoq. „10 millioniuppat imaluunnit 50 millionit? Kisitsisit nalissaqanngillat; toqoraaneq ingerlaannarpoq, oqaatigilluaannarlugu toqutassat nungunnissaata tungaanut.“

Ullutsinnili inatsisinit silarsuarmi tamarmi atuuttunit sikuiuitsup naasui uumasuilu illersugaapput. Aammattaaq sikuiuitsup kujalliup sineriaa aasaanerani uumasunut tamalaanut qimarnguissaqqissuuvoq, uumasunik qaasuttoqanngimmat imaanilu nerisassarpassuaqarluni. Kisianni takussutissaqarpoq Sikuiuitsoq kujalleq arriitsumik saassunneqartoq, immaqa silarsuarmi tamarmi isumaqatigiissutit iluaqutigalugit unitsinneqarsinnaanngitsumik.

 [Qupp. 15-mi ungalusaq]

ILLUATUNGERIIT ASSIGIINNGILLUINNARTUT

Naak Qalasersuaq avannarleq kujallerlu arlalinnik assigiissuteqaraluarlutik inissisimanermikkut illuatungeriiginnanngillat. Arlalinnik allanik assigiinngissuteqarput:

Qalasersuaq avannarleq sikuinnarsuup imaannarsuullu qeqqaniippoq, Qalasersuarli kujalleq nunarsuarmi nunavittat annersaata tallimaata qeqqaniilluni.

Qalasersuaq avannarleq nunavinnik inoqarfiusunik avatangerneqarsimavoq Amerikamik avannarlermik, Asiamik Europamillu, akerlianilli Sikuiuitsoq kujalleq takuneqarsinnaasoq tamarmi imammik avatangerneqarsimalluni — nunarsuarmi immat mallerajunnersaanni.

Avannamut issittup killeqarfiata eqqaa ilaqutariinnit titusindelikkaanit najugaqarfigineqaannanngilaq aammali naasorpassuaqarpoq uumasorpassuaqarlunilu, akerlianilli Sikuiuitsoq kujalleq arlaannaannilluunniit nunagineqarani. Uumassusillit tassani najugaqartutuaasut tassaapput immap uiffai, bakterissat, issuatsiaat, orsuaasat, naasut sikkertartut marluk sullerngillu ikittunnguit.

„Sikuiuitsoq kujalleq nunavimmik tillernilimmik taaneqarsimavoq ukiut tamaasa sinerissap killinga sikunikkaangat avammut allisarami sikuerukkaangallu millisarluni,“ Encyclopædia Britannica-​mi taamatut allassimavoq. Eqimattanik sikoqarnerpaaleraangat imaani 1600 kilometerisut avasitsigilersinnaapput. Aasaanerani ukiuuneranilu annertussutsit nikingassusiat Qalasersuarmi kujallermi Qalasersuarmit avannarlermit arfinileriaammik anneruvoq, taamaalilluni Sikuiuitsoq kujalleq nunarsuarmi silap qanoq issusianut sunniuteqarneruvoq.

[Qupp. 15-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

ATLANTIKOQ

INDIAP IMARPISSUA

MANERASSUAQ

Drakep kangerliumarnera

James Ross Island

Larsen Ice Shelf

SIKUIUITSUP KUJALLIUP QEQERTAASAA

Ronne Ice Shelf

Vinsonmassiv (qaqqat portunersaat 4897 meteriuvoq)

Ross Ice Shelf

Mt. Erebus (qaqqaq innermik anitsisartoq)

SIKUIUITSUP KUJALLIUP QAQQAI

Qalasersuaq kujalleq

Nunarsuarmi issisiutip uuttortarneqarsimasup appasinnerpaaffia Sikuiuitsumi kujallermiissimavoq — minus 89,2 graditut issitsigigaluni

0 500 kilometerit 500 miles

[Suminngaanneernera]

U.S. Geological Survey

[Qupp. 16, 17-mi assiliartaq]

Isarukitsut iluliarsuarmi tupinnaannartumik tungujorujuttortalimmi katersuuttut

[Suminngaanneernera]

© 2000 Mark J. Thomas/​Dembinsky Photo Assoc., Inc.

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Qipoqqaq

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Kujataata puisiusai

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Sikuiuitsup kujalliup eqqaani

[Suminngaanneernera]

Asseq: Naalagaanersaq John Bortniak, NOAA Corps

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Ross Ice Shelf

[Suminngaanneernera]

Michael Van Woert, NOAA NESDIS, ORA