Silarsuaq qimerloorparput

Nunani tamalaani inuusuttunik apersuineq

Inuusuttut 4300-t aqqaneq-marluk 24-illu akornanni ukiullit apersorneqarnerata takutippaa ullumikkut inuusuttut ileqqorisaarnerit, soorlu tatiginassuseq, pissuserissaarnissaq eqiasuissuserlu, pingaartikkaat, aviisimi The Globe and Mail-imi allassimavoq. Naatsorsueqqissaartarfiup Angus Reid Group-ip nunani aqqanilinni inuusuttut apersorsimavai, naatsorsueqqissaartarfillu naapertorlugu taakkua 95 procentiisa ’neriorsuutinik eqqortitsinissaq’ pingaartinneruaat. 92 procentiisa tulliatut’ilassinnilluartarneq’ pingaartinneruaat; apersorneqartullu 83 procentiisa ’eqiasuilluni sulineq’ pingaartutut isigaat. „80 procentingajaat isumaqarput inuuneq naallugu ataatsimik inooqateqarneq pingaaruteqartoq“, kisianni 56 procentiinnaat isumaqarput katinnissaq pingaaruteqartoq. Tupinnaannartumik „pisorsuuneq“ taamaallaat 31 procentiisa pingaaruteqartippaat. Apersuinerup aamma takutippaa 45 procentiinnaat „ukiut 2000-kkut eqqarsaatigalugit isumalluartuusut“.

Ukiut tusindit nikinnerannut inuujumapput

„Ilisimaneqarluarpoq inuit napparsimangaaraluartut immikkut pisussat misigiumallugit inuuginnarsinnaasut,“ Richard Suzman USA-mi Marylandimi Bethesdami Gerontologisk Institutimeersoq oqarpoq. „Iluamik paasisassaanngikkaluarpoq, kisianni taamaappoq.“ Ukiortaami sapaatip-akunnerani siullermi toqusut agguaqatigiissumik toqusartunit amerlanerupput, qularnanngitsumik amerlasuut ukiup 2000-p aallartinnera misigiumallugu piumassuseqarmata, Londonimi aviisimi The Guardian-imi allassimavoq. Ukiumi 2000-imi sapaatip-akunnerisa siullianni Storbritanniami toqusut 65 procentinik New Yorkimilu 50 procentinik amerlanerupput 1999-imi sapaatip-akunnerisa siulliannut naleqqiullugu. International Longevity Center-imut siulittaasoq Robert Butler oqarpoq silarsuaq tamakkerlugu assingusumik pisoqartoq, imalu nangilluni: „Inoorusussuseq sakkortoorujusuusinnaavoq.“

Avataarsuani inuusoqarnera ilimananngilaq

„Ukiuni qulilinni kingullerni ulloriarsiortut amerliartuinnartut oqarsimapput qularnanngitsumik avataarsuani takornartanik inuusoqartoq,“ avisiimi The New York Times-imi allassimavoq. Avataarsuani inuusoqarneranik upperinninneq atuagarpassuarnik, filminik tv-milu aallakaatitanik amerlasuunik pilersitsiinnanngilaq . . . aammali ilisimatuut parabolersuit atorlugit qilak misissoqqissaartalernerannik radiokkut maligaasat aqqutigalugit avataarsuani silasorissusilinnit tusaasaqarniarnerannik sivisuumik ujaasinermik kinguneqarpoq.“ Dr. Peter D. Ward aamma dr. Donald C. Brownlee, misissueqqissaartartut nuimasut marluk Rare Earth-imik (Nunarsuaq qaqutigoortoq) atuakkiortut, isumaqarput misissuineq tamanna kinguneqangaarnavianngitsoq. Oqarput ulloriarsiornermi, palæontologiimi geologiimilu misissuinerit nutaanerusut inernerisa takutikkaat „Nunarsuup katitigaanera allanngujaassusialu qaqutigoorluinnartuusut“, uumassusillillu katitigaasut sumiiffinni allani piusinnaanerannut tulluartunik nassaasaqanngilaq. „Amerlasuut sivisuumik oqarnatik eqqarsaatigisimavaas kiisami oqaatigaarput, tassa uumassusillit qaqutigoorluinnarput,“ dr. Ward oqarpoq. Dr. Brownlee nangilluni oqarpoq: „Oqartoqartarpoq Seqineq ulloriaasoq nalinginnaasoq. Taamaanngilarli. Avataarsuani avatangiisit amerlanerit inuuffissatut tulluanngillat. Taamaallaat Edenip Naatsiviatut ittumi, soorlu Nunarsuarmi, uumassusillit piusinnaapput.“

Qarasaasiaq atorlugu umiartorneq

Elektronikkikkut nutaaliat pissutigalugit immaqa qanittukkut umiarsuit immap asserpassuinik pisariaqartitsiunnaassapput, Londonimi aviisimi The Daily Telegraph-imi allappoq. 1999-imi novembarimi Nunani Tamalaani Imarsiortut Peqatigiiffiata Tysklandimi Immap Assinginik Immikkoortortaqarfik aqqutigalugu umiarsuarnut qarasaasiaannaq atorlugu aqqutsisiuneq siullerpaamik akuerisimavaa. Immap assingi pappialaasut qarasaasiap immap assinginik elektroniskiusunik marlunnik taarserpai: immap assinga qarasaasiamut  skannerneqarsimasumik immallu assinga sumiissusersiut digitaliusoq. Immap assingisa elektroniskiusut iluaqutiginerpaavaat tamatigut umiarsuup sumiiffia eqqortumik takutittaramikku. Radarillu assinga qarasaasiamut naleqqiullugu umiarsuup ingerlatsisartuata siuani navianartoqarnersoq nakkutigisinnaavaa. Nutaaliaq tamanna nuannaarutigalugu umiarsuarmut naalagaasoq oqarpoq: „Suliatsinnik oqilisaappaatigut . . . aqqutissarput, umiarsuit allat, angallannerullu siuarsarneqarnera umiarsualivimmullu tikilikkatsinnut ilitsersuussisorput nakkutigilluarnerusinnaallugit.“

Web-imi quppernerit pillugit paasissutissat

World Wide Web qarasaasiaqarfissuuvoq silarsuarmi millionilikkuutaanut attaveqaataasoq. Attaveqarneq qanoq annertutigisoq paasiniarlugu Internetimut programmiliorfiup Inktomi-p qaammatit sisamat atorlugit Internetti misissorsimavaa nalunaarsuiffigalugulu. Suna inerneraa? Quppernerit katillugit 1 milliardit sinnerpaat. Internettimi oqaatsit atorneqarnerpaat tassaapput tuluit oqaasii, quppernerit 86 procentiini atorneqarmata. Internettimi quppernerit 2 procentii franskisuujupput, 0,5 procentiilu Hollandimiutut.

Biibili oqaatsinut amerlanerusunut nutserneqarpoq

„Biibili suli tassaavoq silarsuarmi atuakkat nutserneqarnerpaartaat,“ Mexicomi aviisimi Excelsior-imi allassimavoq. Tyskit Biibilimik Peqatigiiffiat naapertorlugu 1999-imi Biibili oqaatsinut 21-nut nutserneqarpoq, taamaattumik maanna oqaatsini 2233-ni Biibili tamaat ilaannaaluunniit pisiarineqarsinnavoq. „Testamentitoqaq Testamentitaarlu ataatsimut oqaatsinut 371-inut nutserneqarput, 1998-imit oqaatsinik tallimanik amerlanerusunik.“ Oqaatsit taama amerlatigisut sumi atorneqartarpat? „Afrikami oqaatsinut assigiinngitsunut nutsikkat amerlanerit atorneqarput, tassa 627-t. Asiami oqaatsit 553-t atorneqarput, Australiami Manerassuarmilu oqaatsit 396-it, Latinamerikami Caribiamilu 384-it, Europami 197-it aamma USA-mi oqaatsit 73-it,“ aviisi paasissutissiivoq. Taamaattorli „Biibili suli oqaatsinut silarsuarmi atorneqartut affaannut nutserneqarsimanngilaq“. Oqaatsit taakkua inunnit ikittuinnarnik atorneqartarnerat Biibilillu taakkununnga nutserneqarnissaata unamminiarnartuunera pissutaapput. Inuppassuilli oqaatsinik marlunnik oqalussinnaapput, taamaattumik oqaatsinut taakkununnga Biibili nutserneqanngippat, oqaatsit allat atorlugit atuarsinnaavaat.

Immami ’koorput’

Koorpunik filmiliatut isikkoqarpoq: Akerleriit imminnut saallutik qeqarput sakkuminnik igeriaannaallutik. Siulleq igereerluni tunuarpat aappaa umertarpoq igillunilu. Raajalli Alphaeida-mik taaneqartut (tuluttut ’pistol shrimps’) akiuukkaangata ajutoortoqarneq ajorpoq, tamatigut imminnut ungasiartaramik. Atuagassiaq Der Spiegel naapertorlugu uumasut tigutsisiminnik talerpillermik seqqortitserujussuarnermikkut pilersittagaat immami nipimit aalatinneqarneri navianaatsuujuaannanngillat. Aamma ’immami illuinnarsuutertik’ atortarpaat piniakkatik (peqquit, aalisagaaqqat qullugissallu) ilisimajunnaarsinniarlugit toqunniarlugillu. Nipimit maligaasat ima sakkortutigisinnaapput allaat akvariami igalaamineq aserorsinnaallugu. Alphaeidap sakkuni annaaguniuk ’koorpunnguup’ ’saamini atulertarpaa’, tigutsisini saamiusoq sakkugileramiuk talerpinni alliartortillugu.

Sorsunnerit amerliartuinnarput

„1999-imi sorsunnerit suli amerliartuinnarput,“ Tysklandimi aviisimi Siegener Zeitung-imi allassimavoq. Hamburgip Universitetiani Sorsunnernut Pissutaasunik Misissueqqissaartartut 1999-imi sakkulersorluni akiuunnerit assigiinngitsut 35-t pisimanerarpaat, ukiup siulianit pingasunik amerlanerullutik. Taakkua ilaat 14-t Afrikami pisimapput, 12-t Asiami, Europami ataaseq, sinnerilu Kangia Qiterlermi Latinamerikamilu pisimallutik. Misissueqqissaartartut oqarput sorsuttoqarunnaarnissamik ilimanaateqanngitsoq. Tassami, „1999-imi sorsunnerit ilaat arfineq-pingasut siullerpaamik aallartissimapput, ilaatigut Kirgisistanimi, Nepalimi, Nigeriami Tjetjeniamilu aporaannerit“. Pissutaasunut ilaavoq sakkulersorluni akiuunngortinnatik sorsunnersuanngortinnatilluunniit sivisuumik akerleriinnerusinnaammata.