Umiarsuarujussuit ikiuiartorlutik orniguteriaannaasut
Umiarsuarujussuit ikiuiartorlutik orniguteriaannaasut
FINLANDIMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT
ALLAAQQIPPOQ seqinnarillunilu. Naajat silaannaq kaffisunnialaartoq aarsaarfigerujoorpaat. Usilersortarfiup matui matuneqarmata qannguluppoq, siggartaat siggartarpoq, umiarsuullu nioqqutissanik usilersorluarsimasup angalanissani assoroornartoq aallartippaa. Kaffit usigineqartut Finlandimukaanneqarput, nunamut kaffinngersunik inuttalimmut. Sapaatilli akunneri marluk qaangiuttullu, ukiup issileruttornerata nalaani, umiarsuaq nioqqutissanik useqartoq Østersø’p sikuanut issusuumut sikkussaaqqajaavoq. Maannakkut siunnersuutit pitsaasut atorfissaqartinneqalerput. Ernumasariaqanngilarli. Ikiuisussat ungasinngillat. Killingusaami umiarsuarujussuaq erserpoq — sikusiut.
Siku aserorterneqarpoq
Nioqqutissarpassuit nunarsuarmi sumi tamaani nioqqutigineqartartut umiarsuakkut assartorneqartarput. Tamanna nalinginnaasumik ajornartorsiutaaneq ajorpoq. Sikusimagaangalli umiarsuaq qanoq ililluni angalassava? Nunat arlallit umiarsuaannut Østersø angallaffioqisoq aqqusaarlugu aatsaat imarpimmut anillassinnaasunut ajornakusoorsinnaavoq. Assersuutigalugu Finlandip umiarsualivii sikusarput ukiukkut issileruttornerata nalaani; aap, umiarsualiviit avannarpasinnerusut qaammatini arfinilinni allaat sikuusarput. Tamanna inuit inuunerannik naleqartarsimavoq.
1867-imi Europap avannarpasissortaani qiterpasissortaanilu karrinik katersuineq iluatsitsiffiunngilaq. Immap sikuunera pissutaalluni Finland maajip tungaanut tikinneqarsinnaaneq ajormat ajorsavissunut ikiuutissat sikuertinnagu apuunneqarsinnaaneq ajorput. Atuakkami Through Ice and Snow umiarsuup naalagaa Seppo Laurell oqarpoq: „Taamanikkut Finlandip
inuisa 5 procentiat, 110.000 missaaniittut, perlerlutik toqupput.“Siku imartani allanittaaq angallannermik ajornartorsiortitsisarpoq. Amerikap Avannaani tamanna Tasersuarni, kuussuarmi Sankt Lawrencemi aamma Canadap sineriaani ajornartorsiutaavoq. Issittuni aamma Sikuiuitsumi Kujallermi ukiukkut siku agguaqatigiisillugu meterinik marluk pingasullu missaani issussuseqaleraangat umiarsuarnik ingerlatsiniarneq suli ajornartorsiutaanerusarpoq.
Qangaanerusoq sikumik aserorteriniartaraluarnerit
Qangaanerusoq tingerlaatillit angalagallarmata siku aserorteruminaatsorujussuuvoq. Umiarsuit pujortullit sisammik timitallit angalalermata sikusiorneq ajornannginnerulerpoq. Umiarsuaq nioqqutissanik assartuut qajannaatsuuppat sikulu issuallaanngippat nammineerluni sikusiorsinnaassaaq. Umiarsuilli tamakku pisinnaaneri killeqarput, allaat qajannaallisagaagaluarunilluunniit.
Umiarsuit sikusiutit sananeqartalermata sikusiornissaq ajornannginnerulerpoq. Sikusiutit sananeqartut siullersarigunarpaat City Ice Boat I, USA-mi 1837-mi sananeqartoq. Europami sikusiut Eisbrecher 1871-imi sananeqarpoq Hamburgimi. Misilittagaqarnikkut angallatit qanoq ittut sikusiullaqqinnerunersut paasiartulerneqarpoq, ukiut 2000-saannilu sikusiutit qanoq ittumik sananeqarnissaannut tunngaviusumik najoqqutassaq paasineqareerpoq. *
Umiarsuarujussuit saviminermik sanaat
Umiarsuarmi sikkussaasimasumi issimaneq qanoq misiginarpa? „Umiarsuaq kissaruluttutut sajuttarpoq,“ umiartortoq oqaluttuarpoq. Sikusiutip timitaa naqitsinermik umiarsuup niuffagiutip nalinginnaasup naqitsinermik akiuisinnaaneratut annerujussuarmik akiuisinnaasariaqarpoq. „Sikumut aporujussuarneq pujortuleeqqap [sukkasuup] sissamut majoranneratut ippoq,“ sikusiummi inuttaasoq oqarpoq. Savimineq sisaasoq angallatip siuaniittoq 3 centimeterinit issunerusinnaasarpoq — issittuni sikusiutini 5 centimeteritut issussuseqarsinnaapput — aamma umiarsuup timitaata nammiata nalinginnaasup saniatigut allanik immikkut ittunik qajannaalisarneqartarput. Umiarsuit taakku qanoq qajannaatsigippat? Sorsunnersuup kingulliup nalaani sikusiut Tarmo qaartartumit eqqorneqarpoq. Aquttarfik umiarsuullu initai amerlanerit aserorneqaraluartut timitaa putuneqanngilaq.
Timitaata ilusaa pingaaruteqarluinnarpoq. Amerlanertigut sikup aserorternissaa ajornannginnerusarpoq, ajornarnerpaaq tassaasarpoq sikut aserorneqartut (puttaat) peernissaat. Sikusiuterpassuit ulamertumik, alussaatitut ilusilimmik sioqartarput. Umiarsuup siku oqimaassutsiminik aseroriarlugu puttaat ammut sanimut ajattarpai. Umiarsuup sikullu tagiunnerata perraannera annikillisarniarlugu timitaata ilusaa immikkut sananeqartarpoq. Tamatuma saniatigut timitaata qaava sisammik manngertorniuitsumik imaluunniit qalipaammik aqitsunnguamik epoxymik nungullajaatsumik qallerneqartarpoq.
Umiarsuarujussuit saviminiusut suna ikummatigaat? Ullut qaangiutereerput angutit kiagullutik maskiinaqarfimmi nivallutik aamarsuarnik kissarsuummut immiisarnerat. Sikusiutit nutaaliat dieselelektriskinik motooreqarput, aamma sarpiisa akseliat umiarsuit orsiaatit nalinginnaasumik angissusillit sarpiisa akseliatut nukimmik pilersitsisarnerata sakkortoqataanik nukimmik pilersitsisarput. Sikusiutit ilaat issittuni angalasartut ikummatissaaleqinatik angalaniartut atomreaktorinik ikummatissaqarput.
Sananeqarnera pitsaalluinnartoq
Umiatsiaq iputtariaq ikkarlippat, inuttaata umiatsiaq uaatillugu kaanngartissinnaavaa. Sikusiutit aamma taamatut uaatitsisarput. Sikusiutip inuttai assersuutigalugu 30-t missaaniittut umiarsuup talerpiata tungaaniit saamiata tungaanut uteqattaarlutik uaatitsigaluarlutik sikusiummik kaanngartitsinavianngillat — umiarsuaq kaanngartinniaraanni immikkut ittumik uaatinneqartariaqarpoq. Tankersuit imai umiarsuup talerpiatungaani aamma saamiatungaaniittut imaarsaammik [sukkasuumik] uteqattaartinneqartarput. 15 sekundiinnaat qaangiukkaangata uertarput! Inuup nunamiutaviusup uaaneq eqqarsaatigiinnarlugu merianngulersinnaavoq. Umiartortulli immikkuullarissuupput.
1900-kkut naalerneranni umiarsuit siuatigut sarpilerneqartalerput. Sarpiit kaavinneri qappiortitsisarput sikumik ajattuisumik tagiunnermillu annikillisitsisartumik. Sikusiutit nutaaliat aquani marlunnik sarpeqarlutik siuani ataatsimik marlunnilluunniit sarpeqartarput. Sikusiuterpassuit sarpik umiarsuup siuaniittoq qalalianiliortaatinik taarsersimavaat. Umiarsuup timitaata sinaatigut erngup killingata ataatigut qappiortitsinerujussuaq pilersarpoq. Tamatuma umiarsuup timitaata sikullu agiunnerannik sakkukillisitsisarpoq.
Siunissami qanoq pisoqassava?
Upernaap seqernata kissalaartup Finlandimiut sikusiuterujussuisa qulingiluaasut sapigaat imaasiallaannaq iluarsisarpaa — umiarsualiviit tamaviisa sikuiartarpai, allaat nunap avannarpasinnertai. Sikusiutit umiarsualivimmukaasarput, inuttallu eqqissillutik aasarsiorsinnaalersarput. Angallatit akisoorsuit immikkut ittumik sananeqarnikuugamik imarpimmi imarsiullaqqittorsuunnginnamik qaammatialunni uninngaannartussanngorput.
Ullutsinni sikusiutit nutaanerpaajusut assigiinngitsunik suliaqarsinnaasut takussaalerput. Ukiukkut sikusiutitut atorneqariarlutik, sikuerukkaangat ilisimasassarsiortut umiarsuaattut, kabelilersuisutut aamma puttasulianut qilleriviusunut aserfallatsaaliuisutut atorneqartarput. Umiarsuit ilaat, Botnica, 1998-imi Finlandimi imarsiornermik pisortaqarfimmut, Sjöfartsverket, atugassatut sananeqartoq, marlunnik sarpeqarpoq aquutituttaaq atortunik 360 gradinik kaajallassinnaasunik, umiarsuaq qanorsuaq sangujoraarsinnaatillugu. Sarpiit aquutitallit ilaasortaatini nutaaliaasuni aamma atorneqarput.
Sikusiueriaatsinut pitsanngorsarneqarsimasunut malitsigitillugu umiarsuaq nutaamik ilusilik isumassarsiarineqarsimavoq. Umiarsuaq taanna siumut ingerlagaangami umiarsuit allat assigalugit ingerlasinnaassaaq. Maannakkulli aqua aamma sikusiutitut atorneqarsinnaalerpoq. ’Orsiaat marloqiusamik sammivilik’ pingaartumik issittuni sikusiutinik ikiortissaaleqiffiusartumi atorluarneqarsinnaassaaq. Umiarsuaq kinguporsorluni sikukkut nammineerluni aqqutissaliorsinnaalerpoq.
Finlandimiulli suli kaffigupput. Sikusiutip allaaserisap aallartinnerani eqqaasatta umiarsuaq kaffinik assartuisoq sikumit kaanngartillugu kalusiussimavaa. Sikusiutip naalagaa angallatip quleruaanut eqqissiivilluni iigarpoq. Aquttarfiup tungaanut qiviarpoq. Qalarlaamik kaffisornissamut piffissanngorpoq. (gE 11/22 02)
[Quppernerup ataani ilanngussaq]
^ imm. 10 Sikusiutit angissusaat sananeqarnerallu assigiinngillat sumut atorneqarnissaat apeqqutaalluni — umiarsualivinni, imarpinni imaluunniit issittuni. Allaaserisami uani sikusiutit imarpimmi atorneqartartut sammineqarnerupput. Danmarki sisamanik sikusiuteqarpoq, Danbjørn, Elbjørn, Isbjørn aamma Thorbjørn.
[Qupp. 9-mi assiliartaq]
Sikusiut „Otso“ sikumi aqqutissiortoq
[Suminngaanneernera]
Sjöfartsverket
[Qupp. 9-mi assiliartaq]
Umiarsuaq sikkussaasimasoq — 1890-ip missaani
[Suminngaanneernera]
Museovirasto
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
Sikusiut „Taymyr“ atomimik ikummatissalik
[Suminngaanneernera]
Kværner Masa-Yards
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
Umiarsuaq assigiinngitsunik suliaqarsinnaasoq aamma kabelilersuinermut ruujorilersuinermullu atorneqarsinnaavoq
[Suminngaanneernera]
Sjöfartsverket
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
„Botnica“
[Suminngaanneernera]
Sjöfartsverket