MISIGISALIKKERSAARUT
Tunisinikkut pilluarneq qanoq nanigiga
AQQANEQ-MARLUNNIK ukioqarlunga paasilerpara nalilerujussuarmik tunniussassaqarlunga. Ataatsimeersuarnerup nalaani qatanngutip angutip aperaanga oqaluusseqataarusunnersunga. Siornatigut oqaluussinikuunngikkaluarlunga akuersivunga. Oqaluussiffigisassatsinnut apuukkatta Guutip naalagaaffia pillugu atuagassiaaqqanik agguaassassannik tunivaanga oqarfigalungalu: “Illit aqquserngup illuatungaaniittut kasuttorfigeriarukkit uanga illuatungaaniittut tigussavakka.” Annilaangaqaanga, illumiilli illumut angalaarlunga aallartiinnarpunga. Atuagassiaaqqat agguaallugit nungupallakkakkit tupigusuppunga. Tunniussakka inuppassuit tigulluarpaat.
1923-mi Tuluit Nunaanni illoqarfimmi Chathamimi Kentimiittumi inunngorpunga. Sorsunnersuup siulliup kingorna inuit silarsuup inuuffigiuminarsinissaa neriuutigaat. Taamaattoqanngimmalli amerlasuut, aamma angajoqqaakka, pakatseqaat. Aamma baptistit palasii oqaluffimmi qaffasinnerusumik atorfeqalernissaminnik pingaartitsivallaartut pakatsissutigeqaat. Qulingiluat missaannik ukioqartunga anaanaga Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiittarfiannut orniguttalerpoq. Qatanngutit arnat ilaata meeraqatikkalu Biibilimit aamma atuakkamit Guds Harpe-mit ilinniartittarpaatigut. Ilikkakkakka nuannareqaakka.
UTOQQAANERUSUT ILINNIARFIGAAKKA
Inuusuttuaraallunga Guutip oqaasianik inuit tusartissallugit nuannareqaara. Kisimiillunga illumiit illumut angalaakulasarpunga, oqaluusseqateqaraangamali ilikkagaqartaqaanga. Assersuutigalugu ullut ilaanni qatanngut angut utoqqaanerusoq angalaaqatigalugu palasi sanioqqummat oqarpunga: “Aana savaasaq.” Oqaluusseqatima cykeliminit aqqariarluni qisussuarmut ingeqquaanga oqarfigalungalu: “Kina savaasaassanersoq kia eqqartuussisunngortikkamisit? Nutaarsiassaq nuannersoq inunnut tusarliussinnaagatsigu nuannaarutigiinnartigu eqqartuussinissarlu Jehovamut isumagitillugu.” Tamatuma nalaani tunisinerup qanoq pilluarnartigineranik ilikkagarpassuaqarpunga. – Matt 25:31-33; ApS 20:35.
Qatanngutip allap ilinniartippaanga tunisinerup pilluarnartuunera misigissagutsigu kamagittartuusariaqartugut. Nuliata Jehovap Nalunaajaasui iluarisarinngilai. Ullut ilaanni qatanngullu oqaluussisimagatta nuliata kamangaarluni tiinik poortanik milluulerpaatigut. Qatanngutip akipiloornagu qungujulaarlunili tiit inaannut inaaliinnarpai. Ukiut
arlallit qaangiummata nulia Jehovamik Nalunaajaasunngorluni kuisimmat kamagittartuunera akilerneqarpoq.1939-mi septembarimi 16-inik ukioqartunga Tuluit Nunaat Tysklandimut sorsunniarluni nalunaaruteqarpoq. 1940-mi marsimi anaanagalu illoqarfimmi Doverimi kuisippugut. 1940-mi juunimi sakkutoorpassuit tuusintillit lastbilinut ilaallutik sanioqquasut isiginnaarpakka. Tassaapput Dunkerquemi sorsunnermit aniguisimasut. Takusinnaavakka misigisaqapilussimarpasissut neriuuteqarpasinnatillu. Guutip naalagaaffia pillugu oqaluttuukkusuummeqaakka neriuutissillugillu. Ukiumi tamatumani kingusinnerusukkut Tysklandip Tuluit Nunaat unnuit tamaasa qaartartumeerfigisalerpaa. Qaartartut nakkariartoraangamik uinngialaneri tusaallugit annilaangasaqaagut. Aqaguani illorpassuit aseruatitersimasut takussaasarput. Misigisat tamakkua qularunnaarsinneruaannga Naalagaaffik neriuutissatuaralugu.
PIFFISSAQ TAMAAT KIFFARTULERPUNGA
1941-mi pionerinngorpunga, tassa inooriaaseq uannut pilluangaalersitsisoq. Umiarsualiorfimmi Chathamimiittumi ilinniartuugaluarpunga. Suliffik taanna pilerigineqartorujussuuvoq ajunngitsorsiassarpassuaqartitsillunilu. Jehovalli kiffaasa nalunngereerpaat kristumiut inuiaqatigiinnut allanut akersuuttussaanatik. Aamma 1941-mi paasivarput sorsunnermut atortussanik sakkuliornernut sunulluunniit tapersersuisussaanata. (Joh 18:36) Umiarsualiorfissuarmi sorsuutinik aqqartartuliortarput, taamaattumik aalajangerpunga soraarniarlunga piffissarlu tamaat kiffartulerniarlunga. Illoqarfik nuannersorsuaq Cirencester Cotswoldsimiittoq oqaluussiffigisartagarilerpara siulleq.
18-inik ukioqarlunga sakkutuujujumannginnama qaammatini qulingiluani parnaarussaasussanngorpunga. Isertitsiviup matua matuneqarmat kisimiileramalu annilaangaleraluarpunga. Sivitsunngitsorli paarsisut parnaarussallu apersortalerpaannga sooq tamaaniinnersunga, nuannarisarparalu upperisara pillugu nassuiaagaangama.
Parnaarussaajunnaarama Leonard Smith * suleqatigilerpara. Nunap ilaani, Kentimi, peroriartorfitsinni illoqarfiit assigiinngitsorpassuit oqaluussiffigisarpavut. 1944-mi qaartartut V1-inik taaneqartartut tuusintillit Kentimut nakkaatinneqartalerput. Qaartartut taakku timmisartuupput aquttoqanngitsut qaarujussuarsinnaasullu. Timmisartoq nipaarukkaangat naluneq ajorparput sekundialunnguit qaangiuppata qaassassoq. Kikkut tamarmik annilaangasaqaat. Tamatuma nalaani ilaqutariit ataatsit tallimanik inoqutillit, kingusinnerusukkut kuisittut, Biibilimik atuaqqissaaqatigisarpavut. Ilaannikkut nerriviup saviminiusup, illu nakkaattuussagaluarpat illersuutissiaasup, ataani issiasarpugut.
NUNANI ALLANI OQALUUSSINEQ
Sorsunnerup kingorna Irlandip kujataani ukiuni marlunni pioneriuvunga. Kasuttoqattaarluta unnuiffissarsiortarpugut, ajoqersuiartortitaanerput oqaatigeriarlugu inissaateqarnersut aperisarpavut. Atuagassiaativut aqqusinerni neqeroorutigisarpavut. Irlandili Tuluit Nunaannit allaanerujussuuvoq. Amerlanerit sianiinnerartarpaatigut nunami katuullit upperisaannik pingaartitsiffiungaartumi najugalinnit ajunngitsumik qisuariarfigineqassasugut ilimagisimagutsigu! Angummit persuttarniarneqarnerput politiimut oqaatigigakku oqaannarpoq: “Qanoq ilimasukkaluaravit?” Paasisimanngilarput palasit qanoq pissaaneqartigisut. Inuit atuagaatitsinnik tigusisimagunik suliffimminnit soraarsitaasinnaapput. Aamma inisimaffitsinniit pinngitsaalilluta anisippaatigut.
Ilikkarparput oqaluussiffissamut nutaamut pigaangatta palaseqarfimmi najukkatsinniit ungasissumi oqaluussilluta aallartittarutta pitsaanerusoq. Aatsaallu naggataatigut eqqaamiuvut oqaluussiffigisarpavut. Kilkennymi inupalaanit siorasaarneqartaraluarluta angut inuusuttoq sapaatip-akunneranut pingasoriarluta atuaqqissaaqatigisarparput. Biibilimik ilinniartitsineq nuannareqigakku ajoqersuiartortitatut ilinniartinneqarnissara kissaatigaara. Taava aalajangerpunga Napasuliap Alapernaarsuiffiup Biibilimik Ilinniarfianut Gileadimut qinnuteqarniarlunga.
Qaammatini tallimani New Yorkimi Gileadimeereerlunga naammassisut sisamaalluta qeqertaaqqanut Caribeap imartaaniittunut oqaluussiartortussanngorpugut. 1948-mi novembarimi tissiartaammut 18 meterisut takitigisumut, Sibia-mik atilimmut, ilaalluta New Yorkimiit aallarpugut. Siornatigut umiartorsimanngisaannarama pissangaqaanga. Ilinniarfimmi naammasseqaterput, Gust Maki, aquttuuvoq angalanermut misilittagaqarluartoq. Tingerlaatip amoorneranik aqqarneranillu, sumiissusersiornermik assoralisimaarlunilu ingerlaarnermik ilinniartippaatigut. Anorersuit assorlugit Bahamasip sineriaa tikillugu Gustip pikkoringaarluni ulluni 30-ni tissiartaat aquppaa.
‘QEQERTANI TUSARLIINEQ’
Qaammatialunni qeqertaaqqani Bahamasimiittuni oqaluussereerluta Leewardip aamma Windwardip qeqertaannut ingerlaqqippugut. Qeqertat taakku Virginip qeqertaanit Trinidadi tikillugu 800-t kilometerisut isorartutigingajapput. Ukiuni tallimani qeqertani avinngarusimasuni Jehovamik Nalunaajaasoqarfiunngitsuni oqaluussinerusarpugut. Ilaannikkut sapaatit-akunnerpaaluini allakkanik nassiussisinnaanatalu allagarsineq ajorpugut. Jehovali pillugu “qeqertani ungasissumiittuni” oqaluussisinnaanerput nuannaarutigeqaarput! – Jer 31:10.
Kangerliumanermut kisaraangatta inuit pissangallutik tulattarfimmut katersuuttarput. Ilaat tissiartaammik taama ittumik inunnilluunniit qaqortumik amilinnik takusimanngisaannarput. Qeqertarmiut Biibilimik ilisimasaqarluarput inussiarnertaqalutillu. Aalisakkanik nutaanik, avokadonik jordnøddinillu tunisarpaatigut. Tissiartaatinnguami inissakikkaluaqaluta igasarlutalu sinittarlutalu errorsisarpugut.
Nunamut ikaartarpugut inuillu ulloq naallugu oqaluussiffigisarlutigit. Oqarfigisarpavut Biibili tunngavigalugu oqalugiaateqarumaartoq. Taava
taarsilernerani tissiartaatip siarnga sianertittarparput. Inuit takkussuutileraangata nuannertaqaaq. Ammukaaleraangata qullii uuliatortut allaaneq ajorput ullorissat uisorilasut. Ilaannikkut inuit hundredit takkuttarput unnussuarmullu apeqquterpassuaqartarlutik. Erinarsornermik nuannarisaqartuummata erinarsuutinik Naalagaaffilersaarutinik tunivavut. Erinarsoqatigileraangamisigut nipigittaqaat. Ila taamani nuannertaqaaq!Biibilimik atuaqqissaaqateqareeraangatta taakkua ilaat ilaqutariinnik allanik atuaqqissaaqateqariartoraangatta peqataajumallutik malinnaasarput. Sapaatit-akunneri arlallit qeqertat ilaanneereerluta soqutiginnittut qimattariaqalerpavut. Soqutiginninnerpaalli oqarfigisarpavut uternissatta tungaanut allanik atuaqqissaaqateqartaqqullugit. Ilaasa pimoorussingaarnerat takullugu nuanneqaaq.
Ullumikkut qeqertat taakku takornarianik ulikkaartarput, taamanili eqqissisimaarfioqaat tasinngortaallutillu tungutsorissut sissarillutillu palmeqarlutik. Qeqertameereeraangatta tullianut unnuakkut ingerlaartarpugut. Tissiartaaterput sinerlugu aarluarsuit ingiaqatigisarpaatigut, maliarpalunnerlu kisiat tusarsaasarpoq. Qaammatiginnerata immami qinngornera soorlu aqqut sølviusoq killingusaap tungaanut aqqutissiuisoq.
Ukiuni tallimani qeqertani oqaluussisareerluta umiatsiaq anginerusoq motorilik nutaaq pisiariartorlugu qeqertamut Puerto Ricomut aallarpugut. Tikissimatsiartugut ajoqersuiartortitaq arnaq pinnersoq, Maxine Boyd, naapippara asannilersoorfigalugulu. Niviarsiarannguullunili aallussilluarluni oqaluussisartuuvoq. Kingusinnerusukkut kunngiitsuuffimmi Dominicami ajoqersuiartortitaasimavoq, 1950-imili pisortanit katuuliusunit nunamit aallaqquneqarsimalluni. Tissiartaammi inuttaagama qaammat ataasiinnaq Puerto Ricomiissinnaatitaavunga. Aallaqqikkuttalu ukiut arlallit qeqertaniittussaavugut. Taamaattumik imminut oqarfigaanga: ‘Ronald, arnannguaq taanna piniarukku iliuuseqapallattariaqarputit.’ Sapaatip-akunneri pingasut qaangiuttullu nuliarsarfigaara, sapaatillu-akunneri arfinillit qaangiummata katippugut. Maxinelu Puerto Ricomi ajoqersuiartortitanngoratta umiatsiamut nutaamut ikinngilanga.
1956-imi ilageeqatigiinni angalasartutut kiffartulerpugut, qatanngutinullu tikeraartarnerput nuannareqaarput. Amerlasuut piitsuupput. Assersuutigalugu nunaqarfimmi Potala Pastillomi inoqutigiit marluk meerarpassuallit nalunaajaasuupput, meeqqallu taakku qarlortaammik nipilersorfigisarpakka. Niviarsiaqqat ilaat, Hilda, aperivara oqaluusseqatigerusunneraatigut. Akivaanga: “Taamaaliorusukkaluarpunga, skuussaqanngilangali.” Skuussaanik pitsipparput, taava oqaluusseqatigilerpaatigut. Ukiorpassuit qaangiuttut 1972-imi Maxinelu Brooklynimut tikeraaratta qatanngutip arnap Ilinniarfimmi Gileadimi naammasseqqammersup ornippaatigut. Ecuadorimut ajoqersuiartortitatut aallangajalernerarpoq, taava oqarfigaanga: “Ilisarinngilarma, ilaa? Pastillomiuuvunga niviarsiarannguaq skooqanngitsoq.” Sunaaffa Hilda! Takummaangaaratta qullilivugut.
1960-imi Puerto Ricomi immikkoortortaqarfimmi anginngitsumi illoqarfiup San Juanip ilaaniittumi, Santurcemi, kiffartulerpugut. Aallaqqaataani Lennart Johnsonilu marluinnaalluta suliassat amerlanerpaat suliarisarpavut. Taanna nulianilu Kunngiitsuuffimmi Dominicanimi siullerpaajullutik nalunaajaasuusimapput 1957-imilu Puerto Ricomut nuussimallutik. Kingusinnerusukkut Maxinep atuagassiat 1.000-nit amerlanerusut pisartagalinnut sapaatip-akunneri tamaasa nassiussortalerpai. Suliani nuannareqaa inuit taakkua tamarmik Jehova pillugu ilikkagaqarnissaat eqqarsaatigisaramiuk.
Betelimi nukikka tamaasa atorlugit Jehova kiffartorfigisinnaagakku nuannareqaara. Oqitsuujuaannanngilarli. Assersuutigalugu 1967-imi Puerto Ricomi ataatsimeersuarnermi siullerpaamik nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumi aaqqissugassakka amerlaqimmata uippakajaaqaanga. Nathan Knorr, taamani Jehovap Nalunaajaasuinik siulersuisuusoq, Puerto Ricomut tikippoq. Isumaqarpoq ajoqersuiartortitat nunatsinnut tikeraarneranni assartuinissamik aaqqissuussisimanngitsunga, uffalu taamaaliornikuusunga. Kingorna aaqqissuussineq pillugu sukannersumik oqaaqqissaarpaanga oqarlunilu pakatsisissimagiga. Akinngilara, isumaqarpungali naapertuilluanngitsumik pigaanga, tamannalu ajuallassimaarutigeqqaarpara.
Qatanngut Knorr takoqqikkatsigu Maxinelu imminut qaaqquaatigut iggallutalu.Ilaquttakka Tuluit Nunaanniittut tikeraartarpavut. Anaanagalu sallusuissut ilassigatsigu ataatama ilassinngilaa. Qatanngutilli Betelimi kiffartortut illoqarfitsinnut tikeraaraangata anaanama uagutsinni unnueqqusarpai. Ataatama maluginiarpaa qatanngutit Betelimi nakkutilliisut maniguuttuusut. Taakku palasinit ukiorpaaluit matuma siorna pakatsiffigisimasaanit allaanerungaarput. 1962-imi naggataatigut kuisippoq.
Nuliannguara asasara 2011-mi toquvoq. Makititaanissaa qilanaareqaara! Ukiuni 58-ini aappariinnitsinni Puerto Ricomi Jehovamik Nalunaajaasut 650-iniit 26.000-t pallillugit amerliartornerat takusimavarput! 2013-imi immikkoortortaqarfik Puerto Ricomiittoq USA-mi immikkoortortaqarfimmut atalerpoq, uangalu Wallkillimut USA-miittumut nooqquneqarpunga. Ukiuni 60-ini qeqertameereerlunga Puerto Ricomiuittut misigisimavunga. Tassaniinnera nuannereqaara, inuuninnili ingerlaqqittariaqarpunga.
TUNISIUMATOOQ GUUTIP ILUARAA
Betelimi Guutimut kiffartorneq suli nuannareqaara. Maanna 90-it sinnerlugit ukioqarpunga. Betelimi kiffartortunik qiimmassaasartuuvunga. Wallkillimiileramali qatanngutit 600-nit amerlanerusut pulaareerpakka. Uannukartut ilaasa inuttut ilaqutariittulluunniit ajornartorsiutiminnik oqaloqatigerusuttarpaannga. Allat Betelimi sulinertik qanoq nuannernerusunngortissinnaanerlugu siunnersortikkusuttarput. Aamma katerlaat imaluunniit pionerinngorlaat siunnersortikkusuttarput. Tamaasa tusarnaarluaqqissaartarpakka, pisariaqaraangallu ima oqarfigisarpakka: “‘Kajumittumik tunisisoq Guutimit nuannarineqartuuvoq.’ Taamaattumik sulininni nuannaarniarit. Jehova pillugu taamaaliorputit.” – 2 Kor 9:7.
Betelimi allamiluunniit nuannaarlutit sulerusukkuit suliavit sooq pingaaruteqarnerat eqqarsaatigisariaqarpat. Betelimi qanorluunniit suliaqaraluarutta kiffartorneruvoq illernartoq. Suliavut tamarmik ‘inussiap aalajaallunilu silatuup’ nunarsuaq tamakkerlugu qatanngutinik anersaakkut nerisitsisarneranut iluaqutaapput. (Matt 24:45, NW) Sumiikkaluaruttaluunniit Jehovap unnersiutiginissaanut periarfissaqarpugut. Peqqussutigisai nuannaarutigalugit suliariniartigit, “kajumittumimmi tunisisoq Guutimit nuannarineqartuuvoq!”
^ par. 13 Leonard Smithip misigisalikkersaarutaa Vagttårnet apriilip 15-iat 2012-imoortumi atuarneqarsinnaavoq.