MISIGISALIKKERSAARUT
Jehovap piumasaatut iliorneq pilluaqquneqaataasarpoq
Uigalu, aniga taassumalu nulia immikkut ittumik suliassinneqaratta ingerlaannaq akuersivugut. Sooq suliassinneqarnerput akueraarput, Jehovallu qanoq pilluaqquaatigut? Tunuliaqutara oqaluttuareqqaalaarlara.
1923-MI Hemsworthimi, illoqarfimmi Yorkshiremi Tuluit Nunaanniittumi, inunngorpunga. Aneqarpunga Bobimik atilimmik. Qulingiluanik ukioqarlunga ataataga atuakkanik, upperisarsiornerup eqqunngitsup inunnik qanoq uukapaatitsisimanera pillugu nassuiaasunik, tunineqarpoq. Ataatap atuakkani tupigusuutigai. Upperisarsiornerup siuttuisa ajoqersuutitik malillugit namminneq inuunnginnerat nuannarinngilai. Ukiualuit qaangiummata Bob Atkinson uagutsinnut kasuttorpoq qatanngutillu Rutherfordip oqalugiaataasa ilaat tusarnaartillugu. Paasivarput ataatap atuagaataanik saqqummersitsisut taanna oqalugiaatigigaat! Angajoqqaama qatanngut Atkinson unnuit tamaasa neriartoqqusarpaat, taassumalu Biibili pillugu apeqquterpassuavut akisarpai. Qatanngutip angerlarsimaffianut kilometerialunnik ungasitsigisumut ataatsimiigiaqqulluta qaaqquaatigut. Ataatsimiinnernut najuuttuaannalerpugut, Hemsworthimilu ilagiit qatanngutinik amerlavallaanngitsunik ilaasortallit pilersinneqarput. Ilagiinnik nakkutilliisut uagutsinni unnuisarput, pionerillu qanittumi najugallit neriartoqqusarpavut. Qatanngutit angutit arnallu taakkua uannut sunniuteqarluarput.
Tamatuma nalaani ilaquttakka suliffeqarfiuteqalerput. Ataatalli aniga ima oqarfigaa: “Pionerinngorusukkuit manna unitsissavarput”. Bob isumaqataavoq, 21-nillu ukioqarluni pionerinngorniarluni allamut nuuppoq. Ukiut marluk qaangiummata 16-inik ukioqarlunga aamma uanga pionerinngorpunga. Weekendit eqqarsaatigissanngikkaanni kisimiillunga oqaluussisarpunga. Allagartaq nalunaajaat, tassa allagartaarannguaq naatsunnguamik Biibilimit oqariartuutilik, oqaluttartorlu atortarpakka. Biibilimik atuaqqissaaqatissannik anersaakkut siumukarluartumik Jehovap pilluaqquaanga. Atuaqqissaaqatigisartakkama ilaqutai amerlasuut sallusuissummiilerput. Aappaaguani specialpioneritut Mary Henshallilu kiffartulerpugut. Cheshiremut Nalunaajaasoqarfiunngitsumut aallartitaavugut.
Sorsunnersuup kingulliup nalaani arnat sorsunnermik tapersersuillutik sulisariaqarput. Upperisarsiornermik tunngasunik suliaqartut allat sorsugiartariaqanngimmata aamma uagut specialpioneriugatta sorsunnermik tapersersuisariaqannginnissarput ilimagigaluarparput. Eqqartuussivilli Es 41:10, 13.
isumaqataanngilaq, ullullu 31-t paarnaarussassanngortinneqarpunga. Ukioq ataaseq qaangiummat 19-inik ukioqarlunga, nalunngeqatiginnissutiga pissutigalugu sorsunnermik tapersersuerusunnginnama marloriarlunga eqqartuussivimmut sassartinneqaqqippunga, pineqaatissinneqanngilangali. Anersaamik illernartumik ikiorneqarnera Jehovamillu nakussatsinneqarnera ilisimajuarpara. –OQALUUSSEQATISSARTAARPUNGA
1946-mi Arthur Matthews naapippara. Arthur sorsugiarumannginnami qaammatini pingasuni paarnaarussaaqqareerluni iperagaagami nukkani Dennis, Hemsworthimi specialpioneriusoq, kiffartoqatigilerpaa. Jehova pillugu mikisuuneranniilli ataataata ilinniartissimavai, inuusuttuaraallutillu kuisissimapput. Pioneritut kiffartoqatigiileqqammerlutik Dennis Irlandimut aallartinneqarmat Arthur kisimiilerpoq. Pionerip aallussilluartup taassuma pissusilersoriaasia angajoqqaama ajasoorutigigamikku imminnut nooqquaat. Pulaaraangama nerereeraangatta Arthurilu erruinermi ikioqatigiittarpugut. Kingorna allaqatigiittalerpugut. 1948-mi Arthur qaammatit pingasut paarnaarussaanissaminut pineqaatissinneqaqqippoq. 1949-mi januaarimi katippugut, sapinngisamillu piffissaq tamaat kiffartortuarnissarput anguniagaraarput. Aningaasaatitta atulussinnannginnissaat mianersuutigeqqissaarparput, feeriaraangattalu naatitanik katersuilluta aningaasarsiortarluta. Jehovap pilluaqqusineratigut pioneriunerput ingerlatiinnarsinnaavarput.
Ukioq ataaseq qaangiutilaaginnartoq Irlandi Avannarlermut, illoqarfinnut katuuleqarfiusunut Armaghimut Newrymullu, aallartitaavugut. Tassani inuit upperisarsiornerup tungaatigut isummiussereersimasuummata mianersoqqissaarlutalu inuit oqaluukkaangatsigit silatusaartariaqartarpugut. Qatanngutit angerlarsimaffianni, uagutsinnit 16 kilometerinik ungasitsigisumiittumi, ataatsimiittarpugut. Inuit arfineq-pingasut missaat ataatsimiigiartarput. Unnuigaangatta natermi sineriarluta aqaguani ullaakkorsioqatigiissuaartarpugut. Maanna tassani Nalunaajaasorpassuaqarnera nalunagu nuannaarutigingaarpara.
“TAAMAALIUSSAAGUT!”
Aniga nulialu, Lottie, Irlandi Avannarlermi specialpioneritut kiffartortut Belfastimut 1952-imi ataatsimeersuariaqatigaavut. Qatanngutip angutip ajunngisaarluni taamani Tuluit Nunaanni immikkoortortaqarfimmi nakkutilliisoq Pryce Hughes tallimmiullugu inisimasorivaatigut. Taamaalluta unnukkut atuagassiaaraq nutaaq, God’s Way Is Love, Irlandimiunut immikkut sanaajusoq eqqartorparput. Qatanngut Hughes oqaluttuarpoq Irlandip Kunngiitsuuffiani katuullit oqaluussiffigiuminaassinnaasut. Qatanngutit inigisaminniit anisitaasarput palasillu inuit qatanngutinut nakuuseqqullugit kajumissaartarpaat. Pryce ima oqarpoq: “Aappariinnik biililinnik nunami immikkut suliniarnermi atuagassiaaqqamik agguaassisinnaasunik pisariaqartitsivugut.” * Ingerlaannarlu ima akivugut: “Taamaaliussaagut!”
Ma Rutlandip, qatanngutip arnap ukiorpassuarni aalajaalluni Jehovamut kiffartorsimasup, angerlarsimaffimmini Dublinimiittumi pionerit tikilluaqqujuaannarpai.
Tassani najugaqartilluta pigisavut ilaat tunivavut. Taava sisamaalluta Bobip motorcykeliinut saneraqutilimmut ikeriarluta biilinik pisiarisinnaasatsinnik ujarlilerpugut. Atornikumik tulluartumik nassaaratta tuniniaasoq aperaarput aggiussinnaaneraa, arlaannarpummi biilinik aqussinnaanngimmat. Arthur unnuk tamaat siniffimmi gearinik nuussisaqattaartuusaarluni sungiusarpoq. Ullaakkut garagemiit biilit anninniaruusaarlugit ajoqersuiartortitaq Mildred Willett (kingusinnerusukkut John Barrimut katittoq) aqqusaarpoq. Aqussinnaavorlu! Biilernermik ilinniartereermatigut angalanissatsinnut piareerpugut.Taava inigisinnaasatsinnik ujarlilerpugut. Campingvognit akerlilersuisunit ikuallanneqarsinnaammata taamaattuni ineqannginnissatsinnik qatanngutit siunnersorpaatigut. Angerlarsimaffigisinnaasatsinnik ujarleraluarpugut nassaarnatali. Unnuk taanna sisamaalluta biilimi sinippugut. Aqaguani nassaarisinnaasatuarput tassa kisiat campingvogni nammineq sanaaq marlunnik qaleriissianik siniffeeralik, taannalu angerlarsimaffigilerparput. Tupaallaatigisatsinnik nunaatillit inussiarnersut nunaminertaannut inississinnaasarparput. Campingvognimiit kilometerit 16-it 24-llu akornanni ungasitsigisumiittunut oqaluussiartortarpugut. Nooreeraangatta campingvognip inissisimaffikuanut inuit oqaluussiffiginiarlugit uterfigeqqittarpavut.
Irlandip Kunngiitsuuffiata kujataata-kangisissuani akerlilersorneqarpiarata angerlarsimaffiit tamakkerpavut. Atuagassiaaqqat 20.000-t sinnerlugit agguaappavut soqutiginnittullu tamaasa aqqi Tuluit Nunaanni immikkoortortaqarfiannut nassiullugit. Irlandimi sumiiffimmi tassani maanna hundredelinnik Nalunaajaasorpassuaqarnera ila pilluaqqussutaangaarami!
TULUIT NUNAANNUT UTERIARLUTA SKOTLANDIMUT
Ukiut qassiit qaangiuttut Londonip kujataanut aallartitaavugut. Sapaatip-akunnialui qaangiuttut Arthur Tuluit Nunaanni immikkoortortaqarfimmit sianerfigitippoq aperineqarlunilu aqaguani ilagiinnik nakkutilliisutut angalalluni aallartissinnaanersoq! Sapaatip-akunnera ataaseq sungiusarneqareerluta Skotlandimi tikeraartagassatsinnut aallaratta Arthur oqalugiaatissami piareersarnissaannut piffissaqarpianngilaq. Guutilli suliaani suliassinneqaraangami piumajuaannarpoq, qanorluunniit sapernartigigaluaraangat. Maligassiaa kajumississutigingaarpara. Nakkutilliisutut angalasartutut suliassinneqarnerput nuannaringaarparput. Ukiut arlallit Nalunaajaasoqarfiunngitsumeereerluta qatannguterpassuit akornanneeqqilernerput pilluaqqussutaangaarpoq.
Arthur Ilinniarfimmut Gileadimut 1962-imi qaaqqusaammat pingaarutilimmik aalajangigassaqalerpugut. Atuarfik qaammatinik qulinik sivisussuseqassaaq, qaaqqusaannginnamalu ilaasinnaanngilanga. Aalajangerpugut Arthur akuersissasoq. Pioneritut oqaluusseqatissaqannginnama immikkoortortaqarfimmit Hemsworthimut uterlunga specialpioneritut aallartitaavunga. Arthur ukioq ataaseq qaangiuttoq utermat ilageeqatigiinnik arlalinnik nakkutilliisussatut aallartinneqarpugut. Skotlandi, Tuluit Nunaata avannaa Irlandilu Avannarleq angalaffigisussanngorpavut.
IRLANDIMI NUTAAMIK SULIASSINNEQARNEQ
1964-imi Arthur Irlandip Kunngiitsuuffiani immikkoortortaqarfimmi nakkutilliisussatut suliassinneqarpoq. Angalasarnerput nuannareqigakku Betelimukartussanngornerput ernumassutigeqqaaraluarpara. Kingumut qiviaraangama Betelimi kiffartorsinnaatitaanera qujamasuutigeqaara. Upperaara suliassinneqarnerit, piumavallaanngikkaluaruilluunniit, akuerigukku Jehovap pilluaqqujuaannarumaaraatit. Betelimi allaffimmi, iggavimmi, eqqiaanermi biibililersaarutinillu poortuinerni ikiuuttarpunga. Piffissap ilaa ilageeqatigiinnut aallartitaavugut nunallu ilaani qatanngutit naapillugit. Taamaaliornerput, Biibilimillu atuaqqissaaqatigisartakkatta sallusuissummi ineriartornerat malinnaaffigineratigut, Irlandimi qatanngutitsinnik qanimut attaveqalissutigaarput. Ila pilluaqqussutaangaarami!
IRLANDIMI JEHOVAP NALUNAAJAASUINUT PISOQ PINGAARUTILIK
Irlandimi siullerpaamik nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumik Dublinimi 1965-imi ataatsimeersuartoqarpoq. * Sakkortuumik akerlilersuisoqaraluartoq ataatsimeersuarneq ingerlalluarpoq. Katillugit inuit 3.948-t najuupput 65-illu kuisillutik. 3.500-t nunanit tamalaaneersut Dublinimiuni najugaqarput. Inisimasullit tamarmik qujassutinik allagarsipput. Taakkualu qatanngutit pissuserissaarnerat nersualaarpaat. Ilumut Irlandimut allannguutaavoq nuannersoq.
1966-imi Irlandip kujataa avannaalu ataatsimut immikkoortortaqarfimmit Dublinimiittumit nakkutigineqalerput. Ataatsimuulernerat qeqertami pisunit, inuit politikkikkut upperisarsiornikkullu avissaartuuttut akornannit, allaanerungaarpoq. Katuulerpassuit sallusuissummiilersut qatanngutitik naaggaartuunikut peqatigalugit Jehovamik kiffartoqatigiittut takullugit nuanningaarpoq.
ALLARLUINNARMIK SULIAQALERPUGUT
2011-imi Tuluit Nunaanni Irlandimilu immikkoortortaqarfiit ataatsimuulermata Londonimi Betelimi suliassinneqaratta inuunerput allanngorluinnarpoq. Arthurilli Parkinsonimik nappaateqalernera isumakuluutigaara. Ajoraluartumik 2015-imi maajip 20-anni ukiuni 66-ini aapparisimasara toquvoq.
Ukiuni kingullerni isumatsassimanermik toqusoornerullu pianik aliasuppunga. Arthurimit tuppallersarneqartaraluarpunga. Ila maqaaseqaara! Tamakkuninngali nalaataqarneq Jehovamut qaninnerulissutaasarpoq. Arthurip qanoq asaneqartiginera paasillugu nuannaarutigaara. Irlandimit, Tuluit Nunaannit allaallu USA-miit qatanngutinit allagarsivunga. Allakkat taakku Arthurillu nukaata Dennisip nuliatalu Mavisip, soralussamalu Ruthip Judyllu tuppallersaanerat nassuiarsinnaanngisannik iluaqutigingaarpakka.
Esaja 30:18 tuppallersaatigingaarpara, tassani ima allassimavoq: ‘Naalakkap qilanaaraa ilissinnik saammaassinissani, nikuikkumaarpoq nallittorumallusi. Naalagarmi Guutiuvoq naapertuilluartoq. Pilluarput tamarmik taassumunnga erinisuttut!’ Jehovap ajornartorsiutitsinnik tamanik aaqqiinissaminut silarsuartaassamilu pissanganartunik suliassiinissaminut qilanaarluni utaqqinera nalunagu tuppallersaatigingaarpara.
Pisimasut eqqarsaatigigaangakkit Irlandimi oqaluussineq Jehovap siulersorsimagaa pilluaqqusimagaalu takusinnaasarpara! Suliami tassani ikiuuttorpassuarnut ilaasimanera ataqqinaataasutut isigaara. Ilumut Jehovap piumasaatut iliorneq pilluaqquneqaataajuaannarpoq.