Jehovap innuttai uppernikkut nakussatsinneqarput

„Taama ilagiit uppernikkut nakussatsinneqarput, ullullu tamaasa amerliartorput.“ — apustilit suliáinik agdlagkat 16:5.

1. Guutip apustili Paulus qanoq ilillugu sakkugaa?

JEHOVA GUUTIP Saulus Tarsusimiu „sakkussatut qinikkatut atorpaa.“ Apustili Paulusitut ’annertuumik naalliuppoq’. Taassumali allallu sulinerisa kingunerisaannik Jehovap peqatigiissortai ataasiussuseqalerput amerliartungaalerlutillu. — apustilit suliait 9:15, 16.

2. Sooq uatsinnut iluaqutaassava apustilit suliainik agdlagkat 13:1–16:5 misissorluarutsigik?

² Juutiunngitsut amerliartuinnartut kristumiunngorput siulersuisoqatigiinnilu ataatsimiinnerup pingaaruteqartup kingunerisaanik Guutip innuttaani ataasiussuseq siuarsarneqarluarpoq uppernerallu nakussatsinneqarluarluni. Uatsinnut annertuumik iluaqutaassaaq allaatigineqartoq tamanna misissorluarutsigu apustilit suliáinik agdlagkat-ni 13:1–16:5, ullumikkummi Jehovap Nalunaajaasuisa anersaakkut pilluaqquneqarneq amerliartornerlu taamanikkumut assingusoq misigaat (Jesaja 60:22) (Siunnersorpatsigit uuma allakkap atuarnerani allassimaffiit ersarissumik naqinnillit nammineerlutit atuartaqqullugit.)

Ajoqersuiartortitat iliuuseqalerput

3. Pruffiitit ajoqersuisullu Antiochiami sunik suliaqarpat?

³ Angutit arlallit Antiochiami Syriamiittumi ilagiinnit aallartinneqartut qatanngutit uppernikkut nakussatsisarneqarnerinut ikiuupput. (13:1-5) Barnabas, Simeon (Niger), Lukius Kyrenemiu, Manaen Saulusilu Tarsusimiu Antiochiami pruffiitiullutillu ajoqersuisuupput. Pruffiitit Guutip oqaasiinik nassuiaasillugit pisussanillu siulittuisillugit, ajoqersuisut Allakkanik Illernartunik kristumiullu inooriaasiannik ilinniartitsipput. (1 Korintumiut 13:8; 14:4) Immikkut Barnabas Saulusilu nunap immikkoortuanik oqaluussiffissinneqarput, tassa Cypern, tassungalu ilagaat Barnabasip illua Markus. (Kulorsamiut 4:10) Illoqarfimmi umiarsualiveqarfiusumi Salamisimi kangianittumi juutit naalagiartarfiini oqaluussipput, oqaatigineqanngilarli juutit tassani najugaqartut ajunngitsumik qisuariarnersut. Innuttaasut atortutigut pigissaarput, taava qanoq ilillutik Messias atorfissaqartissavaat?

4. Ajoqersuiartortut oqaluussineq Cypernimi ingerlateqqimmassuk qanoq pisoqarpa?

⁴ Guutip Cypernimi oqaluussinerup sinnera pilluaqquaa. (13:6-12) Ajoqersuiartortitat Pafosimi juuti angakkoq pruffiitioqqusersoq Bar-Jesus (Elymas) naapippaat. Taassuma prokonsul Sergius Paulus Guutip oqaasiinik tusarlerneqarnissaanik akornuseriaraluarmagu, Saulus anersaamik illernartumik ilumioqangaalerpoq oqarlunilu: ’Taattuuna Diaavulup qitornaa, peqquserlunnernik tamanik ileqqupilunnillu tamanik ilumioqangaartoq, iluarnernik tamanik qinngarsuisoq,  [Jehovap] aqqutai narlusuut mumikkunnaarumanngiligit?’ Pillaatitut Guutip Elymas tappingersikkallarpaa Sergius Paulusillu ’[Jehovap] ajoqersuutai tupigusuutiginermit uppertunngorpoq’.

5, 6. (a) Paulus Jesus pillugu qanoq oqaaseqarpa, juutit naalagiartarfianni Antiochiami Pisidiamiittumi oqalugiarami? (b) Oqalugiaataa qanoq sunniuteqarpa?

⁵ Cypernimit aallaramik Aasiaaqqami illoqarfimmut Pergemut ingerlapput. Tassanngalu Paulus Barnabasilu avannamut qaqqat aqqutigalugit ingerlaqqipput Antiochiamut Pisidiamiittumut, qularnanngitsumik ’kuussuarni naveersarlutik piiaasunillu’ ulorianartorsiortitaasarlutik. (2 Kor. 11:25, 26) Tassani Paulus juutit naalagiartarfianni oqalugiarpoq. (13:13-41) Oqalugiarnermini eqqartorpai Guutip Israel pillugu iliuuserisimasai uppernarsarlugulu Jesus, Davidip ernera, annaassisuusoq. Naak juutit siulersortaasa Jesus toqutassanngortissimagaat, neriorsuut siuaasaannut tunniunneqarsimasoq eqquutsitinneqarpoq Guutip toqusunit makitimmagu. (Tussiaat 2:7; 16:10; Jesaja 55:3) Paulusip tusarnaartini mianersoqquai Guutip Kristus aqqutigalugu annaassinera upperinngeqqunagu. — Habakkuk 1:5, Septuaginta.

⁶ Paulusip oqalugiaataata tusarnaartut soqutiginnilersippai soorluttaaq ullumikkut taamaattoq Jehovap Nalunaajaasuisa tamanut ammasumik oqalugiartitsisarnerini. (13:42-52) Sabbatimi tullermi illoqarfiup inui tamangajammik Jehovap oqaasia tusarumallugu katersuupput, juutillu tamanna sinngassutigingaalerpaat. Qularnanngitsumik ajoqersuiartortut kristumiuusut sapaatip akunnerata ingerlanerinnaani Guutimik nalusunik juutit inuunertik naallugu saatsissimasaannit amerlanerusunik saatsitsisimapput! Juutit mitallerlutik Paulus assortulermassuk, piffissanngorpoq anersaakkut qaamaneq allani qinngortissallugu ajoqersuiartortullu taamaammat juutit ima nalunaarfigaat: ’Guutilli oqaasia ajattorassiuk inuunermillu naassaanngitsumik sumik pissaqartussaatinnginnassi, ata, Guutimik nalusunut saalerpugut.’ — Jesaja 49:6.

7. Paulus Barnabasilu malersorneqaleramik qanoq qisuariarpat?

⁷ Maanna juutiunngitsut tipaatsulerput inuunermillu naassaanngitsumik pisassaqarusullutik aalajangersimasut tamarmik uppertunngorput. Jehovalli oqaasia nuna tamakkerlugu siaruarmat, juutit angutinut siulersortaasunut arnanullu ataqqisaasunut saapput uumitsassaalerlugillu (qularnanngitsumik angutitaminnut allanullu ilungersuussilersinniarlugit) Paulus Barnabasilu malersorneqaqqullugit killeqarfimmillu avataanut pisinneqaqqullugit. Ajoqersuiartortulli tamanna unissutiginngilaat. Taamaallaaliuna ’isikkamik qaserneri taakkununnga piiaramikkit’ Ikoniumimullu ingerlaqqillutik (nalitsinni Konyamik taagutilik), illoqarfiit pingaarnersaat Romamiut nunasiaataasa immikkoortortaani Galatiami. (Lúkarse 9:5; 10:11) Ajoqersukkalli suli Pisidiami Antiochiamiittut qanoq pippat? Uppernermikkut nakussatsinneqarsimapput taamaammallu suli ’tipaatsunnermik anersaamillu illernartumik ilumioqaangaarlutik’. Tamatuma takutippaa anersaakkut ineriartornermut assortorneqarneq akornutaanngitsoorsinnaasoq.

Malersugaagaluarlutik uppernikkut aalajaatsut

8. Ikoniumimi nalunaajaalluarnerisa kingunerisaanik qanoq pisoqarpa?

⁸ Paulus Barnabasilu uppernikkut aalajaattuarput naak malersugaagaluarlutik. (14:1-7) Ikoniumimi juutit naalagiartarfianni oqaluussinerisa kingunerisaanik juutit grækerillu amerlasuut uppertunngorput. Juutit uppinngitsut Guutimik nalusut uumitsassaarmatigik uppilerlaanut akerlilersuileqqullugit, oqaluussisartut marluk taakku ersisuillutik Guutimillu tunaarinnillutik oqalulerput, Guutillu akuersinini nalunaarpaa nalunaaqqutiliorsinnaanngortillugit tupinnartuliorsinnaanngortillugillu. Inuppassuit taamaalisoqarmat assuariilerput, ilaasa juutit isumaqatigigaat allallu apustilit (apustili isumaqarpoq „aallartitaq“). Apustilit qunutuujunngillat, tusaramikkuli ujaqqanik milloorniarneqalerlutik silatusaarlutik ingerlaqqipput Lykaoniami oqaluussiniarlutik, Aasiaaqqami immikkoortortap Galatiap kujasissuani. Uaguttaaq malersorneqaraluarluta mianersorutta kiffartuussinerput ingerlatiinnarsinnaavarput. — Matîuse 10:23.

9, 10. (a) Niuluttoq ajorunnaarsinneqarmat Ikoniumimi innuttaasut qanoq qisuariarpat? (b) Tamatuma kingunerisaanik Paulus Barnabasilu qanoq qisuariarpat?

⁹ Oqaluussiffiat tulleq tassaavoq illoqarfik Lystra Lykaoniamiittoq. (14:8-18) Paulusip  tassani angut inunnguutsiminik niuluttoq ajorunnaarsippaa. Inuit paasinnginnamikku Jehova tupinnartuliornermut tunuliaqutaasoq suaarput: ’Guutit inuttut ilerlutik aqqarfigaatigut.’ Inuillu Lykaoniamiutut oqalummata Paulusip Barnabasillu paasinngilaat. Paulusip oqaluttuunera pissutigalugu isumaliulerput tassaasoq Hermes (guutit aallartitaat oqallorissoq), Barnabasilu tassaatillugu Zeus, grækerit guutiisa annersaat.

¹⁰ Zeusip naalaffiutaani palasiusup allaat ussigit niaqorutaasiallu aggiuppai Paulus Barnabasilu pilliivigiumallugit. Pinasuarlutilli nassuiaalerput - qularnanngitsumik amerlanerit paasisinnaasaannik grækerisut imaluunnit oqalutsilerlutik - inuinnannguullutik taakkunatut sanngiissutillit aammalu tusagassaq nuannersoq oqaluussissutigigitsik inuit ’piunngitsunit’ (guutit uumassuseqanngitsut imaluunniit guutipiluit) Guutimut uumasumut saaqqullugit. (1 Kunnginik allakkat 16:13; Tussiaat 115:3-9; 146:6) Aap, Guutip inuiaat akuerisimavai (hebræeriunngitsulli) namminneq ingerlaqqullugit, naak imminik nalunaajaassutiginngitsuunngikkaluarluni piunerminik ajunngitsuunerminillu ’sialunnimmi ukiunillu naggoriffiusunik tunisarpai uummataallu qaarsillartittarlugillu tipaatsutsittarpai’. (Tussiaatit 147:8) Naak tamakkuninnga tunngavilersuuteqaraluarlutik inuit pilliuteqarniarnerini pinngitsoortissinnaanngingajappaat. Ajoqersuiartortulli guutisut unnersiutigisaajumanngillat, taamaaliornermikkullu takutillugu pissaaneq kristumiussutsip tamaani tunngavilerneqassutigisinnaasaralua piumanngikkitsik. Tamanna uatsinnut maligassaalluarpoq, kiffartornitsinni Jehovap angusarititai immitsinnut ataqqinnaatissatut tutsinniartarutsigik!

11. Suna oqaaseqaammit ’naalliunnartorpassuit atorlugit Guutip naalagaaffianut isissasugut’-mit ilikkarsinnaavarput?

¹¹ Tassanngaannarli malersuineq amiilaarnartoq aallarteqqippoq. (14:19-28) Qanoq? Juutit Pisidiami Antiochiamiut Ikoniummimiullu inuit pilerisaarmatigik Paulus ujaqqanik millooqqullugu, kinguninngualu toqusimasoralugu uniarlugu illoqarfiup avataanukaallugu. (2 Korintumiut 11:24, 25) Ajoqersukkalli ilummassuk nikuippoq malugineqaranilu Lystramut iserluni, qularnanngitsumik taarsinera iluaqutigalugu. Aqaguani Barnabas Derbemut aallaqatigaa, tassani ikinngitsut ajoqersuganngorput. Kingorna Lystramut, Ikoniumimut Antiochiamullu ajoqersuiartortut uteramik, ajoqersukkat nakussatsippaat kajumissaarlugillu upperneq aalajangiuteqqullugu ima oqarlutik: ’Naalliunnartorpassuit atorlugit Guutip naalagaaffianut isissaagut.’ Kristumiutut ilimagisinnaavarput naalliunnartunik atugaqartassalluta, tamakkualu pinngitsoorniaannarlugit nakkaannartariaqanngilagut. (2 Timûtiuse 3:12) Tamatuma nalaani ilagiinni, Paalusip Galâsiamiunut allagaani allaffigineqartuni, utoqqaanertanik toqqaaneqarpoq.

12. Paulusip ajoqersuiartorluni angalanera siulleq naammat ajoqersuisut taakku marluk sulerippat?

¹² Pisidiami angalatillutik Paulusip Barnabasillu Pamfyliami illoqarfiit nuimasut ilaanni Pergemi oqaaseq oqaluutigaat. Kiisamilu Antiochiamut Syriamiittumut uterput. Maanna Paulusip angalanera siulleq naammassimmat, ajoqersuiartortut taakku marluullutik ilagiit oqaluttuuppaat ’Guuti ilagalutik qanoq atsigisumik iliorsimasoq, qanorlu uppernermut iserfissaq Guutimik nalusunut mappersimagaa.’ Antiochiamilu ajoqersukkat uninngavigaat, qularnanngitsumik uppernikkut taakkununnga nakussassaataaqisumik. Ullumikkuttaaq nakkutilliisut angalasartut tikeraartarneri taama kinguneqartarput.

Apeqqut pingaarutilik aalajangiivigineqarpoq

13. Kristumiussutsip juutinut juutiunngitsunullu immikkoortinnissaa pinngitsoortinniaraanni suna pisariaqarpa?

¹³ Uppernikkut aalajaanniaraanni assigiissumik eqqarsartarnissaq pisariaqarpoq. (1 Korintumiut 1:10) Kristumiussutsip hebræerinut juutiunngitsunullu immikkoortinneqalernissaa pinngitsoortinniarlugu Jerusalemimi siulersuisoqatigiit aalajangiisariaqarput, juutiunngitsut Guutip peqatigiissortaanut ilanngussortut Mosesip inatsisai malissaneraat kipineqassanersullu. (15:1-5) Angutit ilaat Judæameersut Antiochiamut Syriamiittumut aallareersimapput, qatanngutillu juutiunngitsut tassani najugaqartut ilinniartilereersimallugit kipineqanngikkunik annassinnaanavianngitsut. (2 Moses 12:48) Tamatuma kingunerisaanik Paulus, Barnabas allallu apustilinut utoqqaanertanullu Jerusalemimiittunut aallartinneqarput. Maani allaat  siornatigut inatsisinik malinninniaqisut kristumiunngorsimasullu farisiiarit, kimigiiserput juutiunngitsut kipineqassasut inatsisillu maleruassagaat.

14. (a) Jerusalemimi ataatsimiinnermi assortuunneqaraluaqisoq maligassaalluartoq suna takutinneqarpa? (b) Peterip pissutiginiagaani eqqarsaatiginerusaq sunaava?

¹⁴ Taamaattumik ataatsimiinneqarpoq Guutip piumasaa paasiniarlugu. (15:6-11) Angutit malunnarluartut isummatik saqqummiummatigik oqallinneqaqaaq saqitsaannermilli kinguneqanngitsumik. Ullumikkut utoqqaanertanut taamaaliornermikkut maligassiuilluarput! Ilaatigut Peter ima oqaaseqarsimavoq: ’Guuti qinersisimavoq Guutimik nalusut [soorlu Kornelius] oqaaseq iivangkiiliu uanga qanikkut tusassammassuk upperlutillu. Taanna nalunaajaavoq anersaamik illernartumik tunillugit, uagullu taakkulu taamaaqatigiissippaatigut. [apustilit suliait 10:44-47] Sooq taava Guuti usserniarpisiuk nammaat [inatsisit naalannissaannik piumasaq] siuaasattalu uagullu artugarput ajoqersukkat qungasiinut iliniarlugu? Kisianni [uagut juutiusugut] upperpugut Naalakkap Jesusip saammaanneratigut taakkunatuttaaq annakkumaartugut.’ Guutip juutiunngitsut kipineqanngitsullu akuersaalermagit erserpoq annannissamut kipineqarsimaneq inatsisinilluunniit malinninneq apeqqutaanngitsoq. — Galâsiamiut 5:1.

15. Jakobip suna erseqqissarpaa, kristumiunullu juutiunngitsunut suut allaatigineqassasut siunnersuutigai?

¹⁵ Peterip oqaloreernerata kingorna katersuussimasut nipangerput, allanilli suli saqqummersussaqarpoq. (15:12-21) Barnabas Paulusilu oqaluttuarput nalunaaqqutit tupinnartuliallu Guutip atorlutik Guutimik nalusuni naammassisimagai. Taava Jesusip affarmik qatanngutaa Jakob, oqaluttunik aqutsisuusoq oqarpoq: ’Simonip [Peterip hebræerisut aqqa] oqaluttuaraa qanoq ililluni Guutip Guutimik nalusut takusaqqaarai aterminut ilannguttunik innuttassarsivigalugit.’ Jakobip takutippaa ’Davidip toqqanik uppissimasumik’ nappaaqqinnissamik siulittuut (Davidip kinguaavisigut kunngeqarfiup napaqqilernera) eqquuttoq Jesusip ajoqersugaasa (Naalagaaffiup kingornussisussai) juutinit juutiunngitsunillu katersugaanerisigut. (Amos 9:11, 12, Septuaginta; Rûmamiut 8:17) Guutip siunertarimmagu ajoqersukkat tamanna akuerisariaqaraluarpaat. Jakob siunnersuivoq kristumiut juutiunngitsut allaffigineqassasut (1) guutipiluit mingunnartuinik ilangeeqqunagit, (2) arnaanneqaqqunagit kiisalu (3) ipisumillu aammillu nereqqunagit. Inerteqqutit taakku Mosesip allagaaniipput, juutillu naalagiartarfiini sabbatit tamaasa atuarneqartarlutik. — 1 Moses 9:3, 4; 12:15-17; 35:2, 4.

16. Ukiuni hundredelinni siullerni siulersuisoqatigiinnit allakkani immikkoortut pingasut suut ullumikkuttaaq uatsinnut malittareqqusaappat?

¹⁶ Siulersuisoqatigiit tamatuma kingorna Antiochiami, Syriami Kilikiamilu kristumiunut juutiunngitsunut allapput. (15:22-35) Anersaaq illernartup allakkanillu allattut inassutigaat, guutipilunnut pilliutit, aak (inuiaqatigiinni assigiinngitsuni nalinginnaasumik nerisarineqartartoq) uumasullu aaveratik ipisimasut (juutiunngitsut ilarpassuisa neqit taamaattut mamarluartutut isigigamikkik) ilangertassanngikkaat; kiisalu arnaanneqassanngitsut (grækerisut: porneia, isumaqartoq Biibilip katissimasutut inooqatigiinnermut ileqqoreqqusaanik unioqqutitsilluni kinguaassiutitigut atoqateqarneq). Tamakkua ingalassimagunikkik anersaakkut ineriartorneq misigissavaat, soorluttaaq ullumikkut Jehovap nalunaajaasuisa tamannarpiaq misigigaat ’pisariaqartunik taakkuninnga’ malinninnertik pissutigalugu. Oqaaseq ’inuulluaritsi’ qimalernermi ilassinninnertut atorneqartarput taamaammallu oqartoqarsinnaanngilaq inassutit taakkua pingaarnerusutigut tassaasimassasut peqqinnissamut unnersuussutit. Allakkat Antiochiami atuarneqarmata kajumissaataanerat ilagiit tipaatsuutigaat. Tamatuma saniatigut Antiochiami Guutip innuttai Paulusip, Silasip, Barnabasip allallu oqaasiisigut kajumissaataasutigut uppernikkut nakussatsinneqarput. Uaguttaaq qanoq ililluta uppeqatitsinnik kajumissisitsisinnaanerput ineriartortitsisinnaanerpullu eqqumaffigisariaqarparput.

Ajoqersuiartorluni angalanerup aappaa aallartippoq

17. (a) Ajoqersuiartorluni angalanissap tulliata pilersaarusiorneqarnerani suna ajornartorsiutigineqalerpa? (b) Paulus Barnabasilu isumaqatigiinngissuteqaramik qanoq iliorpat?

¹⁷ Ajoqersuiartorluni angalanissap aappaa  piareersarneqartillugu ajornartorsiummik takkuttoqarpoq. (15:36-41) Paulusip siunnersuutigaa Barnabasilu marluullutik ilagiinnut Cypernimiittunut Asiaaqqamiittunullu tikeraaqqinnissartik. Barnabas isumaqataavoq illunili Markus ilagiumallugu. Paulusip tamanna kissaatiginngilaa Markusip Pamfyliami angalatillutik qimassimammatik. Tamatuma kinguneraa taakkua marluk akunneranni ’assortuutingaalerneq’. Paulusilli Barnabasilluunniit imminnut illersorniarlutik utoqqaanertat siulersuisoqatigiilluunniit assortuunnerminni ilanngutitinngilaat. Uagutsinnut maligassaqissoq!

18. Paulusip Barnabasillu avissaarnerat qanoq kinguneqarpa, pisimasorlu tamanna qanoq ilinniarfigisinnaavarput?

¹⁸ Isumaqatigiinnginnerup tamatuma avissaartikkallarpai, Barnabasillu Markus Cypernimut aapparaa. Silas aapparalugu Paulusip ’Syria Kilikialu angalaffigai ilagiillu nakussatsillugit’. Barnabasip Markusimik ilaquttatut attaveqarnini sunnertissutigisimasinnaavaa Paulusillu apustilitut sulinera ’sakkussatullu qinerneqarsimanera’ akueriinnartariaqarsimagaluarlugu. (apustilit suliait 9:15) Pisimasoq tamanna uatsinnut qanoq ilinniutaasinnaava? Pisariaqartoq teokrati malillugu oqartussaassuseq ’kiffamillu ilumoorlunilu aalajaatsumik’ suleqateqarnissaq akuerilluinnassallugu! — Matîuse 24:45-47.

Eqqissisimaqatigiissumik siumukarneq

19. Qanoq ililluni Timoteus ullumikkut inuusuttunut maligassaalluarpa?

¹⁹ Assortuunneq tamanna ilagiit eqqissisimanerannut sunniuteqanngilaq. (16:1-5) Paulus Silasilu Derbemukarput tassanngaaniillu Lystramukarlutik. Tassani najugaqarpoq Timoteus, arnap juutiusup uppertup grækerimillu uppinngitsumik ueqartup Eunikep ernera. Timoteus inuusuttunnguusimavoq ukiummi 18-20 qaangiuttut Paulusip ima allaffigaa: ’Inuusukkaluartutit ilinnik asiginnaasoqarnaveerili.’ (1 Timûtiuse 4:12) ’Qatanngutigiinni Lystrami Ikoniumimilu tusaamasaalluartuunera’ (Ikonium Lystramit kilometerinik 29-nik ungasissuseqarpoq) tunngavigalugu kiffartorluartuunini kristumiutullu ileqqorissuunini nalunngissaassutigisimassavai. Ullumikkuttaaq kristumiut inuusuttut assingusumik tusaamaneqarneq Jehova ikiortigalugu anguniartariaqarpaat. Paulusip Timoteus angalanerminni ingerlaqatigiumavaa juutillu angerlarsimaffii naalagiartarfiilu iserfigisussanngoramikkik kipineqartippa. Ilisimaneqarpormi Timoteusip angutaa juutiunngitsoq, apustilillu angutinut arnanullu juutiusunut Messias pillugu paasisaqarnissamik pisariaqartitsisunut oqaluussinissamut akornuteqarnissaq kissaatiginngilaa. Ullumikkuttaaq Jehovap nalunaajaasuisa sapinngisartik malillugu inuit kikkuugaluartulluunniit tusagassamik nuannersumik tusarlerneqarnissaat anguniarpaat, Biibilimi ileqqoreqqusaasut akerliannut nakkaannanngikkaluarlutik. — 1 Korintumiunut agdlagkat 9:19-23.

20. Ukiuni hundredelinni siullerni siulersuisoqatigiit allagaat malinneqarmata qanoq pisoqarpa, sunalu tamatumunnga atatillugu uatsinnut ilinniutaasinnaava?

²⁰ Timoteusimit angalaqatigineqarlutik Paulusip Silasillu siulersuisoqatigiit aalajangigaat ajoqersukkanut tusarliuttarpaat. Qanoq kinguneqarpa? Qularnanngitsumik Syria, Kilikia Galatialu unnersuussutigalugit Lukas ima allappoq: ’Taama ilagiit uppernikkut nakussatsinneqarput, ullullu tamaasa amerliartorput.’ Siulersuisoqatigiit allaagaanik malinninnerup tassa kingunerai ataasioqatigiinneq anersaakkullu siuariartorneq. Maligassaalluartut ullutsinni nalorninartuni, pisariaqarluinnarmat Jehovap innuttaasa nakussatsinneqarnissaat uppernikkullu ataasioqatigiittuinnarnissaat! (wD 15/6 90)

Qanoq akissavit?

□ Paulus Barnabasilu malersorneqaleramik qanoq qisuariarpat?

□ Suna oqaaseqaammit ’naalliunnartorpassuit atorlugit Guutip naalagaaffianut isissasugut’-mit ilikkarsinnaavarput?

□ Ukiuni hundredelinni siullerni siulersisoqatigiit allagaanni immikkoortut pingasut qanoq ilinniartissinnaavaatigut?

□ Qanoq ililluni ukiuni hundredelinni siullerni Jehovap nalunaajaasuisa uppernerannik nakussatsitsisup, uaguttaaq uppernerput nakussatsissinnaavaa?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]