Imarisai

Imarisai

Qanoq ilillutik kristumiuunerartut silarsuarmut matumunnga ilaalersimasut

Qanoq ilillutik kristumiuunerartut silarsuarmut matumunnga ilaalersimasut

Qanoq ilillutik kristumiuunerartut silarsuarmut matumunnga ilaalersimasut

NAGGATAATIGUT Romamiut naalagaaffiat suujunnaarpoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut ilarpassui isumaqarput suujunnaarneq tamanna ilutigalugu kristumiussuseq Guutimik nalusuussutsimut ajugaasimasoq. Anglikanerit biskorpiat E. W. Barnes allamik isumaqarluni ima allassimavoq: „Atugartuussuseq taamanikkut issimasoq nakkaammat kristumiussuseq tassaajunnaarsimavoq Jesus Kristusip ajoqersuutaa pitsaalluartoq: tassaalersimavoq upperisarsiorneq silarsuarmi aseroriartortumi inuiaqatigiinnut katinngatissaq.“ — The Rise of Christianity.

Nakkaannerup tamatuma siorna ukiut 100-kkut, 200-kkut 300-kkullu u.n.k. ingerlaneranni oqaluttuarisaanerup takutippaa Jesusimik malinninnerartut assigiinngitsutigut Romamiut silarsuaannit allaanerusimasut. Aammali takutippaa Jesusip apustiliisalu siulittuutigisimasaattut ajoqersuutitigut, pissusilersornikkut aaqqissuussaanikkullu tunussineqaleriartorsimasoq. (Matîuse 13:36-43; apustilit suliait 20:29, 30; 2 Tásalûníkamiut 2:3-12; 2 Timûtiuse 2:16-18; 2 Pîtruse 2:1-3, 10-22) Naggataatigut kristumiut grækerit Romamiullu silarsuaannut akueriumanngisaminnut nakkaannarsimapput, kristumiuunerartullu ilaasa Guutimik nalusuussuseq (soorlu nalliuttorsiornerit, guutimik anaanaasumik aammalu ataasiullunilu pingasuusumik guutisiorneq), guutimik nalusut isumaliutersuutaat (soorlu tarnermik toqusuitsumik isuma) taavalu naalakkersuinermut aaqqissuugaanera (soorlu palaseqatigiit pinngoriartornerat) atulerpaat. Kristumiussusiunerarneqartoq tamanna kajungeralugu guutimik nalusorpassuit ussagalerput, tassaalerporlu ingerlaaseq Romamiut kaasariisa nungutinniarsareqqaaraluariarlugu kingorna akuersugariligaat namminnerlu iluanaarutissaminnut atuligaat.

Silarsuarmit ajugaaffigineqartut

Ilagiit oqaluttuarisaanerannik ilisimatuup Augustus Neanderip takutissimavaa „kristumiussutsip“ silarsuarmut attaveqarnera nutaaq tamanna qanoq navianartigisoq. Kristumiut silarsuarmit allaanertik taamaatikkunikku „kingunerisaa tassaassaaq ilagiit silarsuarmut akulerunnerat . . . ilagiillu taamaalillutik minguissusertik katassavaat ajugaarpasikkaluarlutillu ajugaaffigineqassapput,“ taama allassimavoq. — Allgemeine Geschichte der Christlichen Religion und Kirche, Atuagaq 3, qupperneq 202.

Tamannarpiarlu pisimavoq. Ukiuni 300-kkunni Romamiut kaasariata Konstantinip ’kristumiut’ upperisarsiornerat nalimini atuuttoq atorniarpaa naalagaaffini aseroriartortoq nakussatsinniarlugu. Tamanna anguniarlugu kristumiuunerartut upperisarsiornikkut kiffaanngissutsimik neqeroorfigai Guutimillu nalusut palasiisa immikkut pisinnaatitaaffiisa ilaat kristumiut palaseqatigiivinut pisillugit. Qinerlerfissiami The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimavoq: „Konstantinip ilagiit silarsuarmit tunuarsimajunnaarsissimavai innuttaaqatigiinnullu akisussaassuseqaqataalersillugit Guutimillu nalusut ilagiinnut ilaasortanngornissaannut ikiorlugit.“

Upperisarsiorneq naalagaaffiup atuutsitaa

Konstantinip kingorna kaasari Julianip (361-363 u.n.k.) kristumiussuseq akerlilersulerpaa Guutimik nalusuussuseq atulerseqqinniarlugu. Iluatsitsinngitsoorporli, ukiullu 20-t tamatuma kingorna kaasari Theodosius I-ip Guutimik nalusuussuseq inerteqqutigilerpaa ’kristumiussuserlu’ Guutip ataasiullunilu pingasuussusianik ajoqersuutilik upperisarsiornertut naalagaaffiup atuutsitaatut pinngitsaaliissutigalugu. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Frankrigimiu Henri Marrou eqqorluinnartumik allaaserinnissimavoq: „Theodosiusip naalakkersuinerata naalernerani kristumiussuseq, imaluunniit eqqornerusumik, ortodoksitut katuuliussuseq tassaalersimavoq upperisarsiorneq Romamiut naalagaaffiata atuutsitaa.“ Katuuliussuseq kristumiussuseq taarserlugu ’silarsuarmut ilaalersimavoq’. Upperisarsiorneq tamanna naalakkersuisut atuutsitaat Jesusip malinnittaasa siulliit upperisarsiornerannit allaalluinnarpoq, Jesusip ima oqarfigisimammagit: ’Silamiut ilaginngilaasi.’ — Juánase 15:19.

Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq filosoffilu Frankrigimiu Louis Rougier ima allassimavoq: „Kristumiuussuseq siammariartortilluni eqqumiitsumik allanngoriartorpoq ilisarnarunnaarnissami tunngaanut. . . . Piitsut ilagiissaat pilimanngitsut tunissutinik tapersersorneqartut tassaalerput ilagiit ajugaalluinnartut pissaanilinnut isumaqataasut, tassa taakkununnga naalagaasinnaanngikkaangamik.“

Ukiut 400-kkut u.n.k. aallartinneranni katuullit ’iluartuutitaata’ Augustinip atuakkiani pingaarneq De Civitate Dei (Naalagaaffik Guutip pia pillugu) allassimavaa. Tassani illoqarfiit marluk allaaserai, „illoqarfik Guutip pia illoqarfillu silarsuup pia“. Atuakkap tamatuma katuullit silamiullu imminnut allaassutaat erseqqissarpaa? Naamik. Professori Latourette ima allassimavoq: „Augustin isertuarani nassuerpoq illoqarfiit taakku marluk, nunamiusoq qilammiusorlu, imminnut akulerussimasut.“ Augustinip ajoqersuutigisimavaa „Guutip naalagaaffia silarsuarmi matumani aallartereersimasoq [katuullit] ilagiissaasa pilersitaanerat ilutigalugu.“ (The New Encyclopædia Britannica, Macropædia, Atuagaq 4, qupperneq 506) Taamaattumik, Augustinip siunertavia suugaluarpalluunniit isumaliutersuutaasa kattuullit ilagiivisa silarsuarmi politikkikkut suliassanut akuunerujartuinnarnerat kingunerisimavaat.

Naalagaaffissuaq aveqqasoq

Ukiumi 395-imi u.n.k. Theodosius toqummat Romamiut naalagaaffissuat marlunngorlugu avinneqarpoq. Naalagaaffimmi kangillermi, Byzantinskiusumi, Konstantinopel (siornatigut Byzans; maannakkut Istanbul) illoqarfiuvoq pingaarneq, naalagaaffimmilu killermi (ukiup 402-p kingorna) illoqarfik pingaarneq tassaavoq Ravenna Italiamiittoq. Taamaattumik kristumiuuneraqatigiit naalakkersuinikkut upperisarsiornikkullu marlunnut avinneqarput. Ilagiit naalagaaffiullu imminnut attaveqarnerat eqqarsaatigissagaanni naalagaaffimmi kangillermi ilagiit Eusebiosip Casæreameersup (Konstantin Angisuup nalaani inuusimasup) ajoqersuutaa maleruarpaat. Kristumiut silarsuarmut ilaannginneq pillugu najoqqutassaat sumiginnarlugu Eusebios isumaqarpoq kaasari naalagaaffillu kristumiunngorpata taava ilagiit naalagaaffillu tassaalissasut innuttaaqatigiit ataatsit kristumiuusut, kaasarilu nunarsuarmi Guutimut sinniisuussasoq. Ukiut ingerlaneranni ilagiit naalagaaffiullu imminnut attaveqarnerat tamanna ilagiit ortodoksit atortuaannarsimavaat. Atuakkiamini The Orthodox Church-imi ortodoxit biskorpiata Timothy Warep inernera eqqartorpaa: „Ukiuni 1000-ini kingullerni ilagiinnut ortodoxinut inuiaassutsimik pingaartitsivallaarneq perloqqusaaneruvoq.“

Naalagaaffimmi killermi ukiumi 476-imi u.n.k. germanerit isaasut Romamiut kaasariisa kingullersaat soraarsippaat. Tassaavoq Romamiut naalagaaffiata killiup naggataa. Tamatuma kingorna naalakkersuinikkut soqanngiffik pillugu The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimavoq: „Pissaaneq nutaaq pilersinneqarpoq: ilagiit Romalerisut, Romami biskorpip ilagiissai. Ilagiit taakku isumaqarput Romamiut naalagaaffiata aserorsimasup namminneq kingorartigigaatik.“ Qinerlerfissiami tamatumani nangilluni allassimavoq: „Romami paavit . . . ilagiit silarsuarmi naalakkersuinermut piumasarisaat ilagiit naalagaaffiullu attaveqarnerata killissaa qaangerlugu annertusivaat pananillu marlunnik isumaliutersuut ineriartortillugu, oqarlutik Kristusip paavi ilagiinnut anersaakkut pissaanermik tuniinnarnagu aamma nunarsuarmi naalagaaffinnut pissaanermik silamiorpaluttumik tunisimagaa.“

Ilagiit naaggaartut nunagisanut atasut

Ukiut akulliit ingerlaneranni ilagiit ortodoxit Romalerisullu tamarmik naalakkersuinermut, silamiorpaluttumik peqqusersusaarnermut sorsunnernullu akuusorujussuusimapput. 1500-ikkunni naaggaartut iluarsaaqqinnerat tassaanerpa kristumiussutsimut piviusumut, silarsuup ilaginngisaanut, uterneq?

Naamik. The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimavoq: „Naaggaartut iluarsaaqqittut Lutherikkut, Calvinikkut anglikanerillu . . . Augustinip ajoqersuutai isumaqatigiissutigalugit aalajangiusimavaat. . . . 1500-kkunni Europami naaggaartut immikkooqatigiit pingasut pingaarnerusut tamarmik Saxenimi [Tysklandip qiterpiaani], Schweizimi Tuluit-nunaannilu naalakkersuisunit tapersersorneqarput, tamarmillu naalagaaffik suleqatigaat soorlu ukiuni akullerni ilagiit Romalerisut iliorsimasut.“

Iluarsaaqqinneq tassaasimanngilaq kristumiussutsimut piviusumut utersimaneq, tassaallunili ilagiinnik amerlasuunik nunagisanut atasunik naalagaaffinnullu qujanarniartunik sorsunnernillu tapersersuisunik pilersitsineq. Aap, ilagiit Romalerisut naaggaartullu tamarmik upperisarsiornermut tunngatillugu sorsunnerit pilersissimavaat. Atuakkiamini Historiesyn og religiøs tro-imi Arnold Toynbee sorsunnerit taamaattut pillugit ima allassimavoq: „Frankrigimi, Hollandimi, Tysklandimi Irlandimi katuullit naaggaartullu sorsuussimapput, Tuluit-nunaannilu Skotlandilu naaggaartut ingiarniuttut sorsuussimapput, tamarmik peqqarniitsuliorlutik sakkulersorlutik.“ Ullumikkut Irland Jugoslaviaasimasorlu akerleriinnerni aveqammata takuneqarsinnaavoq ilagiit Romalerisut, ortodoxit naaggaartullu suli silarsuup matuma suliassaanut akuliussimaqisut.

Imali paasisariaqarpa kristumiussuseq ilumoortoq, silarsuup ilaginngisaa, nunarsuarmi nassaassaajunnaarsimasoq? Ilanngutassiami tulliuttumi tamanna akineqassaaq. (wD 1/7 93)

[Qupp. 10, 11-mi ungalusaq/assiliartaq]

QANOQ ILILLUNI „KRISTUMIUSSUSEQ“ TASSAALERSIMASOQ ILAGIIT NAALAGAAFFIMMIT ATUUTSITAASUT

KRISTUMIUT silarsuarmut matumunnga ilaalersussaanngisaannarput. (Matîuse 24:3, 9; Juánase 15:18, 19) Oqaluttuarisaanermilli atuakkat takutippaat ukiuni 300-kkunni „kristumiussuseq“ tassaalersimasoq ilagiit Romamiut naalagaaffiannit atuutsitaasut. Tamanna qanoq ililluni pisimava?

Kaasarip Nerop nalaaniit (54-68 u.n.k.) 300-kkut qeqqata tunngaanut Romamiut kaasariisa tamarmik kristumiut malersortittarpaat imaluunniit malersorneqarnerat akuerisarlugu. Gallien (253-268 u.n.k.) tassaavoq Romamiut kaasariat kristumiunik akaarinninnissamik peqquseqqaartoq. Taamaakkaluartorli suli kristumiussuseq naalagaaffimmi tamarmi upperisarsiornerusimavoq inerteqqutaasoq. Gallienip kingorna malersuineq ingerlaqqippoq, Diocletianillu nalaani (284-305 u.n.k.) taassumalu kingoraartaasa nalaanni sakkortusiartorluni.

Ukiuni 300-kkunni kaasari Konstantin I kristumiussutsimut ’isumataarmat’ allanngulerfiuvoq. ’Isumataarneq’ tamanna eqqarsaatigalugu atuakkami franskisuumi Théo — Nouvelle encyclopédie catholique-mi (Théo — katuullit qinerlerfissialiaat nutaaq) ima allassimavoq: „Konstantin oqarsimavoq kaasariulluni kristumiuusoq. Aatsaalli toqulerami kuisippoq.“ Ukiumi 313-imi u.n.k. Konstantinip taassumalu kaasareqataata Liciniusip peqqusillutik kristumiut aamma Guutimik nalusut upperisarsiornermut kiffaanngissuseqalersippaat. New Catholic Encyclopedia-mi ima allassimasoqarpoq: „Konstantinip kristumiunik pallorfiginninnermut kiffaanngissuseqalersitsinera kristumiussutsillu tassaalernera religio licita [upperisarsiorneq inerteqqutaanngitsoq] allanngornerulluinnarpoq.“

Kisianni The New Encyclopædia Britannica-mi allassimavoq: „[Konstantinip] kristumiussuseq upperisarsiornertut naalagaaffiup akuerisatuaatut atulersinngilaa.“ Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Frankrigimiu Jean-Rémy Palanque, Frankrigip Institutianut ilaasortaasoq, ima allassimavoq: „Romamiut naalagaaffiat suli Guutimik nalusuussutsimut angertuusimavoq. Konstantinillu Kristusip upperisarsiorneranut angertuulernerata tamanna allanngortissimanngilaa.“ Atuakkami The Legacy of Rome-mi professori Ernest Barker ima nassuiaavoq: „[Konstantinip ajugaasimanera] isumaqanngilaq kristumiussuseq tassaalersoq upperisarsiorneq naalagaaffimmit atuutsitaasoq Konstantinip kristumiussuseq naalagaaffimmi upperisarsiornerit nalinginnaasut ilaattut akueriinnarsimavaa. Ukiuni 70-ini tulliuttuni Guutimik nalusut pissusilersuutaat Romami atorneqartalerput.“

Piffissami tamatumani Romamiut naalagaaffianni „kristumiussuseq“ inerteqqutaanngilaq. Qanga ilumut upperisarsiornerulerpa naalagaaffimmit atuutsitaasoq? New Catholic Encyclopedia-mi ima eqqartorneqarpoq: „[Konstantinip] ingerlatitsinera kingorartaasa ingerlateqqippaat, Julianip [361-363 u.n.k.] kristumiussutsimik assortuinera toqunerani tassanngaannaq soraarsitaasoq eqqaassanngikkaanni. Kiisami ukiut 300-kkut naalerneranni Theodosiusersuup [379-395 u.n.k.] kristumiussuseq Naalagaaffiup upperisarsiorneratut akueraa Guutimillu nalusut guutisiornerat assortulerlugu.“

Oqaluttuarisaanermik ilisimatuup F. J. Foakes Jacksonip tamanna uppernarsarlugu allaatigaa upperisarsiorneq nutaaq naalagaaffimmit atuutsitaasoq sunarpiaasoq ima allassimagami: „Konstantinip nalaani kristumiussuseq Romamiullu naalagaaffiat iligiilerput. Theodosiusip nalaani ataasiussuseqalerput. . . . Taamanernit katuullit tassaalerput Ataatamik, Ernermik Anersaamillu Illernartumik naligiissutut ataqqinnillutik pallorfiginnittut. Kaasarip taassuma upperisarsiornermut tunngatillugu naalakkersueriaasia tamatuminnga siunertaqarpoq, taamaattumillu katuullit upperisaat tassaalerpoq Romamiut upperisarsiornerat akuerisaasutuaq.“

Jean-Rémy Palanque ima allassimavoq: „Theodosiusip Guutimik nalusuussuseq akiorlugu katuullit ortodoxit ilagiissaat tapersersorneruai; 380-imi u.n.k. innuttani tamaasa peqquai paavi Damasusip Alexandriamilu biskorpip [ataasiullunilu pingasuussusilerisut] upperisaat nassuerutigeqqullugu aammalu isumaqataanngitsut soraarsitaasimasut guutisiornerat kiffaanngissuseerullugu. 381-imi u.n.k. Konstantinobelimi ilagiit ataatsimiinneranni allanik ajoqersuutillit tamarmik assuarineqaqqilerput, kaasarillu biskorpimit kimilluunniit tapersersorneqannginnissaat isumagaa. Kristumiussuseq [ataasiullunilu pingasuussusilerisoq] Nikæameersoq tassaalersimavoq ilagiit naalagaaffimmit atuutsitaasut . . . Ilagiit naalagaaffillu ataasiussuseqarluarput tamatumanngalu immikkut tapersersorneqarluni.“

Taamaalilluni Romamiut naalagaaffiannit atuutsitaalersoq tassaanngilaq kristumiussuseq piviusoq apustilit nalaanneersoq. Tassaavorli ukiuni 300-kkunni katuuliussuseq ataasiullunilu pingasuussusilerisoq kaasarip Theodosiusip pinngitsaaliissutigisimasaa Romalerisullu atugaat, taamanikkut maannakkullu ilumut silarsuarmut matumunnga ilaasoq.

[Suminngaanneernera]

Kaasari Theodosius I: Real Academia de la Historia, Madrid (Foto Oronoz)

[Qupp. 8-mi suminngaanneernera]

Scala/Art Resource, N.Y.