Pinngortitap ajunaarnersuaqartitsineri — ullutsinnut ilisarnaataappat?

’INUIAAMMI pikitsitsiumaarput inuiaqatiminnut, naalagaaffillu naalagaaffeqatiminut. Kaannersuarlu nalliuttarumaarpoq, nunalu tamatigut tamaana sajuttarluni. Tamakkuli tamaasa eqqarnaarnartup aatsaat aallaqqaatigai.’ Ukiut 1900-t matuma siorna oqaatsit taakku atorlugit Jesusip ajoqersukkani nassuiaappai ajunaarnersuit inatsisaassutsillu alliartornerat aammalu nunarsuaq tamakkerlugu Guutip naalagaaffianik nutaarsiassamik oqaluussineq ataatsimut tassaasut ’pissutsit aaqqissuussaanerata matuma naggatissaanut’ nalunaaqqutit. — Matîuse 24:3-14.

Taamaattumik ima aperisinnaavugut: Nunap sajuttarneri, anorersuarujussuit, qarsutsinersuit, panernersuit kaannersuillu ajunaarutaasut nalitsinni amerlanerulersimappat? Naallu ilisimatuussutsikkut nutaaliatigullu siumukarsimagaluartugut tamakku inunnit amerlanerujartuinnartunit naalliuutaalersimappat?

Aap, taamaappoq. Assersuutigalugu, atuagassiami New Scientist-imi mianersoqqulluni allassimasoqarpoq „1990-ikkunni ajunaarnersuit amerlanerunissaat ilimagineqarsinnaasoq“. Aamma UN Chronicle-imi 1991-imi juunip normuani Naalagaaffiit Tamalaat Silasiortuisa Peqatigiiffiata qullersaa ima allassimavoq: „Taamaaqqajaanera ersarippoq. 1960-ikkunniit 1980-kkut tikillugit . . . pinngortitarsuarmi ajunaarnersuit tallimariaammik amerleriarsimapput tamatumunngalu atatillugu aningaasatigut annaasaqarnerit pingasoriaammik amerleriarsimallutik.“ WHO-p, silarsuarmi peqqinnissamik isumaginneqatigiit, atuagassiaat World Health ima paasissutissiivoq: „Inuiaat oqaluttuarisaaneranni tamatigut pinngortitarsuarmi ajunaarnersuaqartarsimavoq aseruinermik kingunilinnik. Maannali ukiut 2000-kkut qanilliartortillugit inuiaassutsikkut, pinngortitarsuakkut teknikkikkullu pissutsit allanngorsimaqimmata inuppassuit ajunaarnersuarnit pinngortitap inuillu pilersitaannit eqqorneqaqqajaanerulerput.“

 Ullutsinni pisimasut malinnaaffigilluaraanni oqaaseqaatit tamakku tupinnanngillat. Tusagassiorfiit oqaluttuanik uissuumminartunik amigaateqarneq ajorput, soorlu Filippinerini qaqqaq innermik anitsisoq, Californiami nunap sajunnera, Bangladeshimi qarsutsinersuaq, Somaliami kaannersuaq, Hawaiimi anorersuarujussuaq imaluunniit Nicaraguami ulussaarsuaq. Qaammatit tamaasa nunarsuarmi sumiluunniit ajunaarnersuaqartarpoq.

Inuit ilaasa tamanna soqutaanngitsutut isigaat. Isumaqarput ajunaarnersuit amerlanerulersimasorineqaannartut ullumikkut nalunaarsukkat pitsaanerummata. Oqartarput ajunaarnersuit pissutigalugit naalliuttut amerlanerulersimasut ullutsinni inoqarnerummat. Isummernerli tamanna eqqorpa, imaluunniit paasisaqarnerusariaqarnerpugut?

Malugeriaruk New Scientist-imi ilanngutassiami qulaani issuakkatsinni qanoq allassimasoqartoq: „1960-ikkunni pinngortitarsuarmi ajunaarnersuit 523-it nalunaarutigineqarsimapput 70-ikkunnilu 767-it. 1980-ikkunnili 1387-inik ajunaarnersuaqarsimavoq.“ Nangillunilu nassuiarneqarpoq „amerlanerujartorneq tamanna ilaatigut pissuteqartoq ukiut qulillit kingulliit Kinami Sovjetunionimilu ajunaarnersuit isertuannginnerusumik nalunaarutigineqarmata“. Taavalu allassimavoq: „Taamaakkaluartoq amerliartuinnarput.“ Ajunaarnersuit amerliartorluinnarnerat nalunaarsukkanik pitsaanerusunik pissuteqaannanngilaq.

UN Chronicle-imi 1992-imi marsip normuani ima allassimavoq: „Ukiut 20-it kingulliit ingerlaneranni inuit 3 millionit missaat toqusimapput 800 millionillu pinngortitarsuarmi ajunaarnersuartigut ’aserugaanermik, naalliuutinik atoruminaatsunillu’ eqqorneqarsimallutik.“ Ima paasisariaqarpoq nunarsuarmiut arfineq-marluugaangata ataaseq ajunaarnersuarmit eqqorneqarsimasoq. Tamanna uissuumminaqaaq, nalerput ilumut allanngorluinnarfiullunilu eqqissiviilliorfiummat.

Ajornartorsiutit tamakku Biibilimi siulittuutigineqarmata ima paasisariaqarpa Guuti ajunaarnersuarnut naalliuutinullu tamakkua kingunerisaannut pisuusoq? Inuppassuit taama isumaqarput. Ilumulli taamaappa? Pingaarnerusumillu Biibilimi tamanna pillugu qanoq allassimasoqarpa? (wD 1/12 93)

 [Qupp. 2-mi suminngaanneernera]

Saqqaa: W. Faidley/Weatherstock

[Qupp. 3-mi suminngaanneernera]

Qiterleq: Mark Peters/Sipa Press

WHO/Røde Kors