’Illu inuiaqatigiit tamarmik qinusarfissaat’
’Illu inuiaqatigiit tamarmik qinusarfissaat’
’Ima allassimanngila: „Illuga inuiaqatigiit tamarmik qinusarfissaannik taaneqassavoq.“?’ — MÁKORSE 11:17.
1. Adam Evalu aallaqqaataani Guutimut qanoq attaveqarpat?
ADAM Evalu pinngortinneqaramik Ataataminnut qilammiusumut qanimut attaveqarput. Jehova Guutip attaveqarfigisarpai inunnullu kinguaariissanut atatillugu siunertaminik oqaluttuuttarlugit. Qularnanngitsumik Jehova pinngortitarsui tupinnangaartut pillugit akuttunngitsumik unnersiutigerusuummertarsimassavaat. Adam Evalu inunnut kinguaariissanut siuaasaanertik eqqarsaatigalugu unnersuunneqarnissaminnik atorfissaqartitsilissagaluarunik angerlarsimaffimminni paratiisiusumi sumiikkaluarunilluunniit Guutimut saaffiginniinnarsinnaassapput. Palasimik naalaffimmi imminnut kiffartuussisussamik pisariaqartitsinngillat. — 1 Moses 1:28.
2. Adam Evalu ajortuliormata allanngorneq suna piva?
2 Pissutsit allanngorput inngilip pikitsitsiniap Eva salluliorfigalugu isumaqalersimmagu Jehovap kisimi oqartussaanera tunukkuniuk inuunermini iluanaarnerussasoq’ Guutisullu illerumaarluni’. Taamaattumik Eva orpiup Guutip inunnut palleqqunngisaata paarnaanik nerivoq. Taava Satanip Eva aqqutigalugu taassuma uia usserpaa. Ajoraluartumik Adamip nuliani ajortuliortoq tusarnaarpaa, taamaalillunilu ersersillugu nuliaminut attaveqarnini Guutimut attaveqarnerminit pingaarnerutillugu (1 Moses 3:4-7). Iluamik oqaatigalugu Adamip Evallu Satan guutimittut qinerpaat. — Naleqqiuguk Korintumiunut agdlagkat áipait 4:4.
3. Adamip Evallu pikitsitsinerat qanoq alianartumik kinguneqarpa?
3 Taamaalillutik inuit aappariit siulliit Guutimut attaveqarnertik erlinnangaartoq kisiat pinnagu, aammali nunarsuarmi paratiisiumi naassaanngitsumik inuusinnaanerigaluartik maangaannartippaat. (1 Moses 2:16, 17) Timaat ajortillit utoqqaliartulerput naggataatigullu toqullutik. Ajortiliuneq tamanna meeraasa kingornuppaat. Taamaalilluni ’toqup inuit tamakkerlugit tikippai’, soorlu Biibilimi allassimasoq. — Rûmamiut 5:12.
4. Inuit ajortillit Guutip sumik neriuuteqalersippai?
4 Inuit ajortillit maanna Pinngortitsisiminnit illernartumit saammaanneqarnissartik atorfissaqartilerpaat. Guutip Adamimik Evamillu eqqartuussinini ilutigalugu kinguaavi neriuummik tunivai, ’kinguaassamik’ Satanip pikitsitsinerata kingunerinit inunnik annaassisussamik neriorsuuteqarami. (1 Moses 3:15; takuuk nutsigaq pisoqaq.) Kingorna Guutip saqqummersippaa kinguaassaq taanna pilluaqqusaaffiusinnaasussaq Abrahamimut kinguaajussasoq. (1 Moses 22:18) Siunertaq asannittoq tamanna eqqarsaatigalugu Guutip Israelikkut, Abrahamip kinguaavi, innuttamisut toqqakkatut qinerpai.
5. Inatsisit Guutip Israelikkunnik angerfigeqatiginnissutaasa annikitsualuttai sooq soqutigisariaqarpavut?
5 1513-imi u.n.s. Israelikkut Guutimik angerfigeqatiginnipput taassumalu inatsisaanut naalannissaminnik akuersillutik. Ullumikkut Guutimik pallorfiginnikkusuttut tamarmik inatsisinik angerfigeqatigiissutaasunik tamakkuninnga soqutiginnilluinnartariaqarput, kinguaassamik neriorsuutigisaasumik tikkuussimmata. Paulus oqarsimavoq inatsisit tamakkua ’ajunngitsuutit nalliuttussat tarraannik peqartut’. (Eprîarit 10:1) Paulus taamatut oqarsimavoq Israelip palasiisa illernartuummi, tupiusaliami angallattakkami, Guutimik pallorfiginninnermut atugassiami, kiffartornerat eqqartortillugu. Tupiusaq tamanna „Jehovap naalaffiutaa“-nik imaluunniit „Jehovap illua“-nik taaneqartarsimavoq. (1 Samuel 1:9, 24) Jehovap nunarsuarmi illuani kiffartorsimaneq illernartoq tamanna misissornerugutsigu inuit ajortillit saammaanneqarsinnaaqqullugit Guutip naakkinnilluni aaqqissuussaa paasisinnaanerulissavarput.
Illernarnerpaaq
6. Suut Illernarnerpaamiippat, qanorlu ililluni takuneqarsinnaava Guuti assersuutaasumik najuuttoq?
6 ’Qutsinnerussaartup naalaffiit assannik sanasimasut iniginngilai,’ Biibilimi allassimavoq. (apustilit suliait 7:48) Oqartoqarsinnaavorli Guutip nunarsuarmi illuni assersuutaasumik najorsimagaa inimi ilorlerpaami, Illernarnerpaami, nuiamik takussaatitsinermigut. (3 Moses 16:2) Nuiaq tamanna qaammaarissuusimagunarpoq Illernarnarpaamik qaammarsaalluni. Nuiaq illerfiup illernartup, „Angerutsip illerfia“-nik taaneqartup ujaqqanik inatsisit Guutip Israelikkunnut tunniussaasa allassimaffiannik imaqartup, qulaaniippoq. Illerfiup matuani marlunnik kerubeqarpoq siaarsimasunik sululinnik. Inuusaliat taakkua anersaanut Guutip qilammi peqatigiissortaani nuimasunut assersuutaapput. Nuiaq tupinnartuliakkut qaamatitaq matuata qulaaniippoq kerubit akornanni. (2 Moses 25:22) Tamanna assersuutaavoq Guutimut qilammi sorsuttartutut qamutimini issiasumut, kerubivinnit tapersersorneqarluni. (1 Israelikkut 28:18) Tassuuna paasinarsivoq sooq kunngi Ezekias ima qinusimasoq: „Katersaarsuit [Jehovaat], Israelip Guutia, illit kerubit qulaanni issiavissaarsuanni issiasutit.“ — Jesaja 37:16.
Illernartoq
7. Suut Illernartumiippat?
7 Illernartuummi imaluunniit tupiusaliami inip aappaa Illernartumik taaneqarpoq. Inimi tassani, isertarfiup saamia’tungaani, ippoq qullilerfik arfineq-marlunnik qullitalik, talerpiullu tungaaniippoq nerriveeraq qaavanilu iffiat isigiinnagassiat. Salliulluni ippoq pilliivik tipigissaatilliissutit pujuannik pujoortoq. Taanna saagorsuup Illernartup Illernarnerpaallu avissaarutigisaata saavanut ilineqarsimavoq.
8. Suut palasit Illernartumi aalajangersimasumik suliarisarpaat?
8 Ullaat unnuillu tamaasa palasi tupiusaliamut iserluni tipigissaatilliivimmi tipigissaatilliisussaavoq. (2 Moses 30:7, 8) Ullaakkut tipigissaalliissut ikumatillugu qullilerfiup qullitai arfineq-marluk uuliamik immerneqartussaapput. Unnukkut qulliit ikinneqartarput Illernartoq qaammarsarneqaqqullugu. Sabbatit tamaasa palasip iffiat qalarlaat aqqaneq-marluk nerrivimmut ilisussaavai. — 3 Moses 24:4-8.
Silarliliaq
9. Puugutaasarsuaq imermik imalik sumut atorneqartarpa, tamannalu sumik ilinniarfigisinnaavarput?
9 Tupiusaliaq aamma silarliliaqarpoq tupissiamik saagulimmik. Silarliliami tassaniippoq puugutaasarsuaq kanngussammik sanaaq imermik imalik palasit Illernartumut isinnginnerminni errortorlutillu isikkaminnut asaffigisartagaat. Aamma pilliivimmi silarliliamiittumi pilliinnginnerminni asaqqaartussaapput. (2 Moses 30:18-21) Eqqiluisaarnissamik piumasaqaat tamanna ullumikkut Guutip kiffaanik eqqaasitsivoq pallorfiginninnertik Guutimit iluarisaaqqugunikku timikkut, ileqqussatigut, isumakkut anersaakkullu minguitsuusariaqartut. (2 Korintumiut 7:1) Piffissarujussuaq ingerlareermat aatsaat Israelikkuunngitsut naalaffimmi inussiaasut pilliivimmut atugassanik qisussiortussanngortinneqarput asaffimmullu imertartuusussanngortinneqarlutik. — Josva 9:27.
10. Suut pilliutigineqartarpat?
10 Ullaat tamaasa pilliivimmi savaaraq anguteralak, kiisalu qajuusat viinnilu, pilliutigineqartarput. (2 Moses 29:38-41) Ulluni immikkut ittuni allat pilliutigineqartarput. Aamma inuit ataasiakkaat ajortulioraangamik pilliuteqartartussaapput. (3 Moses 5:5, 6) Israelikkuusoq allatigut nammineq kajumissutsiminik ilagiissutissamik pilliuteqarsinnaasarpoq, pilliutaatalu ilaa palasinit pilliisumillu nerineqartarpoq. Tassuuna assersuutitut takutinneqarpoq inuit ajortillit Guutimik eqqisseqateqarsinnaasut taassuminngalu nereqateqarlutillusooq. Allaat allamiut tamaani nunaqavissut Jehovamik pallorfiginnittunngorsinnaasarsimapput Guutillu illuani nammineq kajumissutsimik tunissuteqarsinnaanermik immikkut pisinnaatitaaffeqarsinnaasarsimallutik. Jehovali eqqortumik ataqqinartinneqaqqullugu pilliutissat pitsaanerpaat kisiisa palasinit akuerineqarsinnaasarput. Qajuusat pilliutissat aseqqorissuusussaapput, uumasullu pilliutissat innarluuteqanngitsuusussaallutik. — 3 Moses 2:1; 22:18-20; Malaki 1:6-8.
11. (a) Uumasut pilliutissat aavat suneqartarpa, tamannalu qanoq isumaqarpa? (b) Uumasut inuillu aavat Guutip qanoq isigaa?
11 Pilliutit tamakkua aavat pilliivimmut pisinneqartarpoq. Taamaalilluni inuit eqqaasinneqartarput ajortiliunerannik utertitsisussamillu atorfissaqartitsinerannik, taassuma aavagut kuisimasukkut ajortiminnik isumakkeerfigineqarsinnaaqqullutik toqumillu annaanneqarsinnaaqqullutik. (Rûmamiut 7:24, 25; Galâsiamiut 3:24; naleqqiuguk Eprîarinut agdlagkat 10:3.) Aammik atuinerup illernartup tamatuma Israelikkut eqqaasippaattaaq aak tassaasoq inuuneq inuunerlu Guutip pigigaa. Aammik allamut atuineq Guutip inunnut inerteqqutigiuaannarsimavaa. — 1 Moses 9:4; 3 Moses 17:10-12; apustilit suliait 15:28, 29.
Ulloq saammaannartitsivik
12, 13. (a) Ulloq saammaannartitsivik sunaava? (b) Palasiuneq Illernarnerpaamut isinnginnermini qanoq iliortariaqarpa?
12 Inuiaat Israelikkut tamarmik, aamma allamiut Jehovamik pallorfiginnilersimasut tamarmik, ukiumut ataasiarlutik ullormi saammaannartitsivimmik taaneqartumi iisinnginniartussaapput sumilluunniillu suliaqartussaanatik. (3 Moses 16:29, 30) Ullormi pingaartumi tamatumani inuiaat taakkua ajortuliaminnik piiaaffigineqartarput, ukiumi ataatsimi kingumut Guutimik eqqisseqateqarsinnaaqqullutik. Ullormi tamatumani qanoq pisoqartarsimanera sammitillugu avatangiisit takorloorniariakkit.
13 Palasiuneq tupiusaliap silarliliartaaniippoq. Asattoreerami ussik pilliutissaq toquppaa. Ussiup aava niaquusamut kuineqarpoq; aak Levikkut palasit kinguaariit ajortuliarisimasaannut saammaassissutissatut immikkut atorneqassaaq. (3 Moses 16:4, 6, 11) Siullermilli palasiuneq allamik iliuuseqartariaqarpoq. Aamarsuarnik aamaartunik pilliivimmit tigusivoq tipigissaatilliivimmullu guultiusumut ilillugit. Taava Illernartumut iserpoq Illernarnerpaallu saagorsuata tungaanukalerluni. Arriitsumik saagorsuakkut iserpoq angerutsillu illerfiata saanut pilluni. Inummit kimilluunniit isigineqarani aamarsuarnut aamaartunut tipigissaatilliissummik ilisivoq, Illernarnerpaallu ilua putsumit tunguarnitsumit tipigissisinneqarpoq. — 3 Moses 16:12, 13.
14. Sooq palasiuneq uumasut assigiinngitsut marluk aavannik nassarluni Illernarnerpaamut isertussaava?
14 Maanna Guuti naakkinninnermik ersersitsinissaminut assersuutaasumillu saammarsarneqarnissaminut piumassuseqalerpoq. Taamaattuminguna illerfiup matua ’saammaassinerup issiavianik’ imaluunniit ’saammaaffimmik taalutsiisumik’ taaneqarsimasoq. (Eprîarit 9:5) Palasiuneq Illernarnerpaamit anivoq, ussiullu aava tigoriarlugu Illernarnerpaamut iseqqilluni. Mosesip inatsisaani peqqussutigineqartutut inussani aammut misuppaa arfineq-marloriarlunilu illerfiup matuata sioraa serpartarlugu. (3 Moses 16:14) Taava silarliliamut anillappoq savaasarlu angutiviaq „Israelikkunnut tunngatillugu ajortaaruteqqussutitut pilliutissaq“ toqullugu. Savaasap angutivissap aavata ilaanik nassarluni Illernarnerpaamut iserpoq ussiullu aavanik iliuuserisimasani uterlugu. (3 Moses 16:15) Ullormi saammaannartitsivimmi kiffartuussinerit pingaartut allat aamma naammassineqartarput. Assersuutigalugu, palasiunerup assani illuttut savaasap angutivissap niaquanut tutsittarpai ’qulangerlugulu Israelikkut iluaatsuliorneri, unioqqutitsineri ajortuliornerilu tamaasa anngiiaatigalugit niaquanullu ilillugit’. Taava savaasaq angutiviaq uumasoq inoqajuitsumukaanneqartarpoq inuit ajortuliaat assersuutaasumik igikkiartorlugit. Taamaalilluni ukiut tamaasa palasit ilagiillu Israelikkut tamarmik saammaannartinneqartarput. — 3 Moses 16:16, 21, 22, 33.
15. (a) Salomonip naalaffiliaa tupiusaliarlu sutigut assigiissuteqarpat? (b) Tupiusaliami naalaffimmilu kiffartorneq illernartoq Eprîarinut agdlagkat-ni qanoq oqaatigineqarpa?
15 Israelikkut Guutip innuttaatut angerfigeqatigisaatut oqaluttuarisaanerata ukiuini siullerni 486-ini tupiusaliaq angallattagaq Guutiminnik, Jehovamik, pallorfiginnittarfiattut atorpoq. Tamatuma kingorna Salomon, Israelip kunngia, immikkut pisinnaatitaalluni ataavartussamik illuliortussanngortinneqarpoq. Naalaffik taanna annerussaaq kusassagaanerullunilu, Guutilli pilersaarusiaani tupiusakkut siumut assersuutigisaasoq malinneqarpoq. Naalaffik, soorlu tupiusaliaq taamaassimasoq, assersuutaavoq pallorfiginninnermik aaqqissuussamut annerusumut sunniuteqarnerusumullu ’inuup pinnani Jehovalli’ pilersitassaanut. — Eprîarit 8:2, 5; 9:9, 11.
Naalaffik siulleq tullialu
16. (a) Naalaffimmik atoqqaarfissortitsinermini Salomon qanoq asannippaluttumik qinua? (b) Salomonip qinnutaa qanoq Jehovap akivaa?
16 Naalaffik alutornangaartoq tamanna atoqqaartikkamiuk Salomon isumassarsisitaalluni ima qinusimavoq: „Aamma takornartaq innuttavit Israelikkut ilaginngisaraluat nunamit ungasissumit illit aqqit pillugu tikiuppat . . . inullu taanna illu manna saallugu qinuppat, taava qilammi najugarisanni tusartaruk, ilinnullu torlulanera naapertorlugu iliorfigiuk nunarsuarmi inuianni tamani aqqit ilisarineqaleqqullugu, innuttavit Israelikkut mianerinninnerattut taakkunannga mianerineqaqqullutit paaseqqullugulu naalaffik manna illualiara pigilerit.“ (2 Israelikkut 6:32, 33) Salomonip atoqqaarfissiortitsinermi qinnutaanik tusarsimanini Guutip ersarissumik takutippaa. Inneq qilammit nakkarpoq uumasullu pilliutissat pilliivimmiittut ikuallallugit, Jehovallu naalannassusiata naalaffik ulikkaarpaa. — 2 Israelikkut 7:1-3.
17. Naalaffik Salomonip sanasimasaa naggataatigut qanoq pineqarpa, sooq?
17 Ajoraluartumilli Israelikkut Jehovamik mianerinninnertik peqqinnartoq annaavaat. Piffissap ingerlanerani aqqa angingaartoq nalinginnaatippaat aammik kuisisarnermikkut, guutipilussiornermikkut, allasiortarnermikkut qanigisaminnillu atoqateqartarnermikkut, kiisalu iliarsunnik, uillarnernik allamiunillu ajortumik pinnittarnermikkut. (Hesekiel 22:2, 3, 7, 11, 12, 26, 29) Taamaattumik ukiumi 607-imi u.n.s. Guutip Israelikkunnut eqqartuussutini naammassivaa Babylonimiut sakkutuuinut naalaffik suujunnaarsitsikkamiuk. Israelikkut amiakkuusut Babylonimut tigusatut aallarunneqarput.
18. Israelikkuunngitsut Jehovamik pallorfiginninnermik uummatikkut iluunngarlutik tapersersuisut naalaffimmi tullermi sunik immikkut pisinnaatitaaffeqartitaasimappat?
18 Ukiut 70-it qaangiummata juutit peqqissimisut sinneruttut Jerusalemimut uterput immikkullu pisinnaatitaaffittut Jehovap naalaffia sanaqqillugu. Soqutiginarpoq palasinik Levikkunnillu naalaffimmi tulliuttumi tassani kiffartorsinnaasunik amigaateqartoqarmat. Tamatuma kingunerisaanik netinimikkut, Israelikkuunngitsut naalaffimmi inussiaasut kinguaavi, Guutip illuani kiffatut annerusumik immikkut pisinnaatitaaffeqartitaalerput. Taamaakkaluartorli palasinut Levikkunnullu naligitinneqalinngisaannarput. — Esra 7:24; 8:17, 20.
19. Naalaffik tulleq pillugu Guuti qanoq neriorsuisimava, oqaatsillu taakkua qanoq ilillutik piviusunngorpat?
19 Aallaqqaataani isumaqarnaraluarpoq naalaffik tulliuttoq naalaffimmut siullermut naleqqiullugu suunnginnerussasoq. (Haggaj 2:3) Jehovali ima neriorsuivoq: „Inuiaat tamaasa aalatissavakka, inuiaallu erlinnartuutaat tamarmik aggissapput; illulu manna naalannassutsimik ulikkaassavara. . . . Naalaffik manna naalaffitoqqamit suli naalannarnerulissaaq.“ (Haggaj 2:7, 9, NV) Aasiillimi naalaffik tulleq annerungaartumik naalannassuseqalerpoq. Siullermit ukiunik 164-inik amerlanerusunik napavoq, pallorfiginnittullu amerlanerit nunanit amerlaneroqisuneersut silarliliaanut aggiapput. (Naleqqiuguk apustilit suliait 2:5-11.) Kunngip Herodesip nalaani naalaffik tulleq iluarsarneqalerpoq, silarliliaalu allineqarput. Naalaffik qaarsoqqissumiippoq, sukarsuarnik sanileriiaanik kusanartunik avatangerneqarsimalluni, kusanassutsimigullu naalaffitoqqamut, Salomonip sanasimasaanut, nallersuulluarsinnaalluni. Angisuumik silarlermik silarliliaqarpoq, inuit inuiannit allaneersut Jehovamik pallorfiginnikkusuttut iserfigisinnaasaannik. Inuiannut allanut silarliliaq silarliliarlu ilorleq Israelikkunnuinnaq iserfiusinnaasoq ujaqqanit qarmamit avissaaruserneqarsimapput.
20. (a) Naalaffik tulleq siullermit qanoq ililluni allaanerungaatsiarpa? (b) Sukkut erserpa juutit naalaffimmut eqqunngitsumik isumaqarfiginnittut, taamaattumillu Jesus qanoq iliorpa?
20 Naalaffik tulleq annertuumik ataqqinaatissinneqarsimavoq, tassami Guutip ernera, Jesus Kristus, silarliliartaani ajoqersuisarsimavoq. Soorluli naalaffimmut siullermut atatillugu pisimasoq, juutit Guutip illuanik paarsisutut immikkut pisinnaatitaaffitsik eqqortumik isiginngilaat. Juutiunngitsunut silarliliami niuertut tuniniaasarnerat akueriinnarpaat, inuillu atortuminnik Jerusalemimi angallassigaangamik qaninnersiorlutik naalaffikkoortarnerat ilaginnaannarlugu. Jesusip toqunissani ullunik sisamanik sioqqullugu naalaffik silamiorpalussutsimit tamatumannga minguiarpaa, ima oqaluutigaluni: ’Ima allassimanngila: „Illuga inuiaqatigiit tamarmik qinusarfissaannik taaneqassavoq“? Ilissili ujajaaffinngortipparsi.’ — Mákorse 11:15-17.
Guutip nunarsuarmi illuni taamaatilluinnarpaa
21. Naalaffik Jerusalemimiittoq pillugu Jesus qanoq paasititsiva?
21 Guutimik pallorfiginninneq minguitsoq sernissorniarlugu Jesus sapiilluni iliuuseqarmat juutit upperisarsiornikkut siuttui aalajangerput toqunniarlugu. (Mákorse 11:18) Jesusip nalunngilaa ungasinngitsukkut toqutaajumaarluni, taamaattumillu upperisarsiornikkut siuttut taakku ima oqarfigai: ’Ata, illorsi ilissinnut qimagaassavoq inueruttoq.’ (Matîuse 23:37, 38) Taamaalilluni paasititsivoq naalaffimmi siumut assersuutilimmi Jerusalemimiittumi pallorfiginninneq Guutimit akuerineqarunnaarumaartoq, ’inuiaqatigiit tamarmik qinusarfigiunnaassagaat’. Ajoqersukkami ilaata naalaffissuup illorsuartaasa alutornassusiannik uparuummani Jesus ima oqarpoq: ’Illorsualiaassusia tamanna isigaajuk? Ujaqqat qaleriissuerullugit ingutserneqassapput.’ — Mákorse 13:1, 2.
22. (a) Naalaffik pillugu Jesusip oqaasii qanoq eqquuppat? (b) Nunarsuarmi illoqarfimmik neriuffeqarnissamut taarsiullugu kristumiut siulliit suna qilanaarisimavaat?
22 Jesusip siulittuutaa tamanna ukiut 37-t qaangiummata eqquuppoq, ukiumi 70-imi Romamiut sakkutuuisa Jerusalem naalaffillu aserormatigik. Tamanna Guutip illuminik siumut assersuutilimmik ilumut taamaatitsisimaneranut uppernarsaataavoq ersarissoq. Jesus oqanngilaq naalaffik tulleq Jerusalemimiittoq sanaqqinneqarumaartoq. Nunarsuarmi illoqarfik tamanna pillugu apustili Paulus kristumiunut hebriiariusunut ima allassimavoq: ’Tamaani nunguttussaanngitsumik illoqarfeqannginnatta; kisianni illoqarfik piumaartussaq tikinniarparput.’ (Eprîarit 13:14) Kristumiut siulliit ’Jerusalemimut qilammiittumut’, Guutip naalagaaffianut, illoqarfimmut assersuunneqartumut, ilaalernissartik qilanaarisimavaat. (Eprîarit 12:22) Jehovamik pallorfiginninneq ilumoortoq naalaffimmik nunarsuarmiittumik qiteqarunnaarpoq. Guutip aaqqissuussaa pitsaaneroqisoq, inuit ’anersaakkut ittumik ilumoortumillu’ imminut pallorfiginnikkusuttut tamaasa pillugit pilersissimasaa, ilanngutassiami tulliuttumi sammissavarput. — Juánase 4:21, 24.
Apeqqutit uteqqiissutissat
□ Adamip Evallu Guutimut qanoq attaveqarnertik annaavaat?
□ Sooq tupiusaliap initai pisatsersimaneralu soqutigisariaqarpavut?
□ Tupiusaliap silarliliartaani pisarsimasut qanoq ilinniarfigaavut?
□ Sooq Guutip naalaffimmi aserorneqarnera akueraa?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 10, 11-mi assiliartaq]
Herodesip naalaffia allanngortitigaq
1. Illernarnerpaaq
2. Illernartoq
3. Ikikkagassanik pilliivik
4. Imaq Kuisaq
5. Palasinut silarliliaq
6. Israelikkunnut silarliliaq
7. Arnanut silarliliaq