Kristumiuuneraqatigiit guutisioriaasiat Guutip qanoq isigaa?

’UANNUT oqartut: „Naalagaq, Naalagaq,“ qilammiup naalagaaffianut tamakkeratik isissapput, kisianni Ataatama qilammiusup [piumasaanik] iliortut. Ullussami issumani qasseersuit uannut oqarumaarput: „Naalagaq, Naalagaq, . . . atikkut qassiinik killinnartuliunnginnerpugut?“ Uangali taava nalunaarfigiumaarpakka: Ilisarinngisaannarpassi; qimassinga, iluaatsuliorumatuususiaa.’ — Matîuse 7:21-23.

Guutip oqaatsimini illernartumi, Biibilimi, erseqqissumik oqaatigaa suna piumasaralugu. Kristumiuuneraqatigiit ilagiissaat Guutip piumasaanut naapertuuttumik pallorfiginnippat? Imaluunniit Jesusip oqarneratut ’iluaatsuliorumatuujuppat’?

Aammik kuiseqataasut

Naalakkami toqunissaa aqaguttoq unnukkut Peterip sakkutuut Jesusimik tigusarinnikkiartortitat sakkulersorfigileraluarsimavai. (Juánase 18:3, 10) Jesusilli unitsissimavaa imalu mianersoqqullugu: ’Pannamik tigusisut nungullutik pannamik toqunneqassapput.’ (Matîuse 26:52) Mianersoqqussut  paatsoorneqarsinnaanngitsoq tamanna sarĸúmersitat 13:10-mi uterneqarpoq. Kristumiuuneraqatigiit ilagiissaasa tamanna malissimavaat? Imaluunniit ullumikkut nunarsuarmi sumi tamaani sorsuunnernut akisussaaqataappat?

Sorsunnersuup kingulliup nalaani Serbiamiut Kroatiamiullu hundredetuusintilikkuutaat upperisarsiornerup aqqani toqutaapput. „Taamanikkut Kroatiami,“ The New Encyclopædia Britannica-mi allassimavoq, „naalakkersuisut fascistiusut ’nagguigisakkut eqqiaanermik’ politikkeqarput allaat nazistit ajortuliaannit ingasannerusumik. . . . Nalunaarutigineqarsimavoq Serbiamiut aggornerisa pingasut ilaat ataatsit pillakkatut aallartitaajumaartut, aggornerit ataatsit katuulinngortitaajumaartut aggornerillu ataatsit pillakkatut toqutaajumaartut. . . . Ajortulianut tamakkununnga katuullit palaseqatigiivisa ilaatigut pisooqataanerat sorsunnerup kingorna oqaluffeqarfiup naalagaaffiullu akornanni najummassimanartoqarneranut pisuuvoq.“ Inuppassuit pinngitsaalisaallutik katuulinngortinneqarput toqutaallutilluunniit; allat tuusintilikkuutaat qinigassinneqanngillat. Illoqarfiit inui tamarmik — angutit, arnat meeqqallu — ortodoksit oqaluffiinut ungooriarlugit toqorarneqartarsimapput. Kommunistimmi sakkutuui pikitsitsiniat qanoq pineqarpat? Aamma taakku upperisarsiornermit tapersersorneqarpat?

„Palasit ilaat pikitsitsinianik illersuillutik sorsoqataaput,“ atuakkami History of Yugoslavia-mi allassimavoq. „Palasit Serbiami ortodoksit katuullillu Romalerisut ilagiissaanneersut partisanit sakkuaannerannut peqataapput,“ atuakkami Yugoslavia and the New Communism-imi allassimavoq. Upperisarsiornikkut assigiinngissutit Balkanimi sorsunnermik suli ingerlaavartitsipput.

Rwandami? Katuullit Nunanut Tamalaanut Institutiat-ni generalsekretæriusoq, Ian Linden, atuagassiami The Month-imi ima nassuerpoq: „Afrikamiut Pisinnaatitaaffii Pillugit Suliniaqatigiit Londonimiittut misissuineratigut erserpoq ilagiit katuullit, anglikanerit kiisalu baptistit siuttui sakkutuut toqoraanerinut akuliusimasimasut, imaluunniit isiginnaaginnartarsimasut. . . . Qularutissaanngitsumik kristumiut nuimasut ilarpassui toqoraanersuarmut peqataasarsimapput.“ Ajoraluartumik Afrikap qeqqani kristumiuunerartut akornanni suli sakkuaanneqartuarpoq.

Kanngunartuliorneq allasiornerlu

Kinguaassiuutitigut atoqatigiinneq Biibili naapertussagaanni aappariinnerup iluaniinnaq pisussaavoq. ’Nuliariinneq tamani kanngunaakkili, nuliariillu innarfiat minguikkili; [kanngunartuliortulli allasiortullu, NV] Guutip eqqartuukkumaarpai,’ Eprîarinut agdlagkat 13:4-mi taama allassimavoq. Oqaluffeqarfinni siuttuusut Guutip piumasaqaataanik tamatuminnga eqqortitsippat?

Australiami ilagiit anglikanerit 1989-imi tamanut ammasumik allakkiaminni ersersippaat katitsinnani atoqatigiinneq eqqunngitsuliornerunngitsoq atoqatigiittut imminnut pisussaaffilersimanngippata. Skotlandimi ilagiit anglikanerit qullersaat qanittukkut ima oqarsimavoq: „Allasiorneq  ajortuliatut eqqunngitsuliornertullu oqaluffeqarfimmit avoqqaarineqartariaqanngilaq. Oqaluffeqarfiup akuerisariaqarpaa allasiorneq genitsinni (sananeqaatitsinni) pilerfeqarmat.“

Afrikami Kujallermi palaserpaalussuit anguteqatinoortartunik arnaqatinoortartunillu illersuisarsimapput. 1990-imi atuagassiami You-mi anglikanerit palasiat nuimasoq ima oqarsimanerarneqarpoq: „Allakkat [Biibilip] oqaassutai naassaanngitsumut atortussiaanngillat . . . Isumaqarpunga oqaluffeqarfiup anguteqatinoortartunut arnaqatinoortartunullu isumaa politikkialu allannguuteqarumaartut.“ — Naleqqiuguk Rûmamiunut agdlagkat 1:26, 27.

Atuakkiaq 1994 Britannica Book of the Year naapertussagaanni kinguaassiuutinut tunngasut Amerikap oqaluffeqarfiini assut akerleriissutaalersimapput, ingammik „anguteqatinoortartuunerartunik arnaqatinoortartuunerartunillu palasinngortitsineq, anguteqatinoortartut arnaqatinoortartullu pisinnaatitaaffiinik upperisarsiornikkut akuerinninneq, angutaannaat arnaannaallu katittarnerannik pilluaqqusineq kiisalu anguteqatinoortartutut arnaqatinoortartutullu inooriaaseqarnermik inatsisitigut akuerinninneq imaluunniit ajorinninneq“ pillugit apeqqutit. Palasit kinguaassiuutitigut kiffaanngissuseqarnerunissamik suliniuteqarnerat upperisarsioqatigiit annerit amerlanersaannit ajorineqanngilaq. Atuakkiaq 1995 Britannica Book of the Year naapertussagaanni episkopalit biskoppii 55-it nalunaarummik atsiugaqarsimapput, tassani „uppersarlugu anguteqatinoortartutut arnaqatinoortartutullu iliuutsit taamaattunillu palasinngortitsineq akuerineqarsinnaasut“.

Palasit ilaat anguteqatinoortarnermik arnaqatinoortarnermillu tapersersuisut tunngavilersuiniartarput oqarlutik Jesus tamatumunnga akerliunerminik oqarsimanngisaannartoq. Tamannali ilumoorpa? Jesus Kristus oqarsimavoq Guutip oqaasia sallusuissutaasoq. (Juánase 17:17) Tassa anguteqatinoortarneq arnaqatinoortarnerlu pillugit Guutip isumaa Mosesimik allakkat pingajui 18:22-mi allassimasoq isumaqatigaa: „Anguteqatit arnatut ilillugu innaatissanngilat innaassiineq taamaattoq maajunnartorsuummat.“ Aammalu Jesusip ’arnaaneqarneq uersaanerlu’, tassa kinguaassiuutitigut kanngunartuliorneq allasiornerlu, ’ajortut qamannga anisartut, inummillu mingutsitsisartut’ ilaattut eqqartorsimavai. (Mákorse 7:21-23) Griikerit oqaasiat ’kinguaassiuutitigut kanngunartuliornermik’ isumaqartoq ’allasiornermik’ isumaqartumit imaqarneruvoq. ’Kanngunartuliornermi’ pineqarput aappariinnerup inatsisinut naapertuuttup avataatigut kinguaassiuutitigut atoqateqarnerit suulluunniit, anguteqatinoorneq arnaqatinoornerlu ilanngullugit. (Jûtarse 7) Jesus Kristusillu ajoqersukkani mianersoqqusimavai kristumiutut ajoqersuisumik kanngunartuliornerup ilungersornassusianik suusupaginnittumik kimilluunniit akuersaaginnannginnissaannik. — sarĸúmersitat 1:1; 2:14, 20.

Upperisarsiornikkut siuttut anguteqatinoortartunik arnaqatinoortartunillu palasinngortitsisarnermik tapersersuinerat oqaluffeqarfinnut ilaasortaasunut ingammik inuusuttunut qanoq sunniuteqarsimava? Tassuunakkut katissimanatik atoqatigiinnermik misileraanissaannik kajumissaarneqannginnerpat? Tamatuma akerlianik Biibilimi kristumiut oqarfigineqarput ’uersaaneq [kanngunartuliorneq] qimarratigissagaat’. (1 Korintumiut 6:18) Uppeqat taamatut ajortuliorpat asannittumik ikiorniarneqassaaq, Guutimit iluarisaaqqileqqullugu. (Jâko 5:16, 19, 20) Ikiorneqarumanngippammi? Biibilimi oqaatigineqarpoq inuit taamaattut peqqissiminngikkunik ’Guutip naalagaaffianik kingornussinavianngitsut’. — 1 Korintumiut 6:9, 10.

’Aappaneqqusinngitsut’

’Uersaaniarneq’, kinguaassiuutitigut kanngunartuliorneq, atugaaqisoq pissutigalugu Biibilimi oqaatigineqarpoq ’aappanilluni pileritsaannarnermit iluarnerusoq’. (1 Korintumiut 7:2, 9) Naak taamatut silatuumik siunnersuuteqaraluartoq aappaqarani inuunissaq palasit ilarpassuinut piumasaqaataavoq. Atuakkiamini The Vatican Papers-imi Nino Lo Bello ima nassuiaavoq: „Palasi, mattuttoq angut imaluunniit mattuttoq arnaq kinguaassiuutitigut atoqateqarpat aappaqarani inuunissamik neriorsuut unioqqutinneqarneq ajorpoq. . . . Anngiiariartornermi kinguaassiuutitigut kanngunartuliorsimanerup anngiiaatigineratigut isumakkeerfigitittoqartarpoq, akerlianilli palasip aappaqarnissaa oqaluffeqarfimmit akuerineqarnavianngivilluni.“ Ajoqersuut tamanna ajunngitsunik ajortunilluunniit inerititaqarsimava? — Matîuse 7:15-19.

Soorunami palaseqarpoq amerlasuunik ileqqussatigut minguitsumik inuusunik, aammali palaserpassuaqarpoq  taamatut inuunngitsunik. Atuakkiaq 1992 Britannica Book of the Year naapertussagaanni „kinguaassiuutitigut atornerluisimanernut palasit akuusimaneri pissutigalugit ilagiit katuullit taarsiissutitut 300 millionit missaanni akiliuteqarsimapput“. Atuakkiami taama ittumi 1994-imoortumi ima allassimasoqarpoq: „Palaserpassuit AIDS-imik toqquteqarnerat pissutigalugu palasit anguteqatinoortartut taamaattullu . . . palasinngornissamik soqutigisaqartut amerlalluinnarnerat maluginiarneqarnerulersimapput.“ Biibilimi pissutissaqartumik allassimavoq ’aappaneqqusinnginneq’ tassaasoq ’anersaapiluit ajoqersuutaat’. (1 Timûtiuse 4:1-3) Atuakkiamini Vicars of Christ-imi (Kristusip kingoraartai) Peter de Rosa ima allappoq: „Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut ilaat isumaqarput [palasit aappaqaqqusaannginnerat] nunarsuup kitaani iliuutsinit allanit tamanit, ilaatigut atortittartuunermit, ileqqussatigut ajoqusiinerpaasimasoq. . . . [Tamanna] kristumiussutsip tusaamanerlugaassutigikulasarsimavaa. . . . Pinngitsoorani aappaqaqqusaannginneq palasit akornanni ilumoortuusaarniarnermik kinguneqartuaannarsimavoq. . . . Palasi qanorsuaq kinguaassiuutitigut kanngunartulioqattaarsinnaavoq, ilagiilli inatsisaat naapertussagaanni ataasiaannarluniluunniit kateqqusaanngilaq.“

Guutip Ba’alisiornermik isiginninnera eqqarsaatigalugu ajornarpallaanngilaq isummissalluni kristumiuuneraqatigiit ilagiissaat avissaartuussimasut qanoq isigigai. Biibilip atuagartaani kingullermi pallorfiginninnerit ilumuunngitsut tamarmik ataatsimut taaneqarput ’Babylon angisooq, uersartut maajunnartullu nunami pisartut arnaat’. Imalu nangippoq: ’Taassumanilu pruffiitit iluartullu aavi nunamilu toqutaasut tamarmik aavi nanineqarput.’ — sarĸúmersitat 17:5; 18:24.

Taamaattumik Guuti imminut ilumoortumik pallorfiginnikkusuttunut tamanut ima kajumissaarivoq: ’Taassumannga anigitsi, innuttakka, ajortaasigut peqatigileqinavarsi, perluutissaanillu pineqaqinavusi. . . . Perluutissai ullormi ataatsimi nalliussapput, toqulu aliasunnerlu kaannerlu, innermillu ikikkarneqassavoq, nakuummat Jehova Guuti taassuminnga eqqartuussisoq.’ — sarĸúmersitat 18:4, 8.

Maanna makku apeqqutaalerput: Upperisarsiornermit ilumuunngitsumit anereeraanni sumunnartariaqarpa? Qanoq imminik pallorfiginninnissarput Guutip kissaatigaa?

[Qupp. 5-imi ungalusaq/assiliartaq]

Guutipilussiorneq

Ba’alisiornermi guutipiluit assingi atorneqartarput. Israelikkut Jehovamik pallorfiginninneq Ba’alisiornermik akooriaraluarsimavaat. Allaat Jehovap naalaffianut guutipiluit assinginik eqqussisarsimapput. Guutip guutipilussiornermut qanoq isiginninnera nalunanngeqaaq taamani Jerusalem naalaffillu tassaniittoq aserugaatimmagit.

Kristumiuuneraqatigiit oqaluffii guutisiorfigisat assinginik ulikkaarput, soorlu sanningasulinnik, inuusalianik Niviarsiamillu Mariamik inuusalianik. Naalagiartartullu ilarpassuisa assilissat inuusaliallu tamakkua saavanni pallornissartik, seeqqumiarnissartik ussersorlutillu sanningasuliliornissartik ilinniarsimavaat. Tamatumali akerlianik kristumiut ilumoortut oqaaqqissaarneqarput ’guutipilussiorneq qimarratigissagaat’. (1 Korintumiut 10:14) Kristumiut ilumoortut tigussaasut ikiortigalugit Guutimik pallorfiginninniarsarinngillat. — Juánase 4:24.

[Suminngaanneernera]

Musée du Louvre, Paris

[Qupp. 7-mi ungalusaq]

’PALASI ASSUARNAATSUUSUSSAAVOQ’

TAAMA allassimavoq Títuse 1:7-imi, Schindlerip nutsigaa naapertussagaanni. Imaluunniit Erikke Rosenørn-Lehnip nutsigaa naapertussagaanni: ’Biskoppi isornaatsuusariaqarpoq.’ Oqaaseq „biskoppi“ oqaatsimik griikerisuumik „nakkutilliisoq“-​mik isumaqartumik naggueqarpoq. Taamaattumik angutit ilagiinni kristumiuni ilumoortuni nakkutilliisutut toqqarneqarsimasut Biibilip maleruaqqusaanik tunngaviusunik eqqortitsisariaqarput. Taamaaliorunnaarpata nakkutilliisutut suliunnaarsinneqartariaqarput, ’savaatinut maligassaajunnaarmata’. (1 Pîtruse 5:2, 3) Piumasaqaat tamanna kristumiuuneraqatigiit ilagiissaanni maleqqissaarneqarpa?

Naalagaaffimmi Virginiami USA-miittumi palasit 100-t akornanni misissuisimaneq Dr. Everett Worthingtonip atuakkiamini I Care About Your Marriage-​mi innersuussutigaa. 40 procentinit amerlanerusut nassuerutigaat aapparinngisaminnik kinguaassiuutitigut perusussuseqalernartumik iliuuseqaqateqarsimallutik. Ilarpassuilu allasiorsimapput.

Atuagassiami Christianity Today-​mi manna maluginiarneqarsimavoq: „Ukiuni kingullerni qulini oqaluffeqarfik uissuummisinneqaqattaartuarsimavoq, siuttuusut ataqqisaanerpaat ilaasa kanngunartumik inuusimanerat qulaarneqartarmat.“ Ilanngutassiami ’Sooq palasit allasiorsimasut palasinngorteqqinneqartassanngitsut’-​mik qulequtalimmi kristumiuuneraqatigiit iluanni ileqqoq nalinginnaasoq, tassa oqaluffeqarfimmi siuttut „kinguaassiuutitigut ajortuliorsimanertik pillugu eqqartuussaareernerminni“ atorfimminnut ingerlaannaq uterteqqinneqartarnerat, assuaralugu allaatigineqarpoq.