Gamaliel — Saulusip Tarsusimiup ajoqersuisua

INUPPASSUIT nipaarulluinnarput. Aatsaannguummat apustili Paulus, aamma Saulusitut Tarsusimiutut ilisimaneqartoq, toqoriaraluarsimavaat. Romamiut sakkutuuisa annaassimavaat, maannalu inuit saavanni Jerusalemimi naalaffiup eqqaani tummeqqani qeqarpoq.

Paulusip ussersorluni inuit nipangeqqoriarlugit hebriiarisut ima oqarfigai: ’Angutit qatanngutikka ataataasusilu ukorsii, oqaatsikka maanna ilissinnut illersuutiginiagassakka tusarniarsigik. . . . Juutiuvunga, Tarsusimi Kilikiamiittumi erniuvunga, perorsagaallungalu illorpassuaqarfimmi matumani Gamalielip isigaasa saanni, ajoqersorneqarlungalu siuaasatsinnut inatsisaasut najoqqutareqqissaarlugit; Guutilu pillugu ilungersorpunga soorlu tamassi ullumi pisusi.’ — apustilit suliait 22:1-3.

Inuunerata navianartorsiornera eqqarsaatigalugu, sooq Paulusip illersorluni oqalugiaanni aallarnerlugu Gamalielip isigaasa saanni perorsarneqarsimanini eqqaavaa? Gamaliel kinaava, taassumanngalu ajoqersorneqarsimaneq sumik nassataqarpa? Ajoqersorneqarsimanera tamanna Saulusimut sunniuteqarsimava, allaat kristumiunngorluni  apustili Paulusinngoreernerata kingorna?

Gamaliel kinaava?

Gamaliel tassaavoq farisiiari assut ataqqisaasoq. Hillelip Angajulliup, farisiiarit juutitut upperisaata iluani immikkoortunik angisuunik marlunnik tunngaviliisup, ernerata erneraa. * Hillelip atuarfia unammillertaata, Sjammajip, atuarfianit akaarinninnerusutut isigineqarpoq. Naalaffik Jerusalemimiittoq ukiumi 70-imi aserorneqareermat Bet Hillel (Hillelip Illua) Bet Sjammajimit (Sjammajip Illuanit) ornigineqarnerulerpoq. Hillelip illua juutiussutsimut taaguutigitinneqalerpoq, juutiussutsip iluani immikkooqatigiit allat tamarmik naalaffiup aserorneqareernerani tammarmata. Bet Hillelip aalajangigai, juutit inatsisaannut Misjnami, Talmudip tunngaviligaani, allanneqarsimasunut amerlasuutigut tunngaviupput. Gamaliel Bet Hillelip nuimaninngortinneqarnerani pingaaruteqarluinnarsimagunarpoq.

Gamalielip ataqqisaalluarsimanera erserpoq siullersaalluni „rabban“-imik taaneqarsimammat, taaguummik ataqqinninniummik „rabbi“-mit ataqqinarnerusumik. Misjnami taanna pillugu ima allassimasoqarpoq: „Gamalielip Angajulliup toquneratigut Inatsisinik ataqqinninneq kipivoq minguissuserlu pinaveersaarnerlu toqullutik.“ — Sota 9:15.

Gamalielimit ajoqersorneqarsimasoq — qanoq?

Apustilip Paulusip suna pivaa inuppassuarnut oqarami ’Gamalielip isigaasa saanni ajoqersorneqarsimalluni’? Ilinniartitsisumit Gamalielitut ittumit ilinniartinneqarneq sumik nassataqarpa?

Professori Dov Zlotnick, Amerikami Juutit Teologiimut Seminariaanneersoq, ilinnartitsineq tamanna pillugu ima allassimavoq: „Inatsisit oqaatsikkut ingerlateqqitat eqqorluassusiannut, taamaalillunilu tatigisassaassusiannut, ilinniartitsisup-ilinniartullu-attavigiinnerat kisiinnangajammi aalajangiisuuvoq: ilinniartitsisup inatsisinik ilinniartitsinermini peqqissaassusia ilinniartullu tamakkuninnga ilikkagaqarusussusia. . . . Taamaattumik ilinniartut kajumissaarneqartarsimapput ilisimatuut isigaasa saanni issianissaminnik . . . ’oqaasiinillu qilalerlutik imernissaminnik’.“ — Avot 1:4, Misjna.

Atuakkiamini A History of the Jewish People in the Time of Jesus Christ-imi Emil Schürerip ukiuni hundredelinni siullerni rabbinerit ilinniartitseriaasii paasissutissiissutigai, ima allalluni: „Rabbinerit tusaamasaanerusut inuusuttunik ilikkagaqarusuttorpassuarnik eqqaminnut katersuutsitsisarsimapput, ’inatsisinik oqaatsikkut ingerlateqqitanik’ assigiinngissuteerarpassualinnik immikkortuararpassualinnillu ilisimasaqarlualersinnissaat siunertaralugu. . . . Ilinniartitsinermut ilaapput eqqaamaniagassarpassuit alanngaarniagassarpassuillu . . . Ilinniartitsisup atuartut inatsiseqarnermut tunngasunik aalajangerniagassaannik saqqummiivigisarpai, apeqqutinillu akitittarlugit namminerluunniit akisarlugit. Aamma atuartut ilinniartitsisumut apeqquteqarsinnaasarsimapput.“

Atuartut soraarummeernerminni angusaqarluarnissaat kisiat rabbinerit anguniartanngilaat. Ilinniartitsisut taakkua mianersoqquserpalaarlutik atuartunut  ima oqartarsimapput: „Ilikkarsimasaminik ataasiinnarmilluunniit puiuisoq — Allakkat naapertorlugit inuunerminik ulorianartorsiortitsivoq.“ (Avot 3:8) Atuartoq „puilasuliatut salinneqarsimasutut imermik kuseriarnermik ataatsimilluunniit annaasaqartanngitsutut“ ittoq nersualaarneqarnerpaasarsimavoq. (Avot 2:8) Tassa Paulus, hebriiarisut atimigut ’Saulus Tarsusimiu’-kkut ilisimaneqarallarami, taamatut Gamalielimit ilinniartinneqarsimavoq.

Gamalielip ajoqersuutaasa anersaavat

Farisiiarit ajoqersuutaat naapertorlugit Gamalielip inatsisinut oqaatsikkut ingerlateqqitanut upperneq siuarsarsimavaa. Tassa rabbinerit kinguaariinni oqaluttuarsiat allakkanit isumassarsiarititaasunit pingaarnerutissimavaat. (Matîuse 15:3-9) Misjnami Gamaliel ima issuarneqarpoq: „Ajoqersuisussarsiorit [rabbissarsiorit] qularnerillu anigorlugu, eqqoriaanerimmi pissutigalugit pissarsiavit qulinginik tunisivallaassannginnavit.“ (Avot 1:16) Tassagooq Allakkani Hebriiarisuuni qanoq iliornissaq erseqqissumik oqaatigineqanngippat, nammineerluni aalajangiiniartariaqanngilaq nalunngeqatiginnissuserluunniit maliinnarneqartariaqarnani. Tamatumunngagooq taarsiullugu rabbinerimik piginnaaneqarluartumik, aalajangiissussisinnaasumik, nassaartariaqarpoq. Gamaliel naapertussagaanni taamaaliorneq ajortuliornissamik pinaveersimatitsisinnaasutuaavoq. — Naleqqiuguk Rûmamiunut agdlagkat 14:1-12.

Gamalielili upperisarsiornikkut naliliisarnermini akaarinnittutut nutaalerisutullu ilisimaneqarsimavoq. Assersuutigalugu, arnanut isumassuinermik ersersitsisimavoq nalunaarami „arnaq kateqqinnissaanik akuerissallugu [uiata toquneranik] nalunaajaat ataasiinnaq tunngavigalugu“. (Jevamot 16:7, Misjna) Arnarlu avittoq sernissorniarlugu allakkat avissutissat atortuulersinneqarnissaannut atatillugu Gamaliel arlalinnik killilersuuteqarsimavoq.

Gamalielip akaarinnittuunini Jesus Kristusip apustiliinuttaaq ersersissimavaa. Biibilimi apustilit suliáinik agdlagkat-ni oqaluttuarineqarpoq juutit siuttuisa allat Jesus, oqaluussinera pillugu tigusarisimasartik, toqutinnialermassuk qanoq pisoqarsimasoq: ’Killisiuisoqatigiilli ilaat farisiiariusoq Gamalielimik atilik, inatsisinik ajoqersuisoq, inuit tamarmik ataqqisaat nikuippoq; taassuma apustilit anillatsiaqquai. Ilanilu oqarfigai: „Angutit Israelikkuususi ukorsii, mianersoritsi inuit uku pillugit qanoq iliussanersusi. . . . Inuit taakku taamaatissigik iperarlugillu. . . . Guutimut akerartorumasutut isumaqarfigitinnaveeritsi.“’ Gamalielip siunnersuutaa malinneqarpoq, apustilillu iperarneqarput. — apustilit suliait 5:34-40.

 Paulusip Gamalielimit ajoqersorneqarsimanera taassumunnga qanoq isumaqarpa?

Paulus ukiuni hundredelinni siullerni rabbinerit nuimanerit ilaannit ajoqersorneqarlunilu ilinniartitaasimavoq. Qularnanngitsumik Gamalielimik innersuussutiginninnera pissutigalugu Jerusalemimi inuit katersuussimasut taassuma oqaasiinik tusarnaarusulerput. Ajoqersuisorli Gamalielimit annerujussuaq pillugu oqaluffigai — tassa Jesus, Messias. Aammalu Paulusip inuit saaffigai Jesusip ajoqersugaatut, Gamalielip ajoqersugaatut pinnani. — apustilit suliait 22:4-21.

Paulusip kristumiutut ilinniartitsineratigut tusarneqarsinnaava Gamalielimit ajoqersorneqarsimasoq? Qularutissaanngitsumik Paulusip sukannersumik Allakkanik juutillu inatsisaannik ilinniartinneqarsimanini kristumiutut ajoqersuisutut iluaqutigisimavaa. Guutimilli isumassarsisitaalluni Biibilimi allagaasigut paatsuugassaanngitsumik erserpoq Gamalielip farisiiarisut upperisaminik ajoqersuutaa tunngaviusoq ajattoraa. Paulusip juuteqatini allallu Jesus Kristusimut siulersorsimavai, juutit rabbineriinut imaluunniit ileqqutoqqanut inuit pilersissimasaannut siulersornagit. — Rûmamiut 10:1-4.

Paulus Gamalielimut ajoqersugaajuaannarsimasuuguni assut ataqqisaalersimassagaluarpoq. Gamalielip qanimut suleqatai allat juutiussutsip siunissaanik ilusilersueqataasimapput. Assersuutigalugu, Gamalielip ernera Simeon, immaqa Paulusip atuaqatigisimasaasa ilaat, juutit Romamiunut pikitsitsineranni pingaaruteqarluarsimavoq. Naalaffiup aserorneqarnerata kingorna Gamalielip ernutaata, Gamaliel II-p, Sanhedrinip, juutit eqqartuussisuuneri ataatsitut isigalugit, pisinnaatitaaffimminik piginneqqilernissaa illoqarfimmullu Jabnemut nuunnissaa isumagaa. Gamaliel II-p ernutaata Juda Ha-Nasip Misjna, ulloq manna tikivillugu juutit eqqarsartaasiannut tunngaviusoq, katiterlugulu allassimavaa.

Gamalielip atuartitaatut Saulus Tarsusimiu qularnanngitsumik juutiussutsip iluani nuimasumik inissisimaffeqalersinnaasimassagaluarpoq. Qaffakkiartornerli taama ittoq pillugu Paulus ima allassimavoq: ’Kisianni iluanaaqqutigigaluakka Kristus pillugu ajunaaqqutaatippakka. Ilumummi tamaasa ajunaaqqutaatippakka Naalakkatsinnik Kristus Jesusimik ilisarsinissaq annerungaartoq pillugu, taanna pillugu tamatigut ajunaartoorama tamaasalu igitassaannaatillugit Kristus iluanaaqqutigiumallugu.’ — Filípimiut 3:7, 8.

Farisiiaritut qaffakkiartornini taamaatiinnarlugu Jesus Kristusimut ajoqersuganngornermigut Paulusip ajoqersuisorisimasami ’Guutimut akerartorumasutut isumaqarfigitinnaveersaarnissamik’ siunnersuutaa malippaa. Jesus qinugiunnaaramiuk Paulus ’Guutimut akerartorunnaarpoq’, Guutimut akiuukkunnaarpoq. Taarsiullugu Kristusip ajoqersugaatut ’Guutimut suleqataalerpoq’.— 1 Korintumiut 3:9.

Ullumikkut Jehovap nalunaajaasuisa ilungersuussisut kristumiussutsip ilumoortup oqariartuutaa oqaluussissutigiuarsinnarpaat. Ilaat Paulusitut iliorlutik inuunerminni annertoorujussuarmik allannguisimapput. Ilaat nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninnermut, suliamut ilumut ’Guutimit pisumut’, annerusumik peqataalerumallutik allaat suliffimmi qaffakkiartornissaraluaminnik taamaatitsisimapput. (apustilit suliait 5:39) Gamalielip maligassiaa pinnagu Paulusip maligassiaa malissimagamikku pilluarlutik inuupput. (wE 15/7 96)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 27-imi assiliartaq]

Apustili Paulusip nutaarsiassaq nuannersoq inunnut inuiannit tamaneersunut oqaluussissutigisimavaa