Sinnattut siunissaq pillugu oqaluttuussinnaavaatigut?

ITSARLI inuit sinnattut pissanganartittarsimavaat. Egyptenimiut atuagarsuaateqarsimapput sinnattunik nassuiaasunik, Babylonimiullu sinnattunik nassuiaasartoqarsimapput. Griikerit napparsimasortatik nakorsat guutiata Asklepiosip naalaffiisa ilaanni sinitsittarsimavaat, peqqissinissamut siunnersuutinik sinnattorniassammata. Ukiut hundredellit siulliit aappaanni ukiut naatsorsuisarnitta siorna Artemidorus atuakkiorsimavoq sinnattuni assersuutit pillugit isummani allallugit, tamatumalu kingorna taanna tunngavigalugu atuagarpassuit allanneqarsimapput. Ullumikkuttaaq sinnattut nassuiarniarneqartarput. Ilumoorpali sinnattut siunissamik paasititsisartut?

Sinnattut siunissamik oqaluttuarsinnaassagunik qutsinnerusumit, pissaanermit avataaneersumit, sunnerneqartariaqarput. Biibili pissaanermik taamaattumik Guutimeersumik assersuuterpaaloqarpoq. Ilaannikkut kiffaminut aammalu imminut pallorfiginnittuunngikkaluartunut siulittuisunik sinnattortitsisarsimavoq.  Job 33:14-16-mi ima allassimavoq: „Guuti oqaluttaraluarpoq . . . Inuit sinillualeraangata imaluunniit qasuerserlutik sinngusaleraangata sinnattutigut unnuakkullu takorluukkatigut siutaat ammartarpai.“

Egyptenimi Josefip nalaani Guutip Farao taama iliorfigaa, ukiunik naatsorsuisalernerput sioqqullugu ukiunik 1700-nik. Faraop sinnattua Mosesimik allakkat siulliit 41:1-7-mi allaatigineqarpoq, versinilu 25-miit 32-mut Josefip nassuiaataa allassimavoq: „Ukiut arfineq-marluk Egyptenimi tamarmi peqangaarfiusut nalliukkumaarput. Taakkuali kingulerissavaat ukiut arfineq-marluk kaannersuaqarfiusut.“ Josefip Farao ima nalunaarfigaa: ’Guutip qanoq iliorniarnini ilinnut takutissimavaa.’ (1 Moses 41:28) Sinnattorlu eqquuppoq.

Babylonip kunngia nuimasoq assingusumik misigisaqarsimavoq. Kunngi Nebukadnezar eqqissiveerussutigingaakkaminik sinnattorsimavoq — imaali puiorsimavaa. Sinnattunik nassuiaasartuni tamaasa qaaqquai sinnattuminik qanorlu isumaqarneranik oqaluttuaqqullugit. Taamaaliorsinnaanngillalli. — Daniel 2:1-11.

Guutilli nammineerluni kunngi sinnattortikkamiuk sinnattoq nassuiaataalu pruffiitiminut Danielimut saqqummersissinnaavai. Daniel 2:19-mi atuarparput: „Taava isertugaq Danielimut saqqummersitaavoq unnuami takorluukkatut.“ Pruffiitip sinnattoq Guutimut ataqqinaatissanngortippaa: „Isertugaq illit kunngi paasiumasat ilisimatuut angakkuarnittartullu sinnattukkanillu nassuiaasartut ulloriarsiortullu kunngimut oqaluttuarisinnaanngilaat. Guuteqarporli qilammiusumik isertukkanik saqqummersitsisartumik, taassumalu illit kunngi Nebukadnesar ullussani kingullissani piumaartussanik nalunaarfigisimavaatit.“ — Daniel 2:27, 28.

Ilaannikkut Guuti sinnattut aqqutigalugit kiffaminut peqqussuteqartarpoq. Piffissanilu allani iluarisaanerannik nalunaarfigisarsimavai, paasitillugilluunniit ilaginninnerminik. Jakobip sinnattukkut paasisimavaa Guutimut iluarisaalluni. — 1 Moses 48:3, 4.

Josefip, Jesusip ataatassaata, paasigamiuk Maria naartusoq avinniarlugu aalajangerpoq. Sinnattukkulli nalunaarfigineqarpoq taamaalioqqunagu. Matîuse 1:20-mi ima allassimavoq: ’Taamali isumalermat, ata, [Jehovap] inngiliata sinnattortillugu saqqummerfigaa oqarluni: „Josefiaa, Davidip ernera, siooraqinak nuliassat Maria ilinnut pisissallugu, ilumiua anersaakkut illernartukkut pimmat.“’ Kingusinnerusukkut sinnattukkut mianersoqquneqarpoq: ’Ata, Jehovap inngiliata Josef sinnattortillugu saqqummerfigaa oqarluni: „Makillutit naalungiarlu arnaalu ilagalugit Egyptenimut qimaagit.“’ — Matîuse 2:13.

Sinnattut Guutimeersuunngitsut

Itsaq Guutip innuttaanut ilaanngitsut akornanni sinnattunik nassuiaanerit nalinginnaasimapput, tamatuma ersersippaa nalinginnaasumik sinnattutigut siulittuutit tatiginarnerat naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq. Pruffiitip Jeremiasip nalaani pruffiitioqqusersut ima nalunaarsimapput: „Sinnattorama, sinnattorama!“ (Jeremia 23:25) Inuit isumaqartinniarpaat Guuti aqqutigalutik oqaluttoq. Sinnattortut taamaattut pillugit Jeremia isumassarsisinneqarluni oqarsimavoq: „Katersaarsuit [Jehovaat] Israelikkut Guutiat ima oqarpoq: ’Pruffiitinit akornassinniittunit siulittuisartunillu ilissinniittunit salloqittartinniaqinasi, taakkualu sinnattugaat uppereqinasigit, salluliorlutik uanga atera atorlugu talorluukkersaarfigisarmasi; . . .’ oqarpoq [Jehova].“ — Jeremia 29:8, 9.

Pruffiitioqqusersut ’siulittuiniartartuugamik’ sinnattui anersaapilunnik inunnik tammartitsiniartunik sunnerneqarsinnaapput. Tamatumunnga assingusumik Sakarja 10:2-mi allassimavoq: „Guutipiluilli sallunerinnarnik oqaaseqartarput, siulittuiniartartullu nakutitsiniutaannarnik takorluuisarput. Sinnattukkatik uppernanngitsut oqaluttuarisarpaat.“

Diaavulu salloqittaasartut annersaraat; ukiuni tuusintini arlalinni upperisarsiornikkut siulersuisut eqqunngitsumik nalunaartittarsimavai sinnattut takorruukkallu aqqutigalugit Guutip oqalutsittaraatik, Jeremiasip  Zakariasillu nalaanni pruffiitioqqusersut iliortarnerisut. Taamaattut pillugit isumassarsisitaalluni Biibilimik allattoq Judas ukiuni hundredelinni siullerni kristumiunut ima mianersoqqusisimavoq: ’Ilissinnummi ilaliunniarsimapput inuit ilaat qangali eqqartuussassanngortitaareersut, iluaatsorsuusut, Guutitta saammaanneranik kanngunartuliornermut atornerluisut naalakkersuisutuarpullu Naalagarput Jesus Kristus miserratigulugu.’ Inuit taamaattut Judasip ’sinnattortutut ittunik’ taavai. — Jûtarse 4, 8.

Misilittakkit

Inuk oqarsinnaavoq sinnattukkut Guutip oqaluussimagaani, eqquussimasumilluunniit sinnattorsimalluni; tamannali immini pissutissaanngilaq inuup taassuma upperinissaanut tamatigulluunniit malinnissaanut. Malugeriaruk Israelikkut sumik paasitinneqarsimanersut, Mosesimik allakkat tallimaat 13:1-3, 5-mi allassimasumi: „Pruffiitimik sinnattukkulluunniit takorluugaqarsimasumik ilissinnut takkuttoqarsinnaavoq neriorsorlusilu nalunaaqummik tupinnartuliamilluunniit pisoqarumaarneranik. Kisianni nalunaaqut tupinnartuliarluunniit siulittuutigisaa ilumut eqquuppat tassungalu peqatigitillugu inuk taanna ima oqarpat: ’Guutit allat attavigisimanngisasi kiffartuussigit guutisiorfigalugillu,’ taava pruffiitip taassuma sinnattukkulluunniit takorluuisartup oqaaserisai taama ittut naalassanngilasi. . . . Pruffiitili sinnattukkulluunniit takorluuisartoq toqunneqassaaq.“ Inuit taamatut salluliorneri Guutip akuerigallarpai, takutittarmassuk kiffami ilumoorfigilluinnarneraanni imaluunniit naamik.

Killinnartunik sinnattortut upperiinnarnagit, oqaaserisaasa misilinneratigut silatusaartariaqarpugut, salloqittaasorsuarmit ersinngitsumit, ’inuit najugaanni nunalinnik tamanik tammartitsiniartumit’ tammartitaaqqunata. (sarĸúmersitat 12:9) Qanorli ililluni taamaaliortoqarsinnaava?

Biibili uatsinnut unnersuussutaavoq Guutimeersoq, sallusuissummut aqqutissiuisoq. ’Oqaatsisit sallusuissutaapput,’ Guutip oqaasii allassimasut pillugit Jesus oqarsimavoq. (Juánase 17:17) Juánasip agdlaga sujugdlît 4:1-mi ima oqaanneqarpugut: ’Asanartusi ukorsii, anersaat suulluunniit uppereqinasigik, kisianni anersaat Guutimit pisimanersut misilissigik; pruffiitioqqusersummi amerlasuut silarsuarmut aallarput.’ Inuit taakkua oqaaserisaat, isumaat iliuusiilu misissornerugaanni, Biibilimi allassimasunut akerliunerat paasineqassaaq. Ilumoortup suuneranut Guutip oqaasia aalajangiisussat qutsinnersaraat.

Sinnattorsimasoq immikkut ittumik ilisarsinermik pigisaqarnerarpa? Siulittuiniartuua allatigullu anersaasiortuulluni? Taamaappat Guutip oqaasiata ersarissumik assuaraa. „Ilissi akornassinni . . . pisussanik eqquiniartartoqassanngilaq, siulittuisartoqassanani angakkuartartoqassananilluunniit. Serrasoqartassanngilaq, timaajagarsiortunik anersaanillu siulittuisartunik siunersiuisoqartassanani toqoreersunillu apersuisoqartassanani. Inerteqqutinik tamakkuninnga unioqqutitsisut tamaasa Jehovap maajugai.“ — 5 Moses 18:10-12.

Sinnattorsimasoq oqarpat toqusuitsumik tarneqarluni Guutip oqaasia akerlilerpaa, ersarissumik allassimammat: „Inuk [isumavia: tarneq] ajortuliortoq toqussaaq.“ (Hesekiel 18:4, NV) Imminut nersoqqusaarpa? Allat imminut ilannguteqqullugit kajumissaarpai? Tassani Matîuse 23:12-mi allassimasut atuupput: ’Akitsiniartormi nikanarsissavoq.’ apustilit suliait 20:30-mi kristumiut ima mianersoqquneqarput: ’Ilissilu nammineq akornassinnit angutit makikkumaarput ajoqersukkat imminnut malinnaatikkumallugit mumingasunik oqaluttut.’

Nakuusernermut kajumissaariva? Taava Jâko 3:17, 18-mi assuarineqarpoq: ’Ilisimassulli pavannga pisoq siullermik minguitsuuvoq, aammattaaq eqqissisitsiniararaaq isumagillunilu oqaatseriarlunilu nallittuingaarlunilu ajunngitsunillu naammassisaqangaarluni kinaassusersiornanilu pisuusaarnanilu. Iluarnerulli inerititai eqqissisitsisunut eqqissinartumik siaruartigaasarput.’ Politikkikkut pissaaneqarniartuua silasuarmiluunniit oqaasissaqarniartuuva? Taava Jâko 4:4-mi oqaatsinut  ersarissunut naleqquppoq: ’Silap piinik asannikkumaannartoq Guutimut akerartortigitittaraaq.’

Taamaalilluni Biibilip eqqunngitsut qulaajartarpai. Ikinngut qanigisarluunniit toqusoq sinnattorigutsigu imaalluarsinnaavoq taanna isumakuluutigereersimagipput. Unnuaq taanna toquppat, tamanna immini isumaqanngilaq sinnattoq siulittuutaasimasoq. Ataatsimik eqquussorisamik sinnattorsimagaanni, eqquutinngitsunik hundredelinnik sinnattoreersimasarpoq.

Ilumoorpoq itsaq — Biibilip suli allanneqarnerata nalaani — Guuti sinnattut aqqutigalugit unnersuussisarsimammat piumaartussanillu saqqummersitsisarsimammat. Ullumikkulli taamaattoqarnissa pisariaqanngilaq. Biibili unnersuussutinik Guutimit inuit nalitsinni pisariaqartitaannik tamanik imaqarpoq, Biibilimilu siulittuutinik ukiunut tuusintinut tulliuttunut atuuttussanik imaqarpoq. (2 Timûtiuse 3:16, 17) Qularutiginngissinnaavarput sinnattutta siunissarput pillugu Guutimit oqariartuutaannginnerat. Sinnattut tassaaginnarput qaratsami pisartut pissusissamisoortut, sulinerupput isumatta peqqissumik oqimaaqatigiinnissaanut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut. (wE 1/10 96)

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Pisussat pillugit Farao sinnattorsimavoq. Ullumikkut Guutip oqaasiani siunissaq paasineqarsinnaavoq.