Naqisimaneqartunut tuppallersaat

MALUGINIKUUIUK tusagassiuutini oqaatsit aalajangersimasut atorneqartuartartut? Oqaatsit soorlu sorsunneq, pinerlunneq, ajunaarnersuaq, kaannersuaq naalliuutillu tusakatappigit? Oqaaserli ataaseq tusagassiuutini qaqutigorsuaannaq atorneqartarpoq. Oqaaseq taanna uagut inuit atorfissaqartilluinnagaraarput. Oqaaseq tassaavoq „tuppallersaat“.

„Tuppallersarpaa“ isumaqarpoq „nakussatsillugulu neriuuteqalersippaa“ aamma „aliasuutaa ajornartorsiutaaluunniit atoruminarsarpaa“. 1900-kkunni makkunani silarsuarmi allanngornersuaqaqattaaqimmat neriuummik aliasunnermillu atoruminarsaasinnaasumik atorfissaqartitsineq annertoorujussuuvoq. Ilumoorpoq ullumikkut ilavut siuaasatta sinnatorisimanngisaannilluunniit timikkut atugarissaarmata. Tamanna ilisimatuussutsikkut siumukarsimanermik pissuteqangaatsiarpoq. Ilisimatuussutsilli teknologiillu tuppallersaatississimanngilaatigut, inuit naalliuutaannut pissutaasunik nungutitsisinnaasimannginnamik. Sooruna taamaaliorsinnaasimanngitsut?

Ukiut hundredelikkuutaat matuma siorna kunngip ilisimasup Salomonip naalliuutinut pissutaasut tunngaviusut ilaat eqqaavaa ima oqarami: „Misissorsimavara seqernup ataani qanoq ittunik pisoqartartoq inuit ilaat inoqatiminnut ajoqutaasumik pissaaneqarpallaaleraangata.“ (Nalunaajaasup oqaasii 8:9) Inuup tullerminut pissaaneqarfiginninniartarnera ilisimatuussutsip teknologiillu allanngortissinnaasimanngilaat. Tamanna 1900-kkunni nunat ilaanni kisermaassilluni naalakkersuisoqarneranik sorsunnernillu amiilaarnartunik kinguneqartarsimavoq.

 1914-imiilli inuit hundrede millioninit amerlanerusut sorsunnerup kingunerisaanik toqutaasimapput. Kisitsisip tamatuma tunuaniittut eqqarsaatigeriakkit — ilaqutaasut aliasuttut millionilikkuutaat tuppallersarneqarnissamik pisariaqartitsisut. Sorsunnerillu peqqarniitsumik toqutaanerit saniatigut naalliunnartunik allanik aamma nassataqartarput. Sorsunnersuup kingulliup qaangiunnerani Europami qimaasut 12 millioninit amerlanerupput. Ukiuni kingulliunerusuni inuit millionip affai Asiap kujataa-kangiani sorsuffinnit qimaasimapput. Balkanip nunataani sorsunnerit pissutigalugit inuit 2 millioninit amerlanerusut angerlarsimaffimminnit qimaasariaqarsimapput — ilaatigut ’naggueqatigiinnik nungusaanermit’ aniguiumallutik.

Qimaasut tuppallersarneqarnissamik pisariaqartitsilluinnarput, ingammik pigisatik tigummisinnaasatik kisiisa nassarlugit angerlarsimaffimminnit aallartariaqarsimasut, sumunnarnissartik imaluunniit nammineq ilaquttatillu qanoq siunissaqarnertik nalulluinnarlugu. Inuit taakku tassaapput naqisimanninnerup eqqugai nallinnartut. Tuppallersarneqarnissartik pisariaqartippaat.

Silarsuup ilaani eqqissisimakannerfiusuni inuit millionilikkuutaat iluamik oqaatigalugu aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanermut inussiaapput. Inoqarpoq sinnilissuarmik pilinnik, amerlanerpaalli ullormut inuussutissaqarumallutik ilungersortariaqarput. Amerliartuinnartut suliffissaqanngillat. Afrikami aviisimi siulittuutigineqarpoq silarsuarmi „suliffissaaleqinersuaq aatsaat taama ingasatsigisoq atuutilerumaartoq, ukiumilu 2020-mi suliffissaaleqisut 1,3 milliardinik amerliumaartut“. Qularutissaanngitsumik aningaasaqarnikkut naqisimaneqartut ’nakussatsinneqarnissartik neriuuteqalersinneqarnissartillu’ imaluunniit tupallersarneqarnissartik pisariaqartippaat.

Inuit ilaat ajornartoorluinnarnertik pissutigalugu pinerlunniartalersarput. Soorunami tamanna eqqugaannut ajornartorsiutinik pilersitsiinnartarpoq, pinerlunniartarnerullu annertuup naqisimaneqartutut misigineq ajornerulersiinnartarpaa. Johannesburgimi aviisimi The Star-imi qanittukkut qulequtaq imaattoq atuarneqarsinnaavoq: „’Silarsuarmi nunat toqutsiumatuuffiunerpaartaanni’ ulloq nalinginnaalluinnartoq.“ Ilanngutassiami allaaserineqarput illoqarfimmi eqqaanilu ullormi nalaatsornerinnakkut qinerneqartumi pisut. Ullormi tamatumani sisamat inuartarineqarput, biilimillu ingerlatitsisut arfineq-pingasut unitsinneqariarlutik biiliminnik tilliffigineqarput. Illoqarfiup ilaani ’akunnattumik pigissaartut’ najugaqarfianni tillinniarnerit 17-it  nalunaarutigineqarput. Tamatumalu saniatigut arlalinnik sakkulersorluni ujajaasoqarpoq. Aviisimi allassimavoq ulloq tamanna „eqqissisimakannerfiusutut“ politiinit nalilerneqartoq. Paasinarpoq tillinniarfigitittut inuartarineqartunulluunniit qanigisaasut nanertisimasutut misigissappata. Toqqissisimanermik neriuummillu pisariaqartitsipput — tassa tuppallersarneqarnissartik pisariaqartippaat.

Nunat ilaanni angajoqqaat meeqqatik atortittartunngortillugit tunisarpaat. Oqaatigineqarpoq nunami Asiamiittumi ataatsimi takornarissat atoqateqarnissaq pinerullugu ornigartagaanni 2 millioninik atortittartoqartoq, taakkua ilarpassui meeraallutik tunineqarsimallutik imaluunniit aallarunneqarsimallutik. Taakkunannga nallinnartunit naqisimaneqarnerusoqarnerpa? Atuagassiami Time-mi ilanngutassiami, Asiap kujataa-kangiani arnat kattuffiisa 1991-imi ataatsimeersuarnerannut tunngasumi, niuerneq maajunnartoq tamanna eqqartorneqarpoq. Ataatsimeersuarnermi tamatumani missiliuunneqarpoq „silarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu arnat 30 millionit 1970-kkut qiteqqunneranniilli tunineqarsimasut“.

Meeqqalli atortittartunngortitaallutik tunineqartut soorunami kisimik naqisimaneqanngillat. Meeqqat amerliartuinnartut angerlarsimaffimminni angajoqqaaminnit qanigisaminnilluunniit timikkut pinerlineqartarput allaalluunniit pinngitsaalisaallutik kinguaassiuutitigut atoqatigineqartarlutik. Meeqqat taamaattut sivisoorujussuarmik misigissutsikkut anniartarput. Alianartumik naqisimaneqarput aammalu iluaqutigisinnaasaminnik tuppallersaatigisinnaasaminnillu atorfissaqartitsillutik.

Itsaq naqisimaneqarnermik ilisimannittoq

Kunngi Salomonip inuit imminnut naqisimaqattaattut isigalugit uissuumminartissimaqaa. Ima allassimavoq: „Kingumut takuakka iluaatsuliornerit seqernup ataani pisartut. Takuakka qunutitaasut qiasut tuppallersarneqanngitsullu. Ikioriartorneqanngillat qunutitsisaat naalagaammata.“ — Nalunaajaasup oqaasii 4:1.

Kunngi ilisimasoq taanna ukiut 3000-it matuma siorna naqisimaneqartut tuppallersarneqarnissaminnik pisariaqartitsilluinnarnerannik paasinnittoq ullumikkummitaava qanoq oqassagaluarpa? Salomonilli nalunngilaa inuk naammalluinnanngitsoq kinaluunniit, aamma nammineq, tuppallersaammik pisariaqartinneqartumik pilersitsisinnaanngitsoq. Naqisimannittut  kisermaassillutik pissaaneqarnerannik kipititsisinnaasumik pisariaqartitsineqarpoq.

Biibilimi Tussiaat 72-imi inunnik tamanik tuppallersaasinnaasoq eqqartorneqarpoq. Tussiaat taanna Salomonip ataataanit, kunngi Davidimit, allanneqarsimavoq. Kunngimit utoqqanngortumit Davidimit allanneqarsimavoq kunngissarlu kingoraartissani eqqartorpaa. Tussiaat naapertussagaanni inuk taanna naqisimaneqarnermit ataavartumik aniguisitsissaaq. „Iluarneq ulluini inerilluarsimassaaq, pigissaarnerlu angeqisoq atugaassaaq qaammat qaamaneerutserlugu. Immamit immap illuanut naalagaassaaq, . . . nunarsuup isuinut.“ — Tussiaat 72:7, 8.

Davidip oqaatsit taakku allakkamigit qularnanngitsumik ernini Salomon eqqarsaatigaa. Salomonilli paasivaa pissutsit tussiaammi eqqartorneqartut pilersinnissaannut saperluni. Tussiaammi oqaatsit inuiannut Israelikkunnut eqquutitipajaarsinnaagaluarpai, nunarsuarmulli tamarmuunngitsoq. Nalunanngilaq tussiaammi isumassarsiarititaallunilu siulittuutaasumi tamatumani Salomonimit annerujussuaq pineqartoq. Kina? Alla pinnani Jesus Kristus kisimi.

Jesusip inunngornera inngilip nalunaarutigigamiuk ima oqarpoq: ’Guutip Jehovap tuniumaarpaa siuaasaata Davidip issiavissaarsuanik.’ (Lúkarse 1:32) Jesusillu oqaatsit ’maaniippoq Salomonimit annerusoq’ imminut pilluni atorsimavai. (Lúkarse 11:31) Jesus Guutip talerpiata tungaani issiassalluni makititaagamili qilammiilersimavoq. Tappavanngaanniit oqaatsit Tussiaat 72-imiittut eqquutitissinnaavai. Kiisalu naqisimaneqartut nammagaannik peersinissaminut Guutimit pissaanilerneqarlunilu piginnaassusilerneqarsimavoq. (Tussiaat 2:7-9; Daniel 2:44) Taamaattumik Jesusip oqaatsit Tussiaat 72-imiittut eqquutitissavai.

Naqisimanninneq kipitinneqangajalerpoq

Taamaalilluni inuiaat naqisimanninnernit qanorluunniit ittunit aniguisitaassapput. 1900-kkunni makkunani naalliuutinik naqisimanninnernillu aatsaat taama ingasatsigisunik takunnittuusimavugut. Jesusili siulittuisimavoq pissutsit taama ittut ’silarsuup naggatissaata’, tassa pissutsit aaqqissuussaanerata maannakkut atuuttup atorunnaarsinneqarnissaata, nalaanut ilisarnaataassasut. (Matîuse 24:3) Ilaatigut siulittuisimavoq ’inuiaat pikitsitsiumaartut inuiaqatiminnut, naalagaaffillu naalagaaffeqatiminut’. (Matîuse 24:7) Siulittuutip ilaa tamanna 1914-imi sorsunnersuup siulliup aallartinnerata nalaani eqquutilerpoq. ’Iluaatsuliornerillu amerliumaarmata asanninneq amerlasuuni nillertunngorumaarpoq,’ Jesusip oqaatsini ilavai. (Matîuse 24:12) Inatsisaanneq asannissuseqannginnerlu kinguaariinnik ajortunik qunutitsiumatuunillu pilersitsisimapput. Taamaattumik Jesus Kristusip nunarsuarmut kunngitut akuliunnissaa ilimanarsilersimassaaq. (Matîuse 24:32-34) Tamanna naqisimaneqartunut Jesus Kristusimut uppertunut taassuminngalu inuiaat Tuppallersaasussaattut Guutimit qinerneqarsimasutut isiginnittunut qanoq kinguneqassava?

Tamanna akiniarlugu Tussiaat 72-imi versit ilaat nalunanngitsumik Jesus Kristusimut eqquuttut atuarsinnaavavut: „Annaatissavai piitsoq ikioqqulluni suaartartoq, annikilliortitarlu ikiortissaaleqisoq. Nallittussavai sanngiitsoq piitsorlu, ajorsartut inuunerat annaatissavaa. Akiliullugit iperagaatissavai qunutitaanermit persuaalliorfigineqarnermillu, inuunerat erlinnangaarmat taassuma isaani.“ (Tussiaat 72:12-14) Taamaalilluni Kunngip Guutip toqqagaata, Jesus Kristusip, naqisimaneqarneq pissutigalugu naalliuttoqannginnissaa qulakkiissavaa. Taanna naapertuilluanngitsuliornerit qanorluunniit ittut peernissaannut pissaaneqarpoq.

Immaqa ima aperiumasoqassaaq: ’Ajunngeqaaq, massakkummi? Ullumikkut naalliuttunut tuppallersaatissaqarpa?’ Tuppallersaatissaqarpoq. Atuagassiami matumani ilanngutassiani marlunni quppernerni 12-24-miittuni takutinneqassaaq qanoq ilillutik inuit millionilikkuutaat Guutimut ilumoortumut, Jehovamut, erneranullu asangaagaanut, Jesus Kristusimut, qanimut attaveqarnermikkut maannangaaq tuppallersaatissaqalersimasut. Attaveqarneq taama ittoq ulluni ajornakusoortuni makkunani tuppallersaatigisinnaavarput, silarsuarmilu naqisimanniffiunngitsumi inuunermik naassaanngitsumik kinguneqarsinnaavoq. Jesus Guutimut qinunermini ima oqarsimavoq: ’Tassaavorli inuuneq naassaanngitsoq: illit kisivit ilisaralutit kisivit ilumut Guutiusutit, aallartitallu Jesus Kristus ilisaralugu.’ — Juánase 17:3. (wE 1/11 96)

[Qupp. 4, 5-mi assiliartaq]

Guutip silarsuassaani naqisimaneqartoqassanngilaq