Imarisai

Imarisai

Sooq ulloq eqqartuussiffissaq siooragineqarpa?

Sooq ulloq eqqartuussiffissaq siooragineqarpa?

Sooq ulloq eqqartuussiffissaq siooragineqarpa?

„KRISTUMIUT fundamentalistit ukiuni qulilinni arlalinni siulittuutigisimavaat nunarsuaq tamakkerlugu qanittukkut ajunaarnersuaqarumaartoq,“ Damian Thompson atuagassiami Time-imi upperisarsiornermut tunngasunik allaatiginnittartoq taama oqarpoq. „Taakkua tupigusuutigiqisaannik siunissami pisussat taamaattut ullumikkut upperineqaannanngillat, aammali inunnit illaruaatiginnittartunit taakkuninngarpiaq saqqummiunneqartarput: qarasaasialerisunit, sulisitsisunit politikerinillu.“ Oqarpoq ukiumi 2000-imi nunarsuaq tamakkerlugu qarasaasiat atorsinnaajunnaararnissaannik isumakulunnerup ’inuit upperisaqanngivissut ukiut 1000-it nikinnerinik pingaartitsisunngortissimavai, inuppassuit ingasattajaalernissaannik, naalagaaffiit susinnaajunnaarsinneqarnissaannik, nerisassaaleqineq pissutigalugu pikitsitsinissaannik timmisartullu illorsuarnut nakkarnerat pissutigalugu ajunaartoqarnissaanik’.

Aamma upperisarsioqatigiit minnerusut ilaat, ’silarsuup naggatissaanik’ pingaartitsisut, suliniutaat toqqissisimananngitsut isumakulutsitsipput. 1999-imi januaarimi franskit aviisianni Le Figaro-mi ilanngutassiami „Jerusalem sarĸúmersitat-llu siggartaataat“-nik qulequtalimmi ima allassimasoqarpoq: „[Israelimi] politiit isumannaallisaasut naatsorsuutigaat ’ukiut 1000-it nikinnerinik pingaartitsisut’ 100-t sinnerlugit Uuliap Qaqqaani eqqaaniluunniit Jesusip tikiunnissaa imaluunniit naggatissaq utaqqigaat.“

Britannica Book of the Year-imi 1998-imoortumi immikkut nalunaarusiaqarpoq „eqqartuussiffissamik immikkut upperusiortut“ pillugit. Ilaatigut eqqaaneqarpoq immikkut upperusiortut imminoqatigiittut, soorlu Heaven’s Gate, Inuit Naalaffiat, Seqernup Naalaffiata Aaqqissuussinera kiisalu Aum Shinrikyo (Sallusuissut Qutsinnerpaaq), 1995-imi Tokyomi qimuttuitsut aqqutaanni gassinik toqunartunik aniatsitsisoq inuit aqqaneq-marluk ajunaarnerannik tusindilippassuillu toqunartoqalernerannik kinguneqartumik. Nalunaarusiaq naggaserlugu Martin E. Marty, Chicagop universitetiani upperisarsiornermi professoriusoq allappoq: „Ukiumut 2000-imut qaammatisiutit atorneqalerpata amerlasuunut isumassarsivissatut sunniuteqassaaq — qularnanngitsumillu assigiinngitsorpassuarnik siulittuisoqassalluni suliniaqatigiillu assigiinngitsorpassuit pilersikkusunneqalissallutik. Ilaasa navianaateqarsinnaanissaat ilimanaateqarpoq. Isumakuluuteqannginnissamut piffissaanngilaq.“

Ukiut ingerlaneranni eqqartuussiffissamik siulittuutit

Biibilip atuagartaasa kingullersaat tassaavoq sarĸúmersitat (griikerisoorlugu Apokalypse), ukiut hundredellit siulliit u.n.k. naalerneranni allanneqarsimasoq. Atuagaq taanna siulittuutinik assersuutinillu imaqartorujussuummat, atuakkiat aalajangersimasut sarĸúmersitat allanneqarnerata siunerujussuatigut allanneqarsimasut aamma ’apokalypse’-mik taaneqartalerput. Atuakkiani tamakkunani assersuutaasut mytologiimut tunngasut Persiamiutoqqanit taakkualu siornatigut inuusunit aallaaveqarput. „[Juutit naggatissaq pillugu] atuakkiaasa amerlanersaanni Babylonimit malunnartumik sunnerneqarsimaneq“ The Jewish Encyclopedia-mi eqqaaneqarpoq.

Juutit naggatissaq pillugu atuakkiaat ukiut 100-kkut u.n.s. aallartilerneranniit ukiut 100-kkut u.n.k. naalernerat tikillugu amerliartorput. Atuakkianut tamakkununnga pissutaasoq nassuiarlugu Biibilimik misissueqqissaartartoq allassimavoq: „Juutit piffissaq marlunnut immikkortittarsimavaat. Taamanikkut ukiut ajorluinnartuusut . . . Taamaattumik juutit suut tamarmik naggatissaat utaqqivaat. Ukiut aggersut tamatigut ajunngitsuusut, ukiut atugarissaarfiusut Guutip pigisai eqqissisimaffiusut, pigissaarfiusut naapertuilluarfiusullu atuutilissapput. . . . Tamakku qanoq ilillutik piviusunngussappat? Juutit upperinnginnamikku nunami pissaanillit taamatut allanngortitsisinnaasut Guutip akuliunnissaa tatigaat . . . Guutip tikiuffissaa, Naalakkap ulluanik taaneqartoq, piffissaavoq siooranartoq amiilaarnartortalik, aseruinertalik eqqartuunneqarfittalillu ukiunut nutaanut aallarniutaasoq. Naggatissaq pillugu atuakkiani tamani tamanna sammineqartarpoq.“

Eqqartuussiffissaq siooragineqartariaqarpa?

Biibilimi sarĸúmersitat-ni allassimavoq ’sorsunnissami Guutip ajugaqanngitsup ullussarsuani piumaartumi’ imaluunniit Harmagedonimi ajortut suujunnaarsinneqassasut, tamatumalu kingorna ukiuni tusindini naalagaaffeqassasoq Satanilu qilersorneqarluni itinersuarmut igitaassasoq Kristusillu inuiaat eqqartuutissagai. (sarĸúmersitat 16:14, 16; 20:1-4) Ukiuni akullerni siulittuutinik tamakkuninnga paasinerluisoqartarsimavoq katuullit ’iluartuutitaat’ Augustin (354-430-mi u.n.k. inuusoq) oqarsimammat ukiuni tusindini naalakkersuineq Kristus inunngormat aallartissimasoq tamatumalu kingorna eqqartuussineqassasoq. Augustinip piffissaliinissani pingaartippallaarsimagunanngilaa, ukiorli 1000 qanilliartortillugu inuit siooranerujartuinnarput. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut isumaqatigiinngissutigaat ukiuni akullerni ullormik eqqartuussiffissamik qanoq sioorasoqarsimatiginersoq. Naggataatigulli paasinarsivoq siooranartoqanngitsoq.

Ullumikkuttaaq silarsuup ukiumi 2000-imi 2001-imiluunniit aserornissaa inunnit uppertunit uppinngitsunillu siooragineqarpoq. Siooranermulli pissutissaqarpa? Biibilimilu sarĸúmersitat-ni tusarliussaq siooragissavarput imaluunniit qilanaarissavarput? Allaaserisami tulliuttumi tamanna akineqassaaq.

[Qupp. 4-mi assiliartaq]

Ukiuni akullerni ullormik eqqartuussiffissamik sioorasimaneq pissutissaqarsimanngilaq

[Suminngaanneernera]

© Cliché Bibliothèque Nationale de France, Paris

[Suminngaanneernera]

Maya/Sipa Press