Suut tamarmik nutaanngortitaassapput — siulittuutigineqartutut
Suut tamarmik nutaanngortitaassapput — siulittuutigineqartutut
’Issiavissaarsuarmi issiasoq oqarpoq: „Ata, suut tamaasa nutaanngortippakka.“ Uannullu oqarpoq: „Allagit, oqaatsit tamakku sallusuillutillu ilumoormata.“’ — SARKÚMERSITAT 21:5.
1, 2. Sooq paasinarpa inuppassuit siunissami pisussanik eqqoriaanissamut nangaasarmata?
ILAANNI oqarlutilluunniit eqqarsarnikuuit: ’Ilumummi, aqagu qanoq pisoqassasoq kia ilisimavaa?’ Tupinnarpallaanngilaq inuit siunissami pisussanik eqqoriaanissamut nangaasarmata, imaluunniit siunissami pisussanik takunnissinnaanerartunut tatiginninngimmata. Uagummi inuit qaammatini ukiuniluunniit aggersuni qanoq pisoqarnissaanik siulittuisinnaanngivippugut.
2 Atuagassiap Forbes ASAP-p normuani immikkut ittumi piffissamik sammisaqartumi Robert Cringely allappoq: „Nagaataatigut tamatta piffissamit nikanarsagaassaagut, siunissamilli eqquiniaasartunut piffissap ingerlanera sakkortunerusumik eqqussaaq. Pinnguaataavoq tamatigungajak ajorsarfigisagarput. . . . Taamaakkaluartoq
immikkut ilisimasalinnik taaneqartartut piumaartussanik eqqoriaasarnertik ingerlatiinnarpaat.“3, 4. (a) Ilaat sooq isumaqarpat ukiut tusindit nutaat isumalluarnissamut pissutissaqartikkaatigut? (b) Allat siunissamut qanoq piviusorsiortumik neriuuteqarpat?
3 Imaakkunarpoq ukiunut tuusindinut nutaanut tikinnerput amerlasuunut siunissamik eqqarsalersitsisoq. Siorna ukiup aallartinnerani Canadamiut atuagassiaat Maclean’s ima allappoq: „Canadamiunut amerlanernut immaqa ukioq 2000 ukiutut allatulli iinnarumaarpoq, aammali imaassinnaavoq nutaarluinnarmut aallaqqaataasumik pisoqarfiujumaartoq.“ Professori Chris Dewdney Canadami York-universitetianeersoq isumalluarnissamut pissutaasoq manna eqqaavaa: „Ukiut tusindit nutaat iserfigigatsigik ukiut hundredellit amiilaarnartut puigorsinnaanngorpavut.“
4 Tassaannaanngila eqqarsaatikkut kissaatigisaq? Canadami isumasiuinerup takutippaa aperineqartut 22 procentiinnaat „isumaqartut ukioq 2000 silarsuup nutaamik aallartinneranik kinguneqarumaartoq”. Aperineqartut affangajaasa naatsorsuutigaat ukiut tulliuttut 50-it ingerlaneranni sorsunnersuaqaqqikkumaartoq. Erseqqippoq inuit ikittuinnaat isumaqartut ukiut tuusintit nutaat ajornartorsiutitsinnik iluarsiiffiusinnaassasut sunillu tamanik nutaanngortitsiviullutik. Sir Michael Atiyah, Royal Society of Londonimut siulittaasuusimasoq, ima allappoq: „Pissutsit sukkaqisumik allanngoriarmata . . . ukiut 2000-ikkut inuiassuarnut tamanut allannguutinik pingaarutilinnik qinigassaqassapput. Ilungersuutigilereerpavut inuit amerliartornerat, atortussat ikiliartornerat, avatangiisinik mingutsitsineq piitsullu amerliartornerat, aaqqiissutissamillu nassaarnissaq nukinginnarsivoq.“
5. Siunissaq pillugu paasissutissat tatiginartut sumi nainsinnaavavut?
5 Maannalu immaqa ima eqqarsarputit: ’Siulittuisinnaanngikkuttalu soormi siunissaq eqqarsaatigiunnaaginnarutsigu ullumikkorpiarlu atukkavut eqqarsaatigilluaannarlugit?’ Tamanna akisariaqarpoq: „Naamerluinnaq!“ Uagut inuit siunissami qanoq pisoqarnissaanik eqqoqqissaartumik siulittuisinnaanngikkaluarpugut, imaanngilarli siunissamut isigisoqarsinnaanngitsoq. Kina siunissamut isigisinnaava, aammalu sooq isumalluarnissamut pissutissaqarpa? Apeqqutit taakku akissutissarsisinnaavavut siulittuutini aalajangersimasuni sisamani. Atuarneqarsinnaapput silarsuarmi atuakkat siammarsimanersaanni atuarneqarnersaannilu, aammali paatsoorneqarnersaanni sumiginnagaanersaannilu, tassa Biibilimi. Biibili qanoq isumaqarfigigaluaraanniluunniit, imaluunniit ilisimalluaraluaraanni immikkoortut taakkua sisamat atuarnissaat pisariaqartippat. Taakkunanimi siunissaq pilluarnartoq siulittuutigineqarpoq. Aammattaaq siulittuutit taakkua pingaaruteqartut sisamat oqaatigimisaarpaat uagutsinnut asasatsinnullu siunissaq qanoq ikkumaarnersoq.
6, 7. Esajasip siulittuutini qanga saqqummiuppaa, siulittuutaalu qanoq ilillutik tupinnangaartumik eqquutitinneqarpat?
6 Siulittuut siulleq Jesajap allagai-ni kapitali 65-imiippoq. Siulittuulli atuartinnagu eqqaamasariaqarparput qanga allanneqarsimanersoq sumullu tunngatinneqarnersoq. Allattoq tassaavoq Guutip pruffiitia Esajas. Taanna inuusimavoq Judap naalagaaffiata piuneerussaanera ukiut 100-t sinnerlugit sioqqullugu. Tamanna pivoq Jehovap juutit uppissuseqanngitsut illersorunnaarmagit Babylonimiullu Jerusalem piuneerummassuk inuilu nunaannit aallarullugit. — 2 Israelikkut 36:15-21.
7 Oqaluttuarisaaneq naapertorlugu siulittuutip eqquusimaneranut atatillugu eqqaaneqartariaqarportaaq Esajasip Guutimit siulersorneqarluni Persiamiup suli inunngorsimanngitsup Babylonimut ajugaasussap aqqa siulittuutimini eqqaammagu, tassa Kyros. (Jesaja 45:1) Kyrosip juutit ukiumi 537-mi u.n.s. nunaminnut uternissaannut aqqutissiuuppai. Tupinnartumik Esajasip nunap nutaanngortinneqarnissaa siulittuutigaa, soorlu kapitali 65-imi atuarsinnaagipput. Siulittuummini pingaarnertut sammivaa Israelikkut nunaminnut uterunik pilluarnissaat.
8. Siunissaq pilluarnartoq suna Esajasip siulittuutigaa, oqariartaaserlu suna immikkut soqutiginaateqarpa?
8 Jesaja 65:17-19 atuariartigu: „Nutaanngortissavakka qilak nunalu, pereersut eqqaamaneerutissapput eqqaaqqinneqarnatillu. Kisianni pinngortitakka soraajuitsumik tipaatsuutigineqarlutillu qiimmattaatigineqassapput Jerusalaat qiimmattaatissanngortissagakku inuilu tipaatsuutissanngortillugit. Jerusalaat qiimmattaatigissavara innuttakkalu tipaatsuutigalugit. Qianermik nillianermilluunniit tusarsaasoqarunnaassaaq.“ Atugassat Esajasip siulittuutigisai juutit Babylonimiitillutik atugarisimasaannit pitsaanerungaarput. Qiimmattarneq tipaatsunnerlu eqqaavai. Malugeriaruk allassimasoq „nutaanngortissavakka qilak nunalu“. Oqariartaaseq taanna Biibilimi sisamariarlugu atorneqarpoq, uanilu siullerpaamik atorneqarluni. Biibilimi allassimaffiit taakku sisamat siunissatsinnut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaapput, siunissarput qanoq ittuussanersoq siulittuutigisinnaavaat.
9. Jesaja 65:17-19 qanoq ililluni taamanikkut juutinut eqquutitinneqarpa?
9 Jesaja 65:17-19 siullermik eqquuppoq itsaq juutit Jesajamit siulittuutigineqartutuut nunaminnut utermata, tassani najugaqaleqqillutik Guutimillu pallorfiginninneq minguitsoq atuutilerseqqillugu. (Esra 1:1-4; 3:1-4) Soorunami nunarsuarmi maani nunaminnut uterput — avataarsuani arlaannut nuutsinneqanngillat. Tamatuma Esajasip oqaatigisani „nutaanngortissavakka qilak nunalu” qanoq isumaqartinneraa paasitippaatigut. Siulittuutit Nostradamusimit siulittuisartunillu allanit saqqummiunneqarsimasut erseqqilluanngitsut inuit ilaasa pinerattut ilumoornersut eqqarsaatigisariaqanngilavut. Biibilimmi nammineerluni nassuiarpaa Jesajap suna pineraa.
10. ’Nuna nutaaq’ Esajasip siulittuutigisaa sunaava?
10 Oqaaseq „nuna“ Biibilimi atorneqaraangami tamatigut nunarsuaq eqqarsaatigineqarneq ajorpoq. Assersuutigalugu Tussiaat 96:1-imi ima allassimasoqarpoq: „[Jehova] erinalersorfigisiuk erinniukkamik nutaamik, [Jehova] erinalersorfigisiuk nunamiut tamassi!“ Biibilitoqqani oqaaseq ’nuna tamaat’ allassimavoq. Aammami nunarsuarput nunavittalik imarsualillu soorunami erinarsorsinnaanngilaq. Inuilli erinarsorsinnaapput, taamalu Tussiaat 96:1-imi pineqartut tassaapput nunarsuarmi najugallit. * Aammali Jesaja 65:17-imi taaneqarpoq ’qilak nutaaq’. „Nuna“ tassaappat inuiaqatigiit nutaat nunaminnut utersimasut, taava ’qilaat nutaat’ suussappat?
11. Oqariartaaseq ’qilaat nutaat’ qanoq paasisariaqarpa?
11 M’Clintockip Strongillu Biibili pillugu qinerlerfissianni Cyclopædia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature ima allassimasoqarpoq: „Sumiiffiup pruffiitip takorruugaani eqqaaneqartoq qilak . . . tassa naalakkersuisut tamarmik . . . innuttaminnit qulliunerusut taakkununngalu aqutsisuusut, soorlumi qilak nunarsuarmit qulliunerusoq aqutsisuusorlu.“ Oqaatsit ’qilak nunalu’ eqqarsaatigalugit qinerlerfissiami nassuiarneqarpoq ’siulittuutini atorneqaraangata isumaqartut inuiaqatigiinni inuit politikkimut atatillugu assigiinngitsunik inissisimaffii. Qilak tassaavoq qulliunerusut; nuna tassaavoq ataaniittut, tassa inuit qulliunerusunit naalakkersorneqartut.’
12. ’Qanoq ilillutik ’qilaat nutaat nunalu nutaaq’ juutinut eqquutitinneqarnermi siullermi piviusunngorpat?
12 Juutit nunaminnut uteramik aaqqissuussinermik nutaamik taaneqarsinnaasumut ilaalerput. Naalakkersuisortaarput. Zerubbabel, kunngip Daavip kinguaavisa ilaat landshøvdinngorpoq, Josualu palasiuninngorluni. (Haggaj 1:1, 12; 2:21; Sakarja 6:11) Taakku tassaalerput „qilak nutaaq“. Sumut qullersaassappat? Qullersaaffigissavaat „nuna nutaaq“, tassa inuiaqatigiit minguiarsimasut, Jerusalem tassanilu naalaffissuaq Jehovamik guutisiorfiusussaq sanaqqinniarlugit nunaminnut utersimasut. Siulittuutip taamanikkut inuiaqatigiinnut juutinut eqquutitinneqarnerani „qilaat nutaat nunalu nutaaq“ pineqarsimapput.
13, 14. (a) Allassimaffik alla suna oqariartaatsip ’qilaat nutaat nunalu nutaaq’-p atorneqarfigisaa misissortariaqarparput? (b) Suna pillugu Peterip siulittuutaa ullutsinnut immikkut soqutiginaateqarpa?
13 Maannali isumaa paasinerlugu qulakkeertariaqarparput. Taamaassorinneqattaarluta Biibilimik nassuiaaniarsarissanngilagut imaluunniit itsarsuaq inuiaat oqaluttuarisaanerat uterfiginianngilarput. Guutip oqaasii siulittuutaasut suli annerujussuarmik imaqarput. Tamanna takusinnaavarput oqariartaaseq „qilaat nutaat nunalu nutaaq“ Biibilimi allamik atorneqarnera qupperutsigu. 2 Pîtruse kapitali 3-mi oqariartaaseq taanna siunissarput pillugu atorneqarpoq.
14 Apustili Peterip allakkani allappai juutit nunaminnut uternerannit ukiut 500-t sinnerlugit qaangiuttut. Apustiliunini tunngavigalugu Peterip Kristusip ajoqersugai allaffigai — Kristus 2 Pîtruse 3:2-mi taaneqarpoq ’Naalagaq’. Versimilu 4-mi taavaa Jesusip tikiunnissaa unnersuutaasoq. Taamaattumik siulittuut tamanna nalitsinni soqutiginaateqartorujussuuvoq. Takussutissarpassuaqarpoq sorsunnersuup siulliup nalaaniilli Jesus najuussimasoq, tassa Guutip naalagaaffiani qilammiittumi Naalakkatut oqartussaassuseqarluni. (sarĸúmersitat 6:1-8; 11:15, 18) Peterip kapitalimi tamatumani siulittuutigisaat ilaa alla eqqarsaatigalugu tamanna immikkut pingaaruteqarpoq.
15. Peterip ’qilassanik nutaanik’ siulittuutaa qanoq eqquutitinneqarpa?
15 Versi 13-imi ima allassimavoq: ’Unnersuutaali naapertorlugu ilimagisaqarpugut qilassanik nutaanik nunassamillu nutaamik iluarsuseqarfissanik.’ Oqaatigineqareersutut Jesus maanna qilammi issiavissaarsuarminiittoq ’qilassani nutaani’ pineqartuni kunngiusoq. (Lúkarse 1:32, 33) Allassimaffiilli allat takutippaat kisimiilluni naalakkersuinngitsoq. Jesusimmi neriorsuutigaa apustilit allallu qilammi inissaqarumaartut. Eprîarinut agdlagkat-ni apustili Paulus allappoq taakku ’qilammit qaaqquneqartunut ilanngussimasut’. Jesusilu oqarpoq ilagaluni qilammi issiavissaarsuarni issiajumaartut. (Eprîarit 3:1; Matîuse 19:28; Lúkarse 22:28-30; Juánase 14:2, 3) Nalorninaallereerparput Jesus qilammi allanik naalakkersueqateqassasoq, ’qilassat nutaat’ eqqartorneqartut ilaannik. Peterilli ’nunassaq nutaaq’ taagamiuk suna pivaa?
16. Qanoq ililluni ’nuna nutaaq’ atuutilereerpa?
16 Siulittuutip itsaq eqquunneratuulli, tassa juutit nunaminnut utermata, ullumikkuttaaq 2 Pîtruse 3:13-imi pineqartut tassaapput inuit ’qilassanut nutaanut’ naalatsigitittut. Tassaapput ullumikkut inuit millionilikkuutaat nuannaarlutik naalakkersuisunut taakkununnga naalatsigitittut — naalakkersuisut taakkua ilinniartitsinermut pilersaarusiaannik iluaqutiginnissimasut aammalu taakkua inatsisaannik Biibilimiittunik ilungersorlutik malinninniartut. (Jesaja 54:13) Taakku tassaapput ’nunassap nutaap’ tunngavii, tassaagamik inuiaqatigiit silarsuarmit tamarmit pisut, inuiaqatigiinnit, oqaaseqatigiinnit naggueqatigiinnillu tamanit pisut, Kunngip Jesusip Kristusip ataani suleqatigiittut. Inuiaqatigiinnut taakkununnga ilaalersinnaavutit. — Mika 4:1-4.
17, 18. Sooq Pîtrusip agdlagaisa áipait 3:13-imi allassimasut neriuteqalersippaatigut?
17 Isumaqarniaqinalli ilisimasavut taakkuinnaasut, siunissami pisussat annikitsualuttaannik ilisimasaqanngitsugut. Pîtrusip agdlagaisa áipait kapitali 3-mi allassimasut ataqatigiinnerat misissorluarnerugutsigu, allannguutissat annertuut pisussat atuassavavut. Vers 5-imi 6-imilu Peterip allaatigaa Noap nalaani ulersuaq taamani silarsuarmik guutiitsuusumik nungutitsisoq. Vers 7-imi taavaa ’qilaat nunalu maannakkut ittut’, tassa naalakkersuisut assigiinngitsut taakkualu innuttaat, uninngagallartitaasut ’ulloq inuit iluaatsut eqqartuutiffissaat aserorfissaallu nalliutserlugu’. Tamatuma uppernarsarpaa oqariartaatsimi ’qilak nunalu’-mi pineqanngitsut qilak nunalu piviusut, pineqarlutilli inuit naalakkersuisuilu.
18 Versini tulliuttuni Peterip nassuiarpaa Jehovap ullussaa saliinersuarmik kinguneqarumaartoq,’qilassanik nutaanik nunassamillu nutaamik’ vers 13-imi taaneqartunik aqqutissiuussiumaarlunilu. Versip naggataani qanoq allassimasoq malugiuk — ’iluarsuseqarfissanik’ imaluunniit „naapertuilluassuseqarfissanik“. Tamanna ilimasulersitsinnginnerpa siunissami suut tamarmik ilorraap tungaanut allanngornissaannik? Neriulersitsinnginnerpa nutaarluinnarmik, piffissamik inuit inuunermik maannakkumut naleqqiullugu nuannaarutiginerusinnaasaannik? Taamatut isumaqarutta inunnut amerlagisassaanngitsunut Biibilimi siulittuutigineqartunik paasisimasaqalersimsunut ilaavugut.
19. Sumut atatillugu sarĸúmersitat kapitali 21-mi ’qilaat nutaat nunalu nutaaq’ siunissami pisussatut eqqaaneqarnerpat?
19 Ingerlaqqeriarta. Oqariartaatsip ’qilaat nutaat nunallu nutaap’ Jesaja kapital 65-imi aamma 2 Pîtruse kapitali 3-mi atorneqarneri misissoreerpavut. Maannalu qupperiartigu sarĸúmersitat kapitali 21 oqariartaaseq assingusoq aamma tassani allassimammat. Allassimaffimmut tunuliaqutaasoq paaseqqaarutsigu iluaqutaassaaq. Kapitalit marluk tamanna sioqqullugu, sarĸúmersitat-ni kapitali 19-imi, sorsunneq assersuutitigut takorloruminartumillu allaatigineqarpoq, tassaanngilarli inuiaqatigiit marluk imminnut akeraasut sorsunnerat. Illua tungaaniippoq ’Guutip Oqaasia’. Soorlu nalunngikkipput taaguut tamanna Jesus Kristusimut atorneqartarpoq. (Juánase 1:1, 14) Taanna qilammiippoq, takorruukkamilu takuneqarsinnaalluni katersaarsuit qilammiittut ilagalugit. Kikkut sorsuffigaat? Kapitalimi eqqaaneqarput ’kunngit’, ’sakkutuut naalagaat’ aamma assigiinngitsunik atorfillit, ’mikisullu angisuullu’. Sorsunneq tamanna Jehovap ullussaarsuanut, guutiitsuussutsip peerneqarnissaanut, attuumassuteqarpoq. (2 Tásalûníkamiut 1:6-10) sarĸúmersitat-ni kapitali 20-p aallaqqaataani oqaluttuarineqarpoq ’pulateriaarsutoqaq, tamassalu Diaavulu Satanilu’ qanoq peerneqassasoq. Tamanna tunuliaqutaralugu maanna sarĸúmersitat kapitali 21 misissorneroriartigu.
20. Allanngortitsinersuaq suna sarĸúmersitat 21:1-imi eqqaaneqarpa?
20Jesajap allagaanut kap. 65-imut 2 Pîtruse kapitali 3-mullu tunngatillugu paasisavut tunngavigalugit qularutigissanngilarput tamatumani pineqanngitsoq qilaap aammalu nunarsuatta imarsuisalu allanik nutaanik taarserneqarnissaat. Kapitalini siuliiniittuni saqqummiunneqartutut inuit guutiitsut naalakkersuisuilu, taakkununnga ilaalluni naalagaat ersinngitsoq, Satan, piiagaassapput. Tamatumani neriorsuutigineqartoq tassaavoq pissutsit aaqqissuussaanerat nutaaq nunarsuup inuinut sunniuteqartussaq.
Apustili Johannesip sarĸúmersitat-nik allattup kapitali taanna oqaatsinik soqutiginartunik ukuninnga aallartippaa: ’Qilallu nutaaq nunalu nutaaq takuakka; qilak siulleq nunalu siulleq peermata, imarlu peqarunnaarluni.’21, 22. Pilluaqqussutissat suut misigiumaarivut Johannesip neriorsorpaatigut, ’qulliillu inuit isaannit allarterneqarnissaat’ qanoq paasisariaqarpa?
21 Siulittuutip nuanningaartup atuarnera nangikkutsigu taamtut neriorsorneqarpugut. Vers 3-ip naggataani eqqartorneqarpoq piffissaq Guutip inunnik najuilerfissaa, inuit peqqusaminik iliortut isumassulerpagit. (Hesekiel 43:7) Versi 4-mi 5-imilu Johannes nangippoq: ’Qulliillu tamaasa isaannit allarterumaarpai, toqulu peqarunnaassavoq, aliasuttoqarunnaarlunilu nilliasoqarunnaarlunilu anniartoqarunnaassavoq, siulliit peermata. Issiavissaarsuarmi issiasoq oqarpoq: „Ata, suut tamaasa nutaanngortippakka.“ Uannullu oqarpoq: „Allagit, oqaatsit tamakku sallusuillutillu ilumoormata.“’ Ilumut, siulittuut tamanna qiimmaallannarpoq!
22 Unilluta itinerusumik eqqarsaatigilaariartigu Biibilip suna siulittuutigineraa. ’Guutip qulliit tamaasa isaannit allarterumaarpai.’ Qulliit pineqartut tassaanavianngillat nuannaarnerup qullii. Naamik, qulliit Guutip allartigassai pissuteqassapput naalliuutinik, aliasuutinik, pakatsinernik, anniaatinik annikilliuutinillu. Sooq taamaassimassava? Guutip inuit qulliinik allarteriumaarluni neriorsuutaanut arajutsisassaanngitsumut, ’toqup, aliasunnerup, nillianerup anniarnerullu peernissaannut’, atassuteqarnera pissutigalugu. — Juánase 11:35.
23. Johannesip siulittuutaa naapertorlugu qularnanngivissumik suut peerneqassappat?
23 Tamatuma ersersinnginnerpaa kræftimik nappaateqalertarnerup, qaratsakkut aanaartoortarnerup uummalliortarnerullu — aap, allaat toqup — atuukkunnaarsimanissaat? Kinami arlarput asasaminik annaasaqarsimanngila nappaatit, ajunaarnerit pinngortitamiluunniit ajunaarnersuit pissutigalugit? Guutip uani neriorsuutigaa toqu peqarunnaassasoq. Tamanna isumaqarpoq meeqqat taamanikkussamut inunngorumaartussat utoqqalillutillu toqunissamut alliartussanngitsut. Nappaatit pingaartumik utoqqalinermi amerlasuunit atugaalersartut, Alzheimerip nappaataa, osteoporose, tinunerit quertilu atuukkunnaassapput.
24. ’Qilaat nutaat nunalu nutaaq’ allannguutissanik tupinnangaartunik sunik kinguneqassappat, allaaserisamilu tulliuttumi suna misissussavarput?
24 Qularnanngitsumik isumaqatigissavatsigut aliasuutinut anniaatinullu millisaataajumaartoq utoqqalisarnerup nappaatillu atuukkunnaarsinneqarpata. Kisianni piitsuussuseq meeqqanillu atornerluisarneq, inuttut qanoq ittumik tunuliaqutaqarneq ammillu qalipaataa pissutigalugu naqisimanninneq? Tamakku tamarmik ullutsinni atugaangaartut ingerlaannassappata aliasunneq anniarnerlu atugaajunnaarnavianngillat. Taamaattumik ’qilaat nutaat’ ’nunallu nutaap’ ataanni inuusut maanna aliasungaarnermut pissutaasunit erloqisinneqassanngillat. Allanngornersuaqassaaq! Manna tikillugu oqariartaatsip ’qilaat nutaat nunalu nutaaq’-p Biibilimi allassimaneqarfiisa sisamat ilaat pingasut taamaallaat misissorpavut. Suli allassimaffeqarpoq sammisatsinnut attuumassuteqarluartumik, tassanilu erseqqissarneqarpoq sooq pissutissaqarluartugut siunissami Guutip ’suut tamarmik nutaanngortinnissaannik’ neriorsuutiminik eqquutititsinissamut qilanaarnissatsinnut. Allaaserisami tulliuttumi siulittuut taanna tamatumalu pilluarnissatsinnut pingaaruteqarnera misissornerussavavut. (wE 15/4 2000)
[Quppernerup ataani ilanngussaq]
^ imm. 10 The New English Bible-mi Tussiaat 96:1 ima nutserneqarpoq: „NAALAGAQ erinalersorfigisiuk nunamiut tamassi!“ The Contemporary English Version-imi ima allassimavoq: „Nunarsuarmiittusi tamassi, NAALAGAQ erinarsorlusi unnersiutigisiuk.“ Ersarippoq Esajas ’nuna nutaaq’ eqqaagamiuk isumaqartoq Guutip innuttai nunaminniittut.
Eqqaamavigit?
• ’Qilaat nutaat nunallu nutaap’ Biibilimi siulittuutigineqarnerisa ilaat pingasut taakkit.
• Juutit itsaq inuusut qanoq ilillutik ’qilassanik nutaanik nunassamillu nutaamik’ neriorsuutip eqquutitinneqarnera misigaat?
• Peterip ’qilassanik nutaanik nunassamillu nutaamik’ neriorsuutaa qanoq eqquutitinneqarumaarpa?
• Siunissaq nuanningaartoq suna sarĸúmersitat kapitali 21-mi neriorsuutigineqarpa?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
Jehovap siulittuisimaneratorluinnaq Kyrosip ukiumi 537-mi u.n.s. juutit nunaminnut utersinnaanissaat isumagaa