Nunarsuup paratiisinngornissaanik upperisaqarneq piviusorsiorneruvoq
Nunarsuup paratiisinngornissaanik upperisaqarneq piviusorsiorneruvoq
Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani inuit millionilippassuit upperisimavaat nunarsuaq qimallugu qilaliarumaarlutik. Ilaat isumaqartarsimapput Pinngortitsisup siunertarisimanngisaannaraa nunarsuaq najugaqarfigiuassagipput. Pinngernaveersaartut suli ingasattajaarnerupput. Ilarpassuisa nunarsuaq pisuussutillu tamaasa ajortutut isigisarpaat — anersaakkut naammagisimaarinninnissavimmut Guutimullu qanittumik attaveqarsinnaanermut akornutaanerarlugit.
Inuit taamatut eqqarsaatersortartut nunarsuup paratiisinngornissaa pillugu Guuti qanoq oqartoq nalusimassavaat soqutigisimanaguluunniit. Guutip oqaatsimini Biibilimi angutit isumassarsitillugit tamatuminnga qanoq allatsissimanerai misissussallugu inuit ikittuinnaat ullumikkut soqutigaat. (2 Timotheusi 3:16, 17) Guutip oqaasiali inuit oqaasiinit tatiginerussallugu silatusaarnerussannginnerpa? (Romamiut 3:4) Silatusaarnerinnaassanngilaq, aammali inuunermi pingaaruteqarpoq, Biibilimimi mianersoqquneqarpugut pinngortitap ajortup takussaanngitsup inuit anersaakkut tappiillisikkai, maannalu „silarsuaq tamaat tammartikkaa“. — Saqqummersitat 12:9; 2 Korinthimiut 4:4.
Sooq paatsiveerunnersuaqarpa?
Tarnip suuneranik isummat imminnut akerleriittut Guutip nunarsuarmut siunertaa pillugu paatsiveerutsitsipput. Inuppassuit isumaqarput toqujuitsumik tarneqartugut — timitsinnit avissaaqqasumik toqugaangattalu uumaannartartumik. Allat isumaqarput timi pinngortinneqanngitsorli inuup tarninga piusimasoq. Isumaliutersortartoq grækereq Platon isumaqarpoq tarneq „qilammiitilluni ajortuliarisimasaminut pillaatitut inuup timaani mattussaaqqasartoq“. Ukiut hundredellit aappaanni inuusimasoq palasi Origenes assingusumik oqarpoq „tarnit [qilammi] ajortuliorsimasut inuup timaanut kattutinnginnerminni“ aamma „ajortuliaminnut pillaatitut [timimi nunarsuarmiittumi] parnaarussaasut“. Inuittaaq millionillit isumaqarput nunarsuaq tassaannaasoq qilaliartinnani misilinneqarfik.
Aamma toqunermi tarneq susarnersoq pillugu assigiinngitsunik isumaqartoqarpoq. Atuagaq History of Western Philosophy naapertorlugu Egyptenimiut isumaqartarsimapput „toqusut tarningi itinersuarmukartartut“. Kingorna isumaliutersortartut toqusut tarningi itinersuarmut taartumut pisannginnerarlugit pavunga anersaat silarsuaanukartarnerartarpaat. Qinerlerfissiaq naapertorlugu isumaliutersortartoq grækereq Sokrates eqqarsaatersorsimavoq tarneq toqunermini „takussaanngitsumut ingerlasartoq . . . piunermilu sinnerani guutit ilagisarai“.
Biibilimi qanoq allassimava?
Guutip oqaasiani isumassarsiarititaasumi, Biibilimi, inuit toqusuitsumik tarneqarnerat oqaatigineqanngisaannarpoq. Assersuutigalugu Paulusip Korinthimiunut allagai siulliit 15:45 atuariaruk: „Inuk siulleq, tassa Adami, tarninngorpoq uumassuseqartoq.“ Paasiuminartorujussuuvoq. Guutip inuk siulleq Adami pinngortikkamiuk arlaannik uiniunngitsumik pilinngilaa. Naamik, Biibilimi oqaatigineqarpoq ’inuk tarninngortoq uumassuseqartoq’. Adami tarneqanngilaq. Tarniuvoq.
Jehovap nunarsuaq inuillu pinngortikkamigit inuit toqusarnissaat siunertarinngilaa. Siunertaraa nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuussasut. Adami toquvoq, Guutip 1 Mosesi 2:8, 15-17; 3:1-6; Esaja 45:18) Inuk siulleq toqugami anersaat silarsuaannut nuutsinneqarpa? Naamik. Inuk — tarneq Adami — pujoralammut uumassuseqanngitsumut pinngorfimminut uterpoq. — 1 Mosesi 3:17-19.
inatsisaanik unioqqutitsinini kisiat pissutigalugu. (Ajorti toqulu siuaasatsinnit Adamimit kingornuppavut. (Romamiut 5:12) Tamanna isumaqarpoq toqugaangatta Adamitulli piujunnaartartugut. (Tussiaat 146:3, 4) Biibilip atuagartaani 66-iusuni oqaatsit „toqujuitsoq“ aamma „naassaanngitsoq“ oqaatsimut „tarneq“-mut atatillugu atorneqanngivipput. Akerlianik Biibilimi ersarissumik ersersinneqarpoq tarneq, tassa inuk, toqusinnaasoq. Tarneq toqusarpoq. — Oqaluussisartup oqaasii 9:5, 10; Jaaku 5:20.
Nunap pii tamarmik ajortuuppat?
Nunap pii suut tamarmik, aamma nunarsuaq ilanngullugu, ajortuunerarneqarnerat qanoq isigissavarput? Mani-siortut, upperisarsioqatigiit Persiami ukiut hundredellit aappaanni angummit Manimit atilimmit pilersinneqarsimasut, taamatut isumaqarsimapput. The New Encyclopædia Britannica-mi allaqqavoq: „Mani-siortut pilersimapput naalliunneq inuttut inuunermut ilaalluinnartoq pissutigalugu.“ Mani isumaqarpoq inuttut inuuneq „pissusissamisuunngitsuusoq, naalliunnartuusoq ajorluinnartuusorlu“. Isumaqarsimavorlu „naalliukkunnaarnissamut“ aqqutissatuaq tassaasoq tarnip timimiit anilluni nuna qimallugu anersaat silarsuaanni inuulernissaa.
Tamatuma akerlianik Biibilimi oqaatigineqarpoq Guutip nunarsuaq inuillu pinngortikkamigit ’pinngortitani tamaasa isigigai, takugaalu ajunngingaartut’. (1 Mosesi 1:31) Taamanikkut inuit Guutillu akornanni assiaquteqanngilaq. Adami Evalu Jehovamut qanittumik attaveqarput, inuup naammalluinnartup Jiisusip Ataataminut qilammiusumut attaveqarnerata assinganik. — Matthæusi 3:17.
Siuaasavut siulliit Adami Evalu ajortuliorsimanngikkaluarunik Jehova Guuti nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik qanittumik attaveqarfigiuaannarsimasinnaagaluarpaat. Inuit inuunerat Paratiisimi aallartippoq, Biibilimimi ima allassimavoq: „Guuti [Jehova] Edenimi naatsiiviliorpoq kangiani, inulianilu tassunga pisippaa.“ (1 Mosesi 2:8) Naatsiivimmi paratiisiusumi tassani Eva pinngortinneqarportaaq. Adami Evalu ajortuliorsimanngikkaluarunik nunarsuup tamarmi paratiisinngortinneqarnera kinguaatillu nuannaarutigisimassagaluarpaat. (1 Mosesi 2:21; 3:23, 24) Paratiisi nunarsuarmiittoq inuiaat naassaanngitsumik angerlarsimaffigisimassagaluarpaat.
Sooq ilaat qilaliassappat?
Immaqa ima aperivutit: ’Biibilimi oqaatigineqannginnami inuit ilaat qilaliassasut?’ Ilumut, taama oqaatigineqarpoq. Adami ajortuliormat Jehova naalagaaffimmik qilammiittumik pilersitsiniarluni aalajangerpoq, tassani Adamip kinguaavisa ilai Jiisusi Kristusi ilagalugu „nunarsuarmi kunngiussapput“. (Saqqummersitat 5:10; Romamiut 8:17) Taakku qilammi naassaanngitsumik inuusussanngorlutik toqusunit makitinneqassapput. Katillugit 144.000-iupput, taakkununngalu ilaasut siulliit ilagaat Jiisusip ukiuni hundredelinni siullerni ajoqersugai aalajaatsut. — Lukasi 12:32; 1 Korinthimiut 15:42-44; Saqqummersitat 14:1-5.
Guutilli aallaqqaammulli siunertarinngilaa inuit nunarsuaq qimallugu qilaliassasut. Jiisusi nunamiitilluni oqarpoq: „Allamik qilammut pavunnartoqanngilaq, qilammit aqqartoq kisimi, tassa Inuup Ernera.“ (Johannesi 3:13) „Inuup Ernera“, Jiisusi Kristusi, aqqutigalugu Guutip utertitsissutissaq pilersippaa, Jiisusip pilliutaanut uppertut naassaanngitsumik inuusinnaalersillugit. (Romamiut 5:8) Taamatulli uppertut millionilippassuit sumi naassaanngitsumik inuussappat?
Guutip aallaqqaammut siunertaa naammassineqassaaq
Naak Guutip inuit ilaasa naalagaaffimmi qilammiittumi Jiisusi Kristusi kunngioqatigalugu naalakkersueqataanissaat aalajangereeraluaraa imaanngilaq inuit ajunngitsut tamarmik qilaliassasut. Jehovap nunarsuaq pinngortippaa siunertaralugu inuiaat angerlarsimaffigissagaat paratiisiusoq. Aallaqqaammut siunertaa qanittumi naammassineqassaaq. — Matthæusi 6:9, 10.
Jiisusi Kristusip naalakkersuisooqataasalu qilammiusut siulersuineranni nunarsuaq tamakkerluni eqqissiffiullunilu pilluarfiulissaaq. (Tussiaat 37:9-11) Inuit Guutip eqqaamasai makitinneqassapput, peqqilluinnartuussappullu. (Apustilit Suliaat 24:15) Inuit naalattut tamarmik, Guutimut aalajaattuunertik pissutigalugu, siuaasatta siulliit annaasimasaat atugarisinnaalissavaat — nunarsuarmi paratiisinngortussami inuuneq naassaanngitsoq. — Saqqummersitat 21:3, 4.
Jehovap pilersaarutini tamaasa piviusunngortinngitsoornavianngilai. Pruffiitini Esaja aqqutigalugu oqarpoq: „Soorlumi sialuit qaniillu nakkartartut qilammit tassungalu utissanatik nunali masatsertarlugu, inerititaqalersittarlugu naalersoqalersittarlugulu, tunniussaqartarlutik siaruartigassanik siaruarteriumasunut inuussutissanillu neriumasunut, taama ippoq oqaasera qaninnit anisoq: Susaarluni uannut utissanngilaq, kisianni suliareqqusakka suliarissavai naammasseqqusakkalu naammassissallugit.“ — Esaja 55:10, 11.
Esajap allagaasa Biibilimiittut nunarsuarmi paratiisinngortussami inuunerup qanoq ittuunissaanik qilanaartuuserpaatigut. Paratiisinngortussami ima oqartoqassanngilaq: „Napparsimavunga.“ (Esaja 33:24) Uumasut inunnik navianartorsiortitsissanngillat. (Esaja 11:6-9) Inuit kusanartunik illuliussapput, illuliatillu namminneq najussavaat, naatitassanik naatitsisassapput namminneq iluaqutigisassaminnik. (Esaja 65:21-25) Guutimit allaat „toqu nungutinneqassaaq piujunnaarsivillugu. Guutillu [Jehovap] isit tamaasa qullingiarumaarpai“. — Esaja 25:8.
Inuit naalattut qanittumi pissutsini nuanningaartuni taamaattuni inuulerumaarput. Taakku ’aniguisitaajumaarput nungujassusermi inussiaataanermit kiffaanngissuseq Guutip qitornaasa naalannarsiffissami pisassaat pigilerlugu’. (Romamiut 8:21) Ila nunarsuarmi paratiisinngortussami neriorsuutigineqartumi naassaanngitsumik inuusinnaassagaanni nuannissaqaaq! (Lukasi 23:43) Biibilimi ajoqersuutit ilinniarluarukkit aammalu Jehova Guutimut Jiisusi Kristusimullu upperuit taamatut illit aamma periarfissaqarputit. Qularinngissinnaavat nunarsuaq paratiisinngorumaartoq. (wE 15/11 03)
[Qupp. 5-mi assiliartaq]
Adami Evalu nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuusussanngortinneqarlutik pinngortinneqarput
[Qupp. 7-mi assiliartat]
Nunarsuarmi paratiisinngortussami . . .
illuliortoqarumaarpoq
viinnequteqarfiliortoqarumaarpoq
Jehova pilluaqqusiumaarpoq
[Qupp. 4-mi suminngaanneernera]
U.S. Fish & Wildlife Service, Washington, D.C./NASA