Inuunermi misigisat

Allagaarannguaq inuuninnik allannguisitsisoq

OQALUTTUARTOQ: IRENE HOCHSTENBACH

1972-imi marlunngornikkut unnukkut tamanna pivoq. Taamani 16-inik ukioqarpunga, angajoqqaakkalu Hollandimi Noord-Brabantip illoqarfiisa ilaanni Eindhovenimi upperisarsioqatigiinnut ataatsimiigiartut ilagalugit. Toqqissisimanngilanga allamiinnissaralu kissaatiginerugaluarlugu. Taava arnat inuusuttut marluk allaffigaannga ima allassimasumik: „Asasarput Irene! Ikiorusuttorujussuuatsigit.“ Allakkap tamatuma inuuninnik qanoq allannguisitsigissagaanga nalunngilluinnarpara. Qanorli pisoqarsimanera oqaluttuarilersinnagu inuuninni tunuliaqutara oqaluttuarilaarusuppara.

QEQERTAMI Belitungimi Indonesiamiittumi inunngorpunga. Qeqertamit kiattorujussuarmit tassannga nipit ilaat suli eqqaamavakka — palmit anorimit siorsuppalunneri, kuussuup qanittumiittup ittulaarpalunnera, meeqqat illutta silataani pinnguarlutik illarpalunnerat ininilu nipilersorpaluk. 1960-imi sisamanik ukioqartunga ilaquttakkalu Indonesiamiit Hollandimut nuuppugut. Umiarsuarmik angalanerput sivisuvoq, nipilu eqqaamanerpaasara tassaavoq pinnguannaama nassatama nipaa — tissisaarisartuaraq tumerparpaartoq. Arfineq-marlunnik ukioqarlunga napparsimallunga tusaasaaruppunga, taamanili eqqanni nipiliortut tusaasinnaajunnaarpakka, nipit eqqaamasakka kisiisa tusaasutut ittarpakka.

Tusilartutut peroriartornera

Angajoqqaama asannillutik isumassormannga aallaqqaammut tusilartuunerup kinguneri paasilluanngilakka. Allaat meeraallunga isumaqartarpunga tusartaassuara asuli atortariga, aammaluunniimmi iluaqutaavallaannginnami. Meeqqat eqqaamiutta aqqusinermut kridtimik allallutik oqaloqatigisarpaannga, uangalu akisarpakka, naak  nipiga tusaasinnaanngikkaluarlugu.

Perornerulerama paasilerpara inunnit avatangiisinniittunit allanit tamanit allaanerullunga. Aamma maluginiartalerpara tusilartuugama quiassuaatigineqartarlunga, allat ilagiumanngikkaannga. Kiserliortutut avataaniittutullu misigivunga. Tusilartuunerup qanoq isumaqarnera paasiartulerpara, inersimanerujartortillungalu tusaasut silarsuaat merserigaluttuinnarpara.

Tusilartut atuarfiani atualerniassagama, ilaqutariit tamatta nunaqarfimmiit Limburgimit illoqarfimmut anginerusumut Eindhovenimut nuuppugut. Tassani ataataga allamik suliffissarsiortariaqarpoq, qatanngutikkalu atuarfimmi allami atualertariaqarlutik. Uanga pillunga allannguinerat qujamasuutigeqaara. Atuarfimmi nipima aqunnissaa erseqqinnerusumillu oqalunnissara ilikkarpakka. Naak ilinniartitsisut ussersorluni oqalunneq atunngikkaluaraat, tamanna atuaqatinnit ilikkarpara.

Nammineq silarsuanni inuuvunga

Peroriartorninni angajoqqaama sapinngisartik tamaat oqaloqatiginiartarpaannga, amerlaqisulli paasineq ajorpakka. Assersuutigalugu paasinngilara angajoqqaakka Jehovap Nalunaajaasuinit Biibilimik atuaqqissaaqatigineqartartut. Eqqaamavarali ullut ilaanni ilaqutariiulluta inoqartorujussuarmiilluta. Tamarmik siumut isigipput, ersaattaatillattarlutik nikuittarlutillu — sunali pillugu taamaaliornersut paasinngilara. Kingusiinnarujussuakkut paasilerpara Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimeersuarnerat najuuffigisimallugu. Aamma angajoqqaama Eindhovenimi ataatsimiittarfeeqqamut ilagisarpaannga. Tassaniittarnera ajorinngilara, tamarmimmi inussiarnersuupput, aamma angajoqqaakka qatanngutikkalu nuannaarpasittarput, sunali pillugu taakunnartuarnersugut naluara. Kingusinnerusukkut paasilerpara ataatsimiittarfik Jehovap Nalunaajaasuisa naalagaaffilersaarfigigaat.

Ajoraluartumik ataatsimiinnerni taakkunani saqqummiunneqartut pillugit nutserussisussaqarneq ajorpunga. Paasilerpara tamarmik pisinnaasuugunik ikiorusukkaluaraannga, qanorli iliussallutik naluliinnaraat. Ataatsimiinnerit najuuffigigaangakkit avataaniittutut misigisarpunga imalu eqqarsartarlunga: ’Atuarfimmiissagaluarama maaniinnanga.’ Taama eqqarsaruttortunga arnat inuusuttut marluk pappiarannguarmut allallutik uannut tunniuppaat. Tassa taanna allagaarannguaq aallaqqaataani eqqaasara. Nalunngilluinnarpara allagaarannguaq taanna aallarniutaajumaartoq ikinngutigiinnermut naleqangaartumut silarsuanniit kiserliornartumit uannik aniguisitsiumaartoq.

Ikinngutigiinneq naleqangaartoq

Colette Herminelu, uannut allattut, 20-t sinnilaarlugit ukioqarput. Kingusinnerusukkut paasivara Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiivinut ornittakkannut nuussimasut pioneriuniarlutik, imaluunniit piffissaq tamaat oqaluussisartuuniarlutik. Naak Colette Herminelu ussersorlutik oqalussinnaanngikkaluartut, qarnisigut isigiinnarlugit qanoq oqarfigineraannga paasisarpara, taamatullu oqaloqatigiilluartarpugut.

Angajoqqaakka nuannaaqaat Colette Herminelu aperimmata Biibilimik atuaqatigisinnaanerlunga, arnalli taakku marluk Biibilimik atuaqqissaaqatigiinnangilaannga. Ilungersorlutik naalagaaffilersaarfimmi ataatsimiinnerni nutserissunniartarpaannga, ilagiinniittunillu allanik ilaqaraangamik akuunissara eqqumaffiginiartarlugu. Oqaluussinermi saqqummiussassanik sungiusaqatigisarpaannga, aamma Teokratiimik Atuarfimmi saqqummiussassaqartillunga ikiortarpaannga. Aap, takorluulaariaruk tusilartuunngitsunut saqqummiussisinnaanngortunga!

Aamma Colettep Herminellu toqqissisimasutut misigisimatilerpaannga tatigisinnaalerpakkalu. Naammagittartuupput tusarnaartarpaanngalu. Kukkunikka illaatigisaraluaqalutigik mitaatiginngisaannarpaannga; ilagissallungaluunniit kanngusuutiginngisaannarpaannga. Misigissutsikka paasiniartarpaat naligisamissullu piniartarlunga. Niviarsissat taakkua nuanningaartumik tunivaannga — asanninnertik ikinngutaanertillu.

Tamanit pingaarnerusumik Colettep Herminellu paasitippaannga Guuterput, Jehova, ikinngutitut  tatigisinnaasattut ilinniartariaqariga. Nassuiaappaannga Jehovap naalagaaffilersaarfimmi issiasunga takusaraanga, tusilartuuneralu pillugu qanoq misiginersunga paasisinnaagaa. Qujamasoqaanga pingasuulluta Jehovamut asanninnerput pissutigalugu ikinngutigiissinnaagatta! Jehovap isumassuinera killitsissutigeqaara, taassumunngalu asanninnera pissutigalugu 1975-imi juuliugaa imermi kuisinnikkut tunniulluinnarsimanera ersersippara.

Ikinngut immikkut ittoq

Ukiut ingerlaneranni qatanngutit kristumiut amerliartuinnartut ilisarisimalerpakka. Qatanngut angut immikkut ittumik ikinngutigillualerpara, 1980-imilu katippugut. Kinguninnguagut pioneritut aallartippunga, 1994-imilu uigalu, Harry, Hollandimi ussersorlutik oqaluttut najugaqarfianni specialpioneritut toqqarneqarpugut. Aappaaguani unamminiarnartumik suliakkerneqarpunga. Uiga, tusilartuunngitsoq, nakkutilliisumut angalasartumut taartaasutut ilagiinnut assigiinngitsunut angalalerpat ilagisussaavara.

Imatut pisarpunga. Ilagiinnut siullermeerluta tikeraaraangatta, sapinngisamik qatanngutinut amerlanerpaanut ingerlaannaq ilisaritittarpunga. Oqaluttuuttarpakka tusilartuullunga qinnuigisarlugillu isigiitigalunga arriitsumik oqaluttaqqullugit. Aamma ataatsimiinnerni sapinngisamik piaartumik akiniartarpunga. Aamma apeqqutigisarpara sapaatip-akunnerata ingerlanerani ataatsimiinnerni oqaluussinermilu arlaata nutserussinnaaneraanga.

Periuseq tamanna pitsaangaarmat qatanngutit ilaatigut puiguuittarpaat tusilartuusunga, tamannalu pissutsinik quianartunngortitsisarpoq. Assersuutigalugu oqaluttuartarput biilerlutik takugaangaminnga ilassiniarlunnga siggartarfigisarlunga, soorunalimi qisuariarneq ajorpunga. Aamma ilaatigooriarlunga uanga nammineq pisinnaasama killeqarnerat puigortarpara — assersuutigalugu uiga allat tusagassarinngisaannik isussuunniaraangakku. Aappilleriasaartoq takugaangakku paasisarpara „isussunnera“ nipituallaarujussuarsimasoq.

Meeqqat ilimaginngilluinnakkamik iluaqutaasarput. Ilagiinni siullermeerlugit tikeraakkatsinni nukappiaqqap qulingiluanik ukiullip malugisimavaa naalagaaffilersaarfimmiittut ilaasa uannut saaffiginninnissartik tunuarsimaarfigigaat, tamanna iliuuseqarfiginiarlugu aalajangerpoq. Orneriarlunga tasissiuppaanga naqqullu qeqqanukaallunga. Erseqqissumik nipituumillu suaarpoq: „Qaallusi Irene ilassiniarsiuk — tusilartuuvoq!“ Taava isersimasut ornillugu ilisaritipput.

Uima angalaqatigisarnerani ikinngutitaartortuarpunga. Ukiuni kiserliortutut avataaniittutullu misigisimaninnit ullumikkut inuunera allaanerulluinnarpoq! Unnuk taanna Colettep Herminellu allagaarannguamik tunimmanngali ikinngutigiinnerup nukinga misigaara, inuillu uannut immikkorluinnaq pingaaruteqalersut naapillugit. Pingaarnerpaamik Jehova ilisarisimalerpara, Ikinngut tamanit erlinnarnerpaaq. (Romamiut 8:38, 39) Allagaarannguaq taanna inuuninnik allannguisitsilluinnarpoq! (wE 1/1 03)

[Qupp. 14-mi assiliartaq]

Pinnguannaama nipaa eqqaamavara

[Qupp. 15-mi assiliartat]

Oqaluussisunga, uigalu Harry