TAPILIUSSAQ
“Tarneq” aamma “anersaaq” – oqaatsit taakku qanoq isumaqavissut
OQAATSIT “tarneq” aamma “anersaaq” tusaraangakkit suna eqqaasarpiuk? Inuppassuit isumaqarput ilutsinni takussaanngitsoq toqusuitsorlu pineqartoq. Isumaqarput toqunermi inuup ilaata takussaanngitsup timi qimattaraa arlaatigullu uumaannartartoq. Isuma tamanna taama nalinginnaatigimmat, inuppassuit tupaallaatigisarpaat ilinniaraangamikku tamanna Biibilimi ajoqersuutigineqanngilluinnartoq. Taavami Guutip oqaasia naapertorlugu tarneq aamma anersaaq suuppat?
OQAATSIT UKUA BIIBILIMI ATORNEQARNERAT: NÆʹFÆSJ AAMMA PSYCHĒʹ
Sammeqqaariartigu tarneq suunersoq. Eqqaaneqareersutut Biibilip ilarujussua hebræerisut grækerisullu allanneqaqqaarput. Hebræerit oqaatsimut tarnimut oqaasiat næʹfæsj grækerillu oqaatsimut tamatumunnga oqaasiat psychēʹ Biibilimi atorneqartut Biibilimik nutsikkani kalaallisuuni ilaatigut ima nutserneqarsimapput: Inuk, uumasut, inuuneq, uumassuseqartoq, anersaartorneq aamma tarneq. Næʹfæsj aamma psychēʹ oqaatsillu taakkua allanngorarnerat Biibilimi
800-t sinnerlugit atorneqarput, tunngaviusumillu pineqartarput (1) inuit, (2) uumasut, (3) inuup uumasulluunniit inuunera. Allassimaffiit oqaatsit næʹfæsj-ip aamma psychēʹ-p assigiinngitsunik pingasunik taakkuninnga isumaqartillugit atorneqarfiisa ilaat misissoriartigit.Inuit. “Noap nalaani ... inuit [psychēʹ] qassinnguit, tassa arfineq-pingasut, umiarsuarmiillutik annatsitaapput imikkut.” (1 Petrusi 3:20) Uani oqaaseq “inuit” grækerit oqaasiannit psychēʹ-mit nutsigaavoq – pineqartullu tassaapput Noa taassumalu nulia ernerilu pingasut taakkualu nuliaat. Mannanik katersuineq pillugu Israelikkunnut ilitsersuut Mosesimik allakkat aappaat 16:16-imi allassimavoq. Ima oqarfigineqarput: “Inoqutissi [næʹfæsj] amerlassusiat naapertorlugu katersuissaasi tamassi immikkut tupermi inoqutissi pisariaqagaannik.” Tassa mannanik qanoq katersuisoqartiginissaanut inoqutigiit amerlassusiat aalajangiisuuvoq. Oqaatsit næʹfæsj aamma psychēʹ Biibilimi allassimaffinni ukunani aamma tassaanerarneqarput inuit: Josva 11:11 (“inui”) aamma Romamiut 13:1 (“inuit”).
Uumasut. Biibilimi pinngortitsinermik oqaluttuami ima allassimasoqarpoq: “Guuti oqarpoq: ‘Imaq uumassuseqartunik [næʹfæsj] ujamerialerli, timmissallu timmilit nunap qulaani qilaap qaarajunnerata ataani.’ ... Guuti oqarpoq: ‘Nunap pilersilligit uumassuseqartut [næʹfæsj] assigiinngitsukkuutaat, nersutaatit, paarmortut nersutillu nujuartat assigiinngitsukkuutaarlugit.’ Taamaalivorlu.” (1 Mosesi 1:20, 24) Uani aalisakkat, nersutaatit nersutillu nujuartat tamarmik næʹfæsj-iunerarneqarput. Timmissat uumasullu allat aamma næʹfæsj-iunerarneqarput allassimaffinni ukunani: 1 Mosesi 9:10 (“uumassusillit”) aamma 3 Mosesi 11:10, 46 (“uumassusillit”, ‘uumasut’).
Inuup inuunera. Ilaannikkut oqaatsit næʹfæsj aamma psychēʹ isumaqartarput inuup inuunera. Jehovap Mosesi ima oqarfigaa: ‘Angutit ilinnik [illit næʹfæsj-innik] toqutsiniartuugaluit tamarmik toqoreerput.’ (2 Mosesi 4:19) Mosesip akeraasa inuunera kipitinniarsaraat. Tamatumalu siorna Rakeli Benjaminimik ernereersoq oqaluttuarineqarpoq “anerningilivilluni [næʹfæsj-ini annaalivillugu]” ernertaaminik atsiisoq. (1 Mosesi 35:16-19) Tassa Rakelip inuunini annaavaa. Aamma Jiisusip oqaasii uku eqqarsaatigikkit: “Uanga tassaavunga savanik paarsisoq ajunngitsoq. Paarsisup ajunngitsup savaatini illersorniarlugit inuunini [psychēʹ] akigiumasarpaa.” (Johannesi 10:11) Jiisusip psychēʹ-ni, inuunini, inuiaat iluaqutissaattut akigaa. Erseqqippoq allassimaffinni tamakkunani oqaatsit næʹfæsj aamma psychēʹ atorneqaraangata inuup inuunera pineqartartoq. Oqaatsit næʹfæsj aamma psychēʹ taama isumaqartillugit allassimaffinni ukunani aamma atorneqarput: Eqqartuussisut 5:18 (“inuunerminnik”), Matthæusi 10:39 (‘inuunerminik’), Johannesi 15:13 (“inuunerminik”) aamma Apustilit Suliaat 20:10 (“tarningatami”).
Guutip oqaasia atuaqqissaarnerugukku paasissavat oqaatsit ‘toqusuitsoq’ aamma ‘naassaanngitsoq’ Biibilimi sumiluunniit oqaatsinut næʹfæsj-imut aamma psychēʹ-mut attuumassuteqartinneqanngitsut. Akerlianik Allakkani allassimavoq næʹfæsj toqusuitsuunani toqusinnaasoq. (Ezekieli 18:4, 20, ‘inuk’) Taamaattumik Biibili naapertorlugu toqusimasoq tassaavoq næʹfæsj toqungasoq toqusumiillu arlaannik ingerlaqqittoqarneq ajortoq. – Oqaluussisartup oqaasii 9:5, 10.
OQAATSIT UKUA BIIBILIMI ATORNEQARNERAT: RUʹACH AAMMA PNEUʹMA
Maanna sammeriartigu anersaaq suunersoq. Ilaat isumaqarput oqaatsit “anersaaq” aamma “tarneq” assigiimmik isumaqartut. Taamaanngilarli. Biibilimi ersersinneqarpoq “anersaaq” aamma “tarneq” assigiinngitsuusut. Qanoq assigiinngitsuuppat?
Biibilimik allattut ‘anersaaq’ pigaangamikku hebræerit oqaasiat ruʹach aamma grækerit oqaasiat pneuʹma atortarpaat. Oqaatsit taakku Biibilimik nutsikkat ilaanni ima nutserneqartarsimapput: inuuneq, anersaartorneq imaluunniit anersaaq. Biibilimi ersersinneqarpoq ruʹach aamma pneuʹma qanoq paasisariaqarnersut. Assersuutigalugu Tussiaat 104:29-mi allassimavoq inuit Jehovamit ‘anernerminnik [ruʹach] arsaarneqarunik toqussasut pujualaanerminnullu uterlutik’. Aamma Jaakup allagai 2:26-mi allassimavoq “timi anersaartunngitsoq [pneuʹma] toqungasoq”. Versini tamakkunani oqaatsit ruʹach-ip aamma pneuʹma-p atorneqarneranni pineqarpoq timimik uumassuseqartitsisoq. Taannaqarnani timi toqungavoq. Taamaattumik oqaaseq ruʹach aamma ‘nukimmik’ aamma ‘uumassummik’ nutserneqartarpoq. Assersuutigalugu Noap nalaani ulersuaq pillugu Guuti ima oqarpoq: “Nunarsuarmi ulersuartitsiumaarpunga anersaartornermik uumassutaasumik [ruʹach] peqartut qilaap ataaniittut tamaasa nungutillugit.” (1 Mosesi 6:17; 7:15, 22) Ruʹach, imaluunniit pneuʹma, tassaavoq nukik takussaanngitsoq, uumassut, pinngortitanik uumassuseqartunik tamanik uumassuseqartitsisoq.
Timip pisatai sulisinnaassagunik uumassut [ruʹach imaluunniit pneuʹma] pisariaqartippaat – radiop tusarnaarneqarsinnaassaguni
innaallagissamut ataneqartariaqarneratulli. Radio batteriitortoq aamma erseqqissaatigineqarsinnaavoq. Batteriileraanni ikillugulu ‘uummartarpoq’. Radioli battereeqanngitsoq ‘toqungavoq’. Aamma taamaappoq radio innaallagissamut atanilik innaallagissamut ataneerullugu ikkuttartua amugaanni. Taamatuttaaq timitta uumaannassaguni uumassut pisariaqartippaa. Soorlu innaallagiaq misigissuseqanngitsoq uumassut [ruʹach imaluunniit pneuʹma] misigissuseqanngilaq, aamma eqqarsarsinnaanngilaq. Tassaavoq nukik kinaassusiliunngitsoq. Tussiaasiortup allanneratut ruʹach, tassa uumassut, tamanna uumassutiginngikkutsigu ‘toqussaagut pujualaanitsinnullu utissalluta’.Inuk toqugaangat qanoq pisoqartarnersoq pillugu Oqaluussisartup oqaasii 12:7-imi ima allassimavoq: ‘Pujualaat [timip sananeqaatai] nunami inigisaminnut uterput, anersaartornerlu uumassutaasoq [ruʹach] Guutimut tunniussisiminut uterpoq.’ Ruʹach, tassa uumassut, timimiikkunnaarpat timi toqussaaq sananeqaatigisaminullu – nunamut – utissalluni. Taamatuttaaq uumassut pilerfimminut – Guutimut – utissaaq. (Jobi 34:14, 15, “anersaarninilu uumassuseqartitsisoq”; Tussiaat 36:10) Imaanngilaq uumassut qilammut pisartoq. Imaapporli toqungasup siunissami inooqqissinnaanissaanut Guuti aalajangiisuusoq. Inuunera Guutip assaaniipporlusooq. Taassuma pissaaneratiguinnaq anersaaq, tassa uumassut, utertinneqarsinnaavoq toqungasoq uummarteqqillugu.
Guuti toqungasunut eqqaamasaminut tamanut taamatorpiaq iliorniartoq nalunagu tuppallernaqaaq! (Johannesi 5:28, 29) Jehovap toqumi sinittut makititaaffimmi nutaanik timiliuutissavai uummarteqqillugillu anersaamik, tassa uumassummik, tuninerisigut. Ilumut nuannerunassusia!
Oqaatsit næʹfæsj aamma psychēʹ aammattaaq ruʹach aamma pneuʹma Biibilimi atorneqarnerat pillugu ukunani paasisaqarnerusinnaavutit: Quppersagaq Toqugutta qanoq pissaagut? aamma atuagaq Lad os ræsonnere ud fra Skrifterne, qupp. 340-344 aamma 429-433. Jehovap Nalunaajaasuinit saqqummersinneqartut.