Xikita nochi

Tlen kiualika

“¿Akin kajki iuan Jehová?”

“¿Akin kajki iuan Jehová?”

“San Jehová moDios moneki tikmauilis. San ye moneki tiktekichiuilis, san ye kinamiki ma mitsyekana” (DEUT. 10:20).

TLAKUIKALMEJ: 28 UAN 32

1, 2. (1) ¿Tleka moneki ma tiyetokan iuan Jehová? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

TOTAJTSIN DIOS kipia miak chikaualistli, ixtlamatki uan techtlasojtla. Ik non, ma tikkauilikan ma technauati uan iuan ma tiyetokan (Sal. 96:4-6). Pero sekimej itekipanojkauan otlajtlakolchijkej maski omonekiaya iuan yetoskej.

2 Itech nin tlamachtil tikitaskej sekimej okijtoayaj okatkaj iuan Jehová pero okichijkej tlen ye amo kipaktia. Timomachtiskej miak tlamantli uan techpaleuis amo keman ma tikkauakan Jehová.

JEHOVÁ KITA TLEN TIKPIAJ ITECH TOYOLO

3. (1) ¿Tleka Jehová okilui Caín ma kipatla iyelis? (2) ¿Uan tlen okilui ma kichiua?

3 Ma tikitakan tlen okipanok Caín. Ye okijtoaya san okiueyichiuaya Jehová. Pero Jehová amo okipaktiaya ken okiueyichiuaya porque okitak itech iyolo okipiaya tlen amo kuali (1 Juan 3:12). Uan Jehová okilui Caín ma kipatla iyelis uan ijkon kiseliskia. Pero tlajtlakolchiuaskia tla amo kipatlaskia iyelis. Uan okitlajtlani kox uelis kipatlaskia iyelis (Gén. 4:6, 7). Jehová okilui omonekiaya kipatlas iyelis uan ijkon kiseliskia.

4. ¿Tlen okichi Caín ijkuak Jehová okilui ma kipatla iyelis?

4 Tla Caín kipatlaskia iyelis, Jehová oksepa kiseliskia. Pero Caín amo okikak tlen okilui Jehová. Ye omokuayejyekojtoka tlen amo kuali, ik non, otlajtlakolchi (Sant. 1:14, 15). Xamo ijkuak Caín okatka telpochtli amo keman omokuayejyeko kixnamikiskia Jehová. Pero satepan okixnamik uan okimikti ikni.

5. ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo ma techseli Jehová?

5 Ijkon ken Caín xamo se tokni kijtoa kiueyichiua Jehová pero kichijtinemi tlen amo kuali (Jud. 11). Xamo non tokni nochipa tetlapouia uan nochipa monechikoa, pero mokuayejyekoa itech auilnemilistli, kineki kipias miak tlamantli uan xamo kikokolia se tokni (1 Juan 2:15-17; 3:15). Uan non uelis kichiuas ma tlajtlakolchiua. Xamo oksekimej amo kimatij tlen timokuayejyekoaj noso tlen tikchiuaj. Pero Jehová nochi kimatok uan kita kox melauak tikchiuaj tlen kineki noso tikchijtokej tlen amo kuali (xiktlajtolti Jeremías 17:9, 10).

6. ¿Ken techpaleuia Jehová para amo ma titlajtlakolchiuakan?

6 Pero Jehová techiknomati, ik non, ijkuak kita tikchijtokej tlen amo kuali, ye techiluia: “Oksepa nouan xiyetokan uan ne oksepa namouan niyetos” (Mal. 3:7). Ye kineki ma tikixtopeuakan tlen amo kuali (Is. 55:7). Tla ijkon tikchiuaskej, ye techpaleuis chikauak ma yeto totlaneltokilis uan techyolchikauas para ma tikxikokan ijkuak tiknekiskej titlajtlakolchiuaskej (Gén. 4:7).

AMO MA TIMOKAJKAYAUAKAN

7. ¿Tlen okichi Salomón para ayakmo mouikas iuan Jehová?

7 Tlen okichi ueyi tekiua Salomón techmachtia miak tlamantli. Ijkuak okatka telpochtli okitlakamatiaya Jehová uan ye okimakak ixtlamatilistli uan okinauati ma kichijchiua teokali ompa Jerusalén. Pero Salomón ayakmo omouikak iuan Jehová (1 Rey. 3:12; 11:1, 2). Itlanauatil Jehová okijtoaya tekiuajkej hebreos amo ma monamiktikan iuan miakej siuamej para amo tlajtlakolchiuaskiaj (Deut. 17:17). Pero Salomón amo otetlakamatki uan omonamikti iuan 700 siuamej uan 300 san inmiuan okatka (1 Rey. 11:3). Uan miakej amo okatkaj israelitas uan okinueyichiuayaj teotsitsintin. Salomón noijki amo okitlakamatki tlanauatil kanin kijtoa amo ma monamiktikan iuan akinmej amo okatkaj israelitas (Deut. 7:3, 4).

8. ¿Tlen okseki tlamantli okichi Salomón?

8 Salomón ayakmo okinpatioitaya itlanauatiluan Jehová uan opejki tlajtlakolchiua. Okichijchiuili se altar teotsin Astoret uan noijki teotsin Kemós. Okinchijchi ipan se tepetl tlen okatka ixpan iteokal Jehová. Uan ompa okinueyichi nonmej teotsitsintin iuan isiuauan (1 Rey. 11:5-8; 2 Rey. 23:13). San omokajkaya porque xamo omokuayejyeko ijkuak oksepa kitlamaniliskia Jehová itech teokali ok kiseliskia maski otlajtlakolchi.

9. ¿Tlen okipanok Salomón ijkuak amo okitlakamatki Jehová?

9 Pero toTajtsin Dios amo okitlapojpolui. Biblia kijtoa: “Jehová okualanki iuan Salomón porque ayakmo okitlakamatiaya ika nochi iyolo Jehová [...] tlen ome uelta okimonextili. Uan okinauatijka amo ma kinueyichiua teotsitsintin pero ye amo okitlakamatki tlen Jehová otlanauati”. Uan toTajtsin Dios ayakmo okipaleui uan ayakmo okiseli. Itekiuajkayo omoxelo, ik non, ikoneuan amo otlanauatijkej. Uan ixuiuan sapanoa otlajyouijkej (1 Rey. 11:9-13).

10. ¿Tlen tlamantli uelis kichiuas ayakmo ma timouikakan iuan Jehová?

10 Tla timouikaj inmiuan akinmej amo kitlakamatij Jehová uelis kijtlakoskej totlaneltokilis uan techpanos ken Salomón. Xamo sekimej tokniuan amo kipiaj chikauak intlaneltokilis. Noijki akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová ken tokalchanejkauan, tlen chantij ik kanin tichantij, akinmej inmiuan titekitij noso akinmej iuan timomachtiaj. Tla timouikaj inmiuan akinmej amo kintlakamatij itlanauatiluan Jehová, satepan ayakmo iuan timouikaskej.

¿Tlen techpanos tla amo kuali tikinpejpenaj akinmej inmiuan timouikaj? (Xikita párrafo 11).

11. ¿Tlen techpaleuis ayakmo ma timouikakan iuan akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová?

11 (Xiktlajtolti 1 Corintios 15:33). Sekimej maski amo iTlaixpantijkauan Jehová kipiaj kuali inyelis uan amo nochipa kichiuaj tlen amo kuali. ¿Kijtosneki inmiuan timouikaskej? Moneki tikitaskej kox techpaleuiaj kuali ma timouikakan iuan Jehová. Ma timokuayejyekokan tlen kipiaj itech inyolo. Ma timotlajtlanikan: “¿Nochipa motlapouiaj itech tlakemitl, tlen ika moyolpaktiskej, itech tomin, itech computadoras, itech celulares, itech tabletas uan okseki tlamantli? ¿Kinpaktia kinteneuaskej oksekimej noso kinpaktia tlajtoskej pitsotik?”. Jesús otechnejmachti: “Porke tlan kitemitijtok toyolo ye tlan tikijtoah” (Mat. 12:34). Tla tikitaj techijtlakoskej akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová, ayakmo inmiuan ma timouikakan (Prov. 13:20).

JEHOVÁ KINEKI SAN YE MA TIKUEYICHIUAKAN

12. (1) ¿Tlen okinmilui Jehová israelitas ijkuak okiskej Egipto? (2) ¿Tlen okijtojkej kichiuaskiaj israelitas?

12 Tlen okinpanok israelitas ijkuak okiskej Egipto noijki techmachtia miak tlamantli. Ijkuak oajsitoj itech tepetl Sinaí, Jehová okinmonextili ijkuak otlamixtlayoak, otlatijtikuinki, otlapejpetlanki, otlapoktenki uan omokakiaya ken okipitsayaj kuakouitl (Éx. 19:16-19). Ijkuakon Jehová okinmilui san ye ma kiueyichiuakan. Noijki okinmilui amo kinkauaskia tla yejuan kitlasojtlaskiaj uan tla kintlakamatiskiaj itlanauatiluan (xiktlajtolti Éxodo 20:1-6). Jehová okinmiluijtoka inmiuan yetoskia tla amo kikauaskiaj. ¿Tlen tikiluiskiaj Jehová tla ompa tiyetoskiaj? Xamo titlanankiliskiaj ken israelitas. Biblia kijtoa: “Ijkuakon nochtin okijtojkej: ‘Nochi tlen Jehová okijto tiknekij tikchiuaskej’” (Éx. 24:3). Pero san niman kiteititiskiaj kox melauak kichiuaskiaj tlen okijtojkej.

13. ¿Tlen okichijkej israelitas?

13 Israelitas omomojtijkej ijkuak otlamixtlayoak, ijkuak opejki tlapejpetlani uan okseki tlamantli opanok. Ik non, okiluijkej Moisés ye ma motlapoui iuan Jehová (Éx. 20:18-21). Uan otlejkok itech tepetl Sinaí uan uejkika ompa omoka. Israelitas otlaneltokayaj itech Moisés. Ik non, omosotlajkej uan okiluijkej Aarón: “Techchijchiuili se teotsin para ma techyekana porque amo tikmatij tlen okipanok Moisés akin otechkixtito itech altepetl Egipto” (Éx. 32:1, 2).

14. (1) ¿Ken omokajkayajkej israelitas? (2) ¿Ken omomachili Jehová ijkuak israelitas amo okitlakamatkej?

14 Israelitas kuali okimatiayaj tlajtlakoli tla kinueyichiuaskiaj teotsitsintin (Éx. 20:3-5). Pero okiueyichijkej se torojkonetl tlen ochijchitoka ika oro. Okimatiayaj non amo okipaktiaya Jehová uan omokajkayajkej porque omokuayejyekoayaj okatkaj iuan Jehová. Aarón okijto okiluichiuilijtokaj Jehová. Pero Jehová amo okipakti. Okilui Moisés ayakmo okichijtoka tlen okinnauati israelitas. Jehová inmiuan okualanki hasta okinekiaya kinpojpolos israelitas (Éx. 32:5-10).

15, 16. ¿Ken okiteititi Moisés uan Aarón okatkaj iuan Jehová? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

15 Jehová sapanoa teiknomati, ik non, okijto amo kinpojpoloskia israelitas. Akinmej okatkaj yolmelajkej okinkauili ma kipejpenakan kox okinekiayaj iuan yetoskej (Éx. 32:14). Moisés okipojpolo torojkonetl tlen ochijchitoka ika oro ijkuak okitak israelitas omijtotiayaj, otlakuikayaj uan otsajtsiayaj ixpan torojkonetl. Satepan okijto: “¿Akin kajki iuan Jehová? ¡Nouan xiualakan!”. Uan “nochtin levitas omonechikojkej uan okiyaualojkej” (Éx. 32:17-20, 26).

16 Maski Aarón okichijchi torojkonetl, omoyolkuepki uan okipaleui Jehová uan omonechiko inmiuan levitas. Yejuan amo san okipaleuijkej, noijki okinkajkej israelitas tlen amo yolmelajkej. Kuali tlen okichijkej porque non tonal sapanoa miakej omikej tlen okiueyichijkej torojkonetl. Uan Jehová okinteochi akinmej iuan okatkaj (Éx. 32:27-29).

17. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Pablo itech torojkonetl tlen ochijchitoka ika oro?

17 Tlatitlanil Pablo okijto tlen okipanok torojkonetl techmachtia “amo matiknekikah tlan amokuali, kemi yejwah okichijkeh”. Noijki okijto: “Akin kimolia amitla weletis kitlajtlakolchiwaltis, kuali mamotlakxili iwa mamotlachili para amo matlajtlakolchiwa” (1 Cor. 10:6, 7, 11, 12). Ijkon ken okijto Pablo, akinmej tikueyichiuaj Jehová uelis tikchiuaskej tlen amo kuali. Akinmej tlajtlakolchiuaj xamo mokuayejyekoaj ok mouikaj iuan Jehová. Pero maski ikaj kijtos kineki mouikas iuan Jehová noso kijtoa yolmelajki, amo kijtosneki toTajtsin Dios yokiseli (1 Cor. 10:1-5).

18. ¿Tlen kichiuas ayakmo ma timouikakan iuan Jehová uan tlen techpanos?

18 Otikitakej israelitas omosotlajkej ijkuak Moisés oyajki itech tepetl Sinaí. Tejuan noijki uelis ijkon techpanos tla timokuayejyekoaj amo uits itonal Jehová uan xochitlali. Xamo tikijtoaj ok uejkauas mochiuas tlen Jehová okijto noso timokuayejyekoaj amo melauak mochiuas. Tla ijkon timokuayejyekoaj, kichiuas ma tiktemokan tlen kiyekana Satanás uan ayakmo tikchiuaskej tlen Jehová kineki. Uan tikkauaskej toTajtsin Dios uan tikchiuaskej tlen amo kuali.

19. ¿Tlen moneki nochipa ma tikilnamiktokan uan tleka?

19 Nochipa ma tikilnamiktokan Jehová kineki ma tiktlakamatikan uan kineki san ye ma tikueyichiuakan (Éx. 20:5). Tla amo tikchiuaj tlen kineki Jehová, tikchijtokej tlen kineki Satanás uan titlajyouiskej. Ik non, Pablo okijto: “Mach weletis nonkoniskeh itech ikopa n Toteko [Jehová], iwa itech inkopa n demóniojteh. Nion weletis nontlakuaskeh itech imesa n Toteko [Jehová], iwa itech inmesa n demóniojteh” (1 Cor. 10:21).

NOCHIPA MA TIMOUIKAKAN IUAN JEHOVÁ

20. ¿Ken kipaleuia Jehová ijkuak ikaj tlajtlakolchiua?

20 Tlen okipanok Caín, Salomón uan israelitas techmachtia miak tlamantli. Yejuan uelis moyolkuepaskiaj uan kipatlaskiaj inyelis (Hech. 3:19). Jehová amo san niman kinkaua akinmej tlajtlakolchiuaj. Ma tikilnamiktokan Jehová okitlapojpolui Aarón. Uan Jehová uelis techyektlalis ika tlen okinpanok itekipanojkauan tlen moijtoaj itech Biblia, ika amatlajkuilolmej noso kintekitiltis tokniuan. Jehová melauak techiknomati ijkuak tikchiuaj tlen techiluia.

21. ¿Tlen tikchiuaskej ijkuak techyejyekoskej kox tiyolmelajkej?

21 Jehová techtlasojtla uan kineki techpaleuis maski amo technamiki (2 Cor. 6:1). Techkauilia “matikkawakah nochi tlan amokuali techyoltilanah itech nin tlaltíkpaktli” (xiktlajtolti Tito 2:11-14). Axkan ok onka tlen kiyekana Satanás, ik non, ok motas kox melauak san ye Jehová tikueyichiuaj. Nochipa ma timochijchikauakan ma tikchiuakan tlen Jehová kineki. Porque san ye moneki tikmauiliskej, tiktekichiuiliskej uan kinamiki ma technauati (Deut. 10:20).